Influenssa A(H1N1)v -epidemian valtakunnalliset seurantatulokset
Lyytikäinen O; Kuusi M; Snellman M; Virtanen MJ; Rönkkö E; Ikonen N; Ziegler T; Julkunen I; Eskola J; Ruutu P (2010)
Lyytikäinen O
Kuusi M
Snellman M
Virtanen MJ
Rönkkö E
Ikonen N
Ziegler T
Julkunen I
Eskola J
Ruutu P
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308014245
Suom Lääkäril
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308014245
Suom Lääkäril
Tiivistelmä
Lähtökohdat
Ensimmäinen pandeemisen influenssa A(H1N1)v 2009 -viruksen aiheuttama sairaustapaus varmistui Suomessa 10.5.2009.
Menetelmät
Epidemian seurannassa käytettiin tartuntatautirekisterin ja tautirypäiden ilmoituksia sekä virologisia tutkimuksia. Taustatietoja kerättiin laboratoriovarmistetuista sairaustapauksista. Lisäksi mitattiin sairaaloiden kuormitusta.
Tulokset
Varsinainen epidemia käynnistyi lokakuun alussa ja epidemian huippu saavutettiin ensin pohjoisessa ja sitten etelässä. Positiivisten näytteiden perusteella sairastuvuus oli suurin lapsilla. Sairaalahoidossa olleiden potilaiden lukumäärä oli marraskuun lopulla päivittäin yli 400. Sairaalahoidossa olleista tapauksista (iän mediaani, 32 vuotta; vaihteluväli 0-89) 43 %:lla oli jokin pitkäaikaissairaus, 2 % oli raskaana, 8 % tarvitsi teho- ja 5 % ventilaattorihoitoa.
Pitkäaikaissairauksista yleisimpiä olivat keuhkosairaus, sydänsairaus ja diabetes. Tehohoidossa olleet potilaat olivat iäkkäämpiä (iän mediaani, 48 vuotta), heistä 59 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus, yksikään ei ollut raskaana. Sikainfluenssaan liittyviä kuolemantapauksia todettiin 44 (iän mediaani, 56 vuotta; vaihteluväli 1-88): heistä 4 oli lapsia, 40 (93 %) kuului perustautinsa perusteella riskiryhmiin, 3:lla ei ollut tiedossa perustautia.
Pohdinta
Laboratoriovarmistetut tapaukset edustavat vain pientä osaa kaikista influenssa A(H1N1)v -infektion saaneista ja sairastuneista.
Ensimmäinen pandeemisen influenssa A(H1N1)v 2009 -viruksen aiheuttama sairaustapaus varmistui Suomessa 10.5.2009.
Menetelmät
Epidemian seurannassa käytettiin tartuntatautirekisterin ja tautirypäiden ilmoituksia sekä virologisia tutkimuksia. Taustatietoja kerättiin laboratoriovarmistetuista sairaustapauksista. Lisäksi mitattiin sairaaloiden kuormitusta.
Tulokset
Varsinainen epidemia käynnistyi lokakuun alussa ja epidemian huippu saavutettiin ensin pohjoisessa ja sitten etelässä. Positiivisten näytteiden perusteella sairastuvuus oli suurin lapsilla. Sairaalahoidossa olleiden potilaiden lukumäärä oli marraskuun lopulla päivittäin yli 400. Sairaalahoidossa olleista tapauksista (iän mediaani, 32 vuotta; vaihteluväli 0-89) 43 %:lla oli jokin pitkäaikaissairaus, 2 % oli raskaana, 8 % tarvitsi teho- ja 5 % ventilaattorihoitoa.
Pitkäaikaissairauksista yleisimpiä olivat keuhkosairaus, sydänsairaus ja diabetes. Tehohoidossa olleet potilaat olivat iäkkäämpiä (iän mediaani, 48 vuotta), heistä 59 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus, yksikään ei ollut raskaana. Sikainfluenssaan liittyviä kuolemantapauksia todettiin 44 (iän mediaani, 56 vuotta; vaihteluväli 1-88): heistä 4 oli lapsia, 40 (93 %) kuului perustautinsa perusteella riskiryhmiin, 3:lla ei ollut tiedossa perustautia.
Pohdinta
Laboratoriovarmistetut tapaukset edustavat vain pientä osaa kaikista influenssa A(H1N1)v -infektion saaneista ja sairastuneista.
Kokoelmat
- Artikkelit [16222]