Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 puolivälissä : suunnanmuutos tuo tuloksia
Haahtela, Tari; Valovirta, Erkka; Hannuksela, Matti; von Hertzen, Leena; Jantunen, Juha; Kauppi, Paula; Ketola, Tuula; Laatikainen, Tiina; Lindström, Irmeli; Mäkinen-Kiljunen, Soili; Linna, Miika; Pajunen, Sirpa; Pelkonen, Anna; Petman, Leena; Puolanne, Mervi; Repo, Ilkka; Saarinen, Kimmo; Savolainen, Johannes; Tommila, Erja; Vasankari, Tuula; Mäkelä, Mika J. (2015)
Haahtela, Tari
Valovirta, Erkka
Hannuksela, Matti
von Hertzen, Leena
Jantunen, Juha
Kauppi, Paula
Ketola, Tuula
Laatikainen, Tiina
Lindström, Irmeli
Mäkinen-Kiljunen, Soili
Linna, Miika
Pajunen, Sirpa
Pelkonen, Anna
Petman, Leena
Puolanne, Mervi
Repo, Ilkka
Saarinen, Kimmo
Savolainen, Johannes
Tommila, Erja
Vasankari, Tuula
Mäkelä, Mika J.
2015
Suomen lääkärilehti : 35
Tiivistelmä
Lähtökohdat
Kymmenvuotisen allergiaohjelman tarkoitus on edistää allergiaterveyttä ja pysäyttää allergian aiheuttamien haittojen ja kustannusten kasvu. Samalla halutaan vähentää tarpeetonta rajoittamista ja medikalisaatiota. Ohjelman taustalla ovat uudet tiedot allergian kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä.
Menetelmät
Tärkeimmät tavoitteet ovat ehkäistä allergiaoireiden kehittymistä, lisätä väestön sietokykyä allergeeneille, parantaa allergian diagnostiikkaa, vähentää työperäisiä allergioita, käyttää voimavaroja vaikeiden allergioiden hoitoon ja pahenemisen estämiseen sekä vähentää allergian aiheuttamia kustannuksia. Viidelle näistä kuudesta tavoitteista on asetettu myös määrällinen indikaattori: astman aiheuttamia ensiapukäyntejä esimerkiksi tulee vähentää 10 vuodessa 40 %. Kunkin tavoitteen toteuttamiseksi on määritelty myös tehtävät (mitä pitää tehdä?), työkalut (millä keinoilla?) ja mittarit (mitä seurataan?). Ohjelmaa on toteutettu monimuotoisen koulutuksen, viestinnän ja verkostoitumisen avulla. Terveydenhuollon ammattilaisille on suunniteltu pitkäjänteistä koulutusta, ja potilasjärjestöt ovat toteuttaneet laajaa viestintää väestölle.
Tulokset
Viiden ensimmäisen vuoden tulokset ovat hyviä ja kertovat muutoksen alkaneen. Astmasta johtuvat ensiapukäynnit ja sairaalahoidon tarve ovat puolittuneet. Työperäiset allergiat (hyväksytyt ammattitaudit) ovat vähentyneet 40 %. Lasten allergiaruokavaliot ovat vähentyneet monin paikoin. Allergiasta ja astmasta aiheutuvat suorat terveydenhuollon kustannukset ja työkyvyttömyyden kustannukset vähenivät 2000-luvulla 15 %. Ohjelman aikana 2007-13 nämä kustannukset vähenivät 5 % ja yksin astman osalta 9 %. Vuonna 2013 astma aiheutti 63 % kaikkien allergisten sairauksien suorista terveydenhuollon kustannuksista.
Päätelmät
Kansallista allergiaohjelmaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti, ja sekä ammattilaiset että väestö ovat ottaneet sen hyvin vastaan. Käänne on tapahtunut ja allergian haitat vähenevät. Tämä vahvistaa valittua linjaa. Koska kyseessä on koko väestöön kohdistuva avoin interventio, ohjelman tuloksia tulee myös arvioida kriittisesti.
Kymmenvuotisen allergiaohjelman tarkoitus on edistää allergiaterveyttä ja pysäyttää allergian aiheuttamien haittojen ja kustannusten kasvu. Samalla halutaan vähentää tarpeetonta rajoittamista ja medikalisaatiota. Ohjelman taustalla ovat uudet tiedot allergian kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä.
Menetelmät
Tärkeimmät tavoitteet ovat ehkäistä allergiaoireiden kehittymistä, lisätä väestön sietokykyä allergeeneille, parantaa allergian diagnostiikkaa, vähentää työperäisiä allergioita, käyttää voimavaroja vaikeiden allergioiden hoitoon ja pahenemisen estämiseen sekä vähentää allergian aiheuttamia kustannuksia. Viidelle näistä kuudesta tavoitteista on asetettu myös määrällinen indikaattori: astman aiheuttamia ensiapukäyntejä esimerkiksi tulee vähentää 10 vuodessa 40 %. Kunkin tavoitteen toteuttamiseksi on määritelty myös tehtävät (mitä pitää tehdä?), työkalut (millä keinoilla?) ja mittarit (mitä seurataan?). Ohjelmaa on toteutettu monimuotoisen koulutuksen, viestinnän ja verkostoitumisen avulla. Terveydenhuollon ammattilaisille on suunniteltu pitkäjänteistä koulutusta, ja potilasjärjestöt ovat toteuttaneet laajaa viestintää väestölle.
Tulokset
Viiden ensimmäisen vuoden tulokset ovat hyviä ja kertovat muutoksen alkaneen. Astmasta johtuvat ensiapukäynnit ja sairaalahoidon tarve ovat puolittuneet. Työperäiset allergiat (hyväksytyt ammattitaudit) ovat vähentyneet 40 %. Lasten allergiaruokavaliot ovat vähentyneet monin paikoin. Allergiasta ja astmasta aiheutuvat suorat terveydenhuollon kustannukset ja työkyvyttömyyden kustannukset vähenivät 2000-luvulla 15 %. Ohjelman aikana 2007-13 nämä kustannukset vähenivät 5 % ja yksin astman osalta 9 %. Vuonna 2013 astma aiheutti 63 % kaikkien allergisten sairauksien suorista terveydenhuollon kustannuksista.
Päätelmät
Kansallista allergiaohjelmaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti, ja sekä ammattilaiset että väestö ovat ottaneet sen hyvin vastaan. Käänne on tapahtunut ja allergian haitat vähenevät. Tämä vahvistaa valittua linjaa. Koska kyseessä on koko väestöön kohdistuva avoin interventio, ohjelman tuloksia tulee myös arvioida kriittisesti.
Kokoelmat
- Artikkelit [16242]