Käsikirja sosiaali- ja terveyspalveluiden käytäntöjen kehittämiseen, käyttöönottoon ja arviointiin tutkimusnäytön pohjalta
Anttila, Heidi; Kärki, Anne; Wikström-Grotell, Camilla; Kettunen, Jyrki (2015)
Anttila, Heidi
Kärki, Anne
Wikström-Grotell, Camilla
Kettunen, Jyrki
Arcada
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:20978-952-5260-62-5
Arcada Working Papers : 3/2015
https://urn.fi/URN:ISBN:20978-952-5260-62-5
Arcada Working Papers : 3/2015
Tiivistelmä
Näyttöön perustuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden käytäntöjen kehittämisessä, käyttöönotossa ja arvioinnissa eri vaiheiden vaikuttava toteuttaminen edellyttää yhteiskehittämisen taitoja sekä osallistuvien tahojen johdon sitoutumista ja tukea. Vaiheet ovat:
Kehittämisaiheen valinta, esiselvitys ja työsuunnitelma
Aluksi määritetään mahdollisimman tarkasti, mitä kehitetään ja kenen tarpeista kehittämisidea on peräisin. Kehittämistehtävä muotoillaan vastattavan kysymyksen muotoon ja tehdään esiselvitys, joka jo jäsentää kehittämisaihetta eteenpäin. Esiselvityksen jälkeen laaditaan tarkka työsuunnitelma (toteutus- ja arviointisuunnitelma), jossa täsmennetään yhteistyötavat, toimijat, aikataulu, ra-portointitavat ja tarpeen mukaan Innokylän kehittämisympäristön käyttö.
Tutkimusnäytön etsiminen ja arviointi
Tutkimusnäytön etsiminen pitää sisällään seuraavat työvaiheet: kysymyksen rajaus ja näytön arvioinnin suunnittelu, tiedon kokoaminen ja tiivistelmän kirjoittaminen. Jos kriteerit täyttävää tutkimustietoa ei löydy, etsitään asiantuntija- ja seurantatietoa.
Toimintamallin kuvaaminen, juurruttaminen ja levittäminen
Tutkimusnäytön lisäksi tarvitaan tietoa niistä olosuhteista, joissa asiaa sovelletaan käytännössä. Tarvitaan tietoa toimintaympäristöstä ja käytettävissä olevista voimavaroista. Huomioidaan asiakkaan, ammattilaisen, organisaation ja poliittishallinnollisen tason näkökulma. Toimintamallin kehittämisessä voi hyödyntää monia menetelmiä, mutta oleellisinta on kaikkien asianosaisten osallistaminen parhaimman mahdollisen tuloksen ja sitoutumisen takaamiseksi. Uuden toimintamallin tai käytännön oppiminen alkaa jo kehittämisvaiheessa, joten juurtumisen arviointi ohjaa työtä ja vahvistaa keskinäistä yhteisymmärrystä tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksesta koko kehittäjäverkostossa. Luottamus ja sitoutuminen itsessään vahvistavat toimintamallin juurtumista.
Kehittämisaiheen valinta, esiselvitys ja työsuunnitelma
Aluksi määritetään mahdollisimman tarkasti, mitä kehitetään ja kenen tarpeista kehittämisidea on peräisin. Kehittämistehtävä muotoillaan vastattavan kysymyksen muotoon ja tehdään esiselvitys, joka jo jäsentää kehittämisaihetta eteenpäin. Esiselvityksen jälkeen laaditaan tarkka työsuunnitelma (toteutus- ja arviointisuunnitelma), jossa täsmennetään yhteistyötavat, toimijat, aikataulu, ra-portointitavat ja tarpeen mukaan Innokylän kehittämisympäristön käyttö.
Tutkimusnäytön etsiminen ja arviointi
Tutkimusnäytön etsiminen pitää sisällään seuraavat työvaiheet: kysymyksen rajaus ja näytön arvioinnin suunnittelu, tiedon kokoaminen ja tiivistelmän kirjoittaminen. Jos kriteerit täyttävää tutkimustietoa ei löydy, etsitään asiantuntija- ja seurantatietoa.
Toimintamallin kuvaaminen, juurruttaminen ja levittäminen
Tutkimusnäytön lisäksi tarvitaan tietoa niistä olosuhteista, joissa asiaa sovelletaan käytännössä. Tarvitaan tietoa toimintaympäristöstä ja käytettävissä olevista voimavaroista. Huomioidaan asiakkaan, ammattilaisen, organisaation ja poliittishallinnollisen tason näkökulma. Toimintamallin kehittämisessä voi hyödyntää monia menetelmiä, mutta oleellisinta on kaikkien asianosaisten osallistaminen parhaimman mahdollisen tuloksen ja sitoutumisen takaamiseksi. Uuden toimintamallin tai käytännön oppiminen alkaa jo kehittämisvaiheessa, joten juurtumisen arviointi ohjaa työtä ja vahvistaa keskinäistä yhteisymmärrystä tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksesta koko kehittäjäverkostossa. Luottamus ja sitoutuminen itsessään vahvistavat toimintamallin juurtumista.
Kokoelmat
- Kirjat [4188]