Eläkkeellesiirtymisiän mittaaminen
Kannisto, Jari (2006-06-27)
Kannisto, Jari
Eläketurvakeskus
27.06.2006
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:951-691-050-5
Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2006:1
https://urn.fi/URN:ISBN:951-691-050-5
Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2006:1
Tiivistelmä
Vuonna 2003 Eläketurvakeskuksessa otettiin käyttöön eläkkeellesiirtymisiän odote, jolla mitataan eläköitymisessä tapahtuvaa muutosta Suomen työeläkejärjestelmässä. Tässä tutkimuksessa kuvataan eläkkeellesiirtymisiän laskemiseen liittyvää problematiikkaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kysymys on osittain matemaattisen mallin valinnasta, osittain käsitteistöstä ja määritelmistä.
Tutkimuksessa analysoidaan eläkkeellesiirtymisiän odotteen ominaisuuksia sekä teoreettisesti että käytännön aineistoihin perustuen. Mittarin ominaisuuksia arvioidaan myös sen herkkyyden mukaan. Tutkimuksessa osoitetaan, että eläkkeellesiirtymisiän odote toimii hyvälle mittarille asetettujen vaatimusten mukaisesti, koska se on väestön ikärakenteesta riippumaton. Lisäksi se reagoi oikein eläkealkavuuksien muutokseen eivätkä siihen vaikuta muut tekijät.
Laskentaperiaatetta vertaillaan myös Ruotsin ja Norjan vastaaviin mittareihin. Lisäksi tutkimuksessa kuvataan pohjoismaisella tasolla esillä olevat vaihtoehdot yhteiselle, vertailukelpoiselle eläkkeellesiirtymisiän mittarille. Koska työnjättöiän mittaamiseen liittyy samaa problematiikkaa kuin eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseenkin, tutkimuksessa on katsaus myös työnjättöikää kuvaaviin mittareihin.
Tutkimuksessa analysoidaan eläkkeellesiirtymisiän odotteen ominaisuuksia sekä teoreettisesti että käytännön aineistoihin perustuen. Mittarin ominaisuuksia arvioidaan myös sen herkkyyden mukaan. Tutkimuksessa osoitetaan, että eläkkeellesiirtymisiän odote toimii hyvälle mittarille asetettujen vaatimusten mukaisesti, koska se on väestön ikärakenteesta riippumaton. Lisäksi se reagoi oikein eläkealkavuuksien muutokseen eivätkä siihen vaikuta muut tekijät.
Laskentaperiaatetta vertaillaan myös Ruotsin ja Norjan vastaaviin mittareihin. Lisäksi tutkimuksessa kuvataan pohjoismaisella tasolla esillä olevat vaihtoehdot yhteiselle, vertailukelpoiselle eläkkeellesiirtymisiän mittarille. Koska työnjättöiän mittaamiseen liittyy samaa problematiikkaa kuin eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseenkin, tutkimuksessa on katsaus myös työnjättöikää kuvaaviin mittareihin.
Kokoelmat
- Julkaisut [1149]