Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia
Ahola, Teemu L.; Johansson, Jouni K.; Jula, Antti M. (2016)
Ahola, Teemu L.
Johansson, Jouni K.
Jula, Antti M.
2016
Suomen lääkärilehti : 4
Tiivistelmä
Lähtökohdat
Kohonneen verenpaineen eli hypertension lääkehoidossa olevista naisista vain noin 40 % ja miehistä 50 % on hoitotavoitteessa. Yhdistelmähoidon käyttö on ollut liian vähäistä. Beetasalpaajien kyky vähentää aivohalvauksia on huonompi kuin ACE:n estäjien, ATR-salpaajien, diureettien ja kalsiumkanavan salpaajien. Tämän takia niitä ei suositella ilman erityisindikaatioita hypertension ensisijaisiksi lääkkeiksi. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, noudattavatko komplisoitumattoman hypertension hoidon lääkevalinnat hoitosuosituksia?
Menetelmät
Kelan lääkeosto- ja erityiskorvausrekistereistä poimittiin kaikki verenpainetta alentavat lääkeostot syys-marraskuulta vuosina 2000, 2006 ja 2011. Lääkeostoja tehneistä suljettiin tämän tarkastelun ulkopuolelle Kelan erityiskorvausrekistereistä saadun tiedon perusteella diabetesta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa ja kroonisia rytmihäiriöitä sairastavat.
Tulokset
Kroonisen verenpainetaudin erityiskorvausoikeuden ulkopuolella olevien, verenpainelääkkeitä ostavien, määrä on 11 vuodessa 2,5-kertaistunut. Potilasta kohti laskettu keskimääräinen verenpainelääkkeiden lukumäärä lisääntyi 1,4:stä 1,6:een henkilöillä, joilla ei ollut erityiskorvausoikeutta ja 2,0:sta 2,2:een niillä, joille erityiskorvausoikeus oli myönnetty. Yhtä lääkettä käyttävien hoidoista lähes 40 % perustui beetasalpaajiin, ja beetasalpaaja oli mukana 40 %:ssa kahden lääkkeen yhdistelmähoidossa ja 70 %:ssa kolmen tai useamman lääkkeen yhdistelmähoidossa.
Päätelmät
Kohonneen verenpaineen erityiskorvausoikeuskriteerien ulkopuolella olevan hypertension hoito on suosituksia noudattaen lisääntynyt. Yhdistelmälääkehoitoa käytetään aiempaa enemmän, mutta ei riittävästi. Beetasalpaajia määrätään runsaasti silloinkin, kun indikaatioita niiden valinnalle ei ole.
Kohonneen verenpaineen eli hypertension lääkehoidossa olevista naisista vain noin 40 % ja miehistä 50 % on hoitotavoitteessa. Yhdistelmähoidon käyttö on ollut liian vähäistä. Beetasalpaajien kyky vähentää aivohalvauksia on huonompi kuin ACE:n estäjien, ATR-salpaajien, diureettien ja kalsiumkanavan salpaajien. Tämän takia niitä ei suositella ilman erityisindikaatioita hypertension ensisijaisiksi lääkkeiksi. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, noudattavatko komplisoitumattoman hypertension hoidon lääkevalinnat hoitosuosituksia?
Menetelmät
Kelan lääkeosto- ja erityiskorvausrekistereistä poimittiin kaikki verenpainetta alentavat lääkeostot syys-marraskuulta vuosina 2000, 2006 ja 2011. Lääkeostoja tehneistä suljettiin tämän tarkastelun ulkopuolelle Kelan erityiskorvausrekistereistä saadun tiedon perusteella diabetesta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa ja kroonisia rytmihäiriöitä sairastavat.
Tulokset
Kroonisen verenpainetaudin erityiskorvausoikeuden ulkopuolella olevien, verenpainelääkkeitä ostavien, määrä on 11 vuodessa 2,5-kertaistunut. Potilasta kohti laskettu keskimääräinen verenpainelääkkeiden lukumäärä lisääntyi 1,4:stä 1,6:een henkilöillä, joilla ei ollut erityiskorvausoikeutta ja 2,0:sta 2,2:een niillä, joille erityiskorvausoikeus oli myönnetty. Yhtä lääkettä käyttävien hoidoista lähes 40 % perustui beetasalpaajiin, ja beetasalpaaja oli mukana 40 %:ssa kahden lääkkeen yhdistelmähoidossa ja 70 %:ssa kolmen tai useamman lääkkeen yhdistelmähoidossa.
Päätelmät
Kohonneen verenpaineen erityiskorvausoikeuskriteerien ulkopuolella olevan hypertension hoito on suosituksia noudattaen lisääntynyt. Yhdistelmälääkehoitoa käytetään aiempaa enemmän, mutta ei riittävästi. Beetasalpaajia määrätään runsaasti silloinkin, kun indikaatioita niiden valinnalle ei ole.
Kokoelmat
- Artikkelit [16088]