Sepelvaltimotautia sairastavien hypertension hoito vastaa melko hyvin hoitosuosituksia – diabetespotilaiden ei
Johansson, Jouni K.; Ahola, Teemu L.; Jula, Antti M. (2016)
Johansson, Jouni K.
Ahola, Teemu L.
Jula, Antti M.
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016072922460
Suomen lääkärilehti : 20
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016072922460
Suomen lääkärilehti : 20
Tiivistelmä
Lähtökohdat
Verenpainetta alentavien lääkkeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa 2000-luvun aikana. Yhdistelmälääkehoidon käyttö ja hoitotavoitteessa olevien osuus lisääntyivät, mutta eivät riittävästi. Lääkevalinnat kehittyivät, mutta eivät aina vastanneet potilaan yksilöllisiä tarpeita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden suurimman potilasryhmän eli sepelvaltimotautia tai diabetesta sairastavien henkilöiden verenpaineen lääkehoitoa ja siinä tapahtuneita muutoksia aikavälillä 2000–2011.
Menetelmät
Kelan lääkeosto- ja erityiskorvausrekistereistä poimittiin kaikki verenpainetta alentavat lääkeostot syys-marraskuulta 2000, 2006 ja 2011. Lääkeostoja tehneistä tarkasteltiin ainoastaan Kelan erityiskorvausrekisterien perusteella sepelvaltimotautia ja diabetesta sairastavia henkilöitä.
Tulokset
Sepelvaltimotaudin erityiskorvattavien lääkkeiden käyttöön oikeutettujen henkilöiden määrä kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2011 kolme % ja diabeteksen hoidon lääkkeisiin oikeutettujen määrä 73 %. Verenpainetta alentavien lääkkeiden käyttäjien osuus lisääntyi sepelvaltimotautia sairastavien ryhmässä 74 %:sta 80 %:iin ja diabetesta sairastavien ryhmässä 56 %:sta 71 %:iin.
Verenpainetta alentavia lääkkeitä ostaneista sepelvaltimotautia sairastavista 41 %:lla ja diabetesta sairastavista 62 %:lla oli vuonna 2011 erityiskorvausoikeus verenpainetta alentavaan lääkehoitoon. Kuitenkaan 12 % diabeetikoista ja 13 % sepelvaltimotautia sairastavista ei käyttänyt verenpainetta alentavaa lääkitystä, ainakaan säännöllisesti.
Yhdistelmähoito lisääntyi 11 vuodessa keskimäärin 0,3:lla verenpaineeseen alentavasti vaikuttavalla eri lääkeaineryhmällä. Beetasalpaajat säilyivät eniten käytettynä verenpainetta alentava lääkeaineryhmä sekä diabetesta että sepelvaltimotautia sairastavien hoidossa.
Päätelmät
Sepelvaltimotautia tai diabetesta sairastavien hypertension lääkehoito lisääntyi ja tehostui 11 vuodessa. Sepelvaltimotautia sairastavien lääkevalinnat olivat pääsääntöisesti tämän hetken suositusten mukaisia. Diabeetikkojen verenpaineen lääkehoitoa tulisi sen sijaan suunnata beetasalpaajapohjaisesta hoidosta reniini-angiotensiinijärjestelmän lääkkeisiin, kalsiumkanavan salpaajiin ja diureetteihin perustuvan yhdistelmähoidon suuntaan.
Verenpainetta alentavien lääkkeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa 2000-luvun aikana. Yhdistelmälääkehoidon käyttö ja hoitotavoitteessa olevien osuus lisääntyivät, mutta eivät riittävästi. Lääkevalinnat kehittyivät, mutta eivät aina vastanneet potilaan yksilöllisiä tarpeita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden suurimman potilasryhmän eli sepelvaltimotautia tai diabetesta sairastavien henkilöiden verenpaineen lääkehoitoa ja siinä tapahtuneita muutoksia aikavälillä 2000–2011.
Menetelmät
Kelan lääkeosto- ja erityiskorvausrekistereistä poimittiin kaikki verenpainetta alentavat lääkeostot syys-marraskuulta 2000, 2006 ja 2011. Lääkeostoja tehneistä tarkasteltiin ainoastaan Kelan erityiskorvausrekisterien perusteella sepelvaltimotautia ja diabetesta sairastavia henkilöitä.
Tulokset
Sepelvaltimotaudin erityiskorvattavien lääkkeiden käyttöön oikeutettujen henkilöiden määrä kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2011 kolme % ja diabeteksen hoidon lääkkeisiin oikeutettujen määrä 73 %. Verenpainetta alentavien lääkkeiden käyttäjien osuus lisääntyi sepelvaltimotautia sairastavien ryhmässä 74 %:sta 80 %:iin ja diabetesta sairastavien ryhmässä 56 %:sta 71 %:iin.
Verenpainetta alentavia lääkkeitä ostaneista sepelvaltimotautia sairastavista 41 %:lla ja diabetesta sairastavista 62 %:lla oli vuonna 2011 erityiskorvausoikeus verenpainetta alentavaan lääkehoitoon. Kuitenkaan 12 % diabeetikoista ja 13 % sepelvaltimotautia sairastavista ei käyttänyt verenpainetta alentavaa lääkitystä, ainakaan säännöllisesti.
Yhdistelmähoito lisääntyi 11 vuodessa keskimäärin 0,3:lla verenpaineeseen alentavasti vaikuttavalla eri lääkeaineryhmällä. Beetasalpaajat säilyivät eniten käytettynä verenpainetta alentava lääkeaineryhmä sekä diabetesta että sepelvaltimotautia sairastavien hoidossa.
Päätelmät
Sepelvaltimotautia tai diabetesta sairastavien hypertension lääkehoito lisääntyi ja tehostui 11 vuodessa. Sepelvaltimotautia sairastavien lääkevalinnat olivat pääsääntöisesti tämän hetken suositusten mukaisia. Diabeetikkojen verenpaineen lääkehoitoa tulisi sen sijaan suunnata beetasalpaajapohjaisesta hoidosta reniini-angiotensiinijärjestelmän lääkkeisiin, kalsiumkanavan salpaajiin ja diureetteihin perustuvan yhdistelmähoidon suuntaan.
Kokoelmat
- Artikkelit [16088]