Terveydenhuollon säteilyn käytöstä (röntgendiagnostiikka ja toimenpideradiologia) väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittäminen
Järvinen, Hannu (2016)
Järvinen, Hannu
Säteilyturvakeskus
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-304-1
STUK-TR : 21
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-304-1
STUK-TR : 21
Tiivistelmä
Terveydenhuollon radiologisista tutkimuksista ja toimenpiteistä väestölle aiheutuva säteilyaltistus on kasvamassa. Kaikessa säteilyn käytössä terveydenhuollon säteilyn käyttö on suurin säteilyaltistuksen aiheuttaja. Väestön säteilyaltistusta ja sen kehittymistä on syytä seurata, koska säteilyn käytön aiheuttamat terveydelliset haittavaikutukset lisääntyvät väestön säteilyannoksen kasvaessa. Tässä raportissa esitetään yhteenveto viimeisimmästä Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemästä väestöannoksen määrityksestä Suomessa. Raportissa esitetään sekä väestöannosmäärityksen tulokset että laskennassa käytetyt menetelmät. Tuloksena esitetään kollektiivinen efektiivinen annos väestölle sekä väestön yksilöä kohti laskettu effektiivinen annos ja sen jakautuminen merkittävimpien tutkimusryhmien osalle. Laskennassa käytettiin vuonna 2008 Suomessa tehtyjen radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumääriä ryhmiteltynä Suomen kuntaliiton luokituksen mukaisesti. Laskenta tehtiin sekä kaikille tutkimuksille ja toimenpiteille (tarkin menetelmä) että käyttäen EU:n ohjeiden mukaista nk. TOP 20 -menetelmää. Natiivitutkimusten osalta tutkittiin lisäksi ICRP:n julkaisemien kudosten painokertoimien vaikutusta tuloksiin. Tuloksia verrattiin aikaisempiin arvioihin ja kansainvälisiin tilastotietoihin.
Kaikista röntgentutkimuksista ja toimenpiteistä yhteensä väestölle aiheutuva kollektiivinen efektiivinen annos vuonna 2008 Suomessa oli 2 396 841 mSv eli 0,45 mSv per väestön yksilö. Tietokonetomografiatutkimukset ovat ylivoimaisesti merkittävin tutkimusryhmä väestön säteilyannoksen kannalta. TT-tutkimuksista väestölle aiheutuneen annoksen osuus kaikkien röntgentutkimusten ja toimenpiteiden aiheuttamasta väestön kokonaisannoksesta on noin 58 %, kun muiden pääryhmien osuudet ovat vain 12–16 %. TT-tutkimuksista väestölle aiheutuneen annoksen osuus on jatkuvasti kasvanut ja oli 50 % jo vuonna 2005. TOP 20 -menetelmä antaa hyvän arvion väestön kokonaisannoksesta natiiviröntgentutkimusten osalta, mutta aliarvioi huomattavasti (15–59 %) väestön kokonaisannosta muiden pääryhmien osalta. Kokonaisuutena TOP 20 -menetelmä Suomen tapauksessa aliarvioi väestön kokonaisannosta noin 22 %. Tulokset osoittavat myös, että EU:n raportissa annetut TOP 20 -ryhmät eivät kaikilta osin edusta Suomessa väestöannoksen kannalta merkittävimpiä tutkimustyyppejä. Uusien ICRP:n julkaisemien kudosten painokertoimien käyttöönotto nostaa natiiviröntgentutkimuksista väestölle aiheutuvaa kokonaisannosta noin 22 %. Uusien painokertoimien vaikutuksessa efektiiviseen annokseen on kuitenkin suuria eroja eri anatomisten alueiden kohdalla. Suurin vaikutus on keuhkojen, kaularangan ja rintarauhasen (mammografia) röntgentutkimuksissa (28–135 % suuremmat kollektiiviset efektiiviset annokset), johtuen rintarauhasen painokertoimen kasvusta. TOP 20 -ryhmien osalta annokset Suomessa olivat toiseksi alimmat 12 Euroopan maan välisessä vertailussa. Väestölle aiheutuvan kollektiivisen efektiivisen annoksen epävarmuudeksi on arvioitu 10–50 % (k=2). Suurin epävarmuus aiheutuu tutkimusta tai toimenpidettä koskevan tyypillisen annoksen epävarmuudesta, erityisesti tietokonetomografiatutkimuksissa, läpivalaisututkimuksissa ja toimenpideradiologiassa.
Kaikista röntgentutkimuksista ja toimenpiteistä yhteensä väestölle aiheutuva kollektiivinen efektiivinen annos vuonna 2008 Suomessa oli 2 396 841 mSv eli 0,45 mSv per väestön yksilö. Tietokonetomografiatutkimukset ovat ylivoimaisesti merkittävin tutkimusryhmä väestön säteilyannoksen kannalta. TT-tutkimuksista väestölle aiheutuneen annoksen osuus kaikkien röntgentutkimusten ja toimenpiteiden aiheuttamasta väestön kokonaisannoksesta on noin 58 %, kun muiden pääryhmien osuudet ovat vain 12–16 %. TT-tutkimuksista väestölle aiheutuneen annoksen osuus on jatkuvasti kasvanut ja oli 50 % jo vuonna 2005. TOP 20 -menetelmä antaa hyvän arvion väestön kokonaisannoksesta natiiviröntgentutkimusten osalta, mutta aliarvioi huomattavasti (15–59 %) väestön kokonaisannosta muiden pääryhmien osalta. Kokonaisuutena TOP 20 -menetelmä Suomen tapauksessa aliarvioi väestön kokonaisannosta noin 22 %. Tulokset osoittavat myös, että EU:n raportissa annetut TOP 20 -ryhmät eivät kaikilta osin edusta Suomessa väestöannoksen kannalta merkittävimpiä tutkimustyyppejä. Uusien ICRP:n julkaisemien kudosten painokertoimien käyttöönotto nostaa natiiviröntgentutkimuksista väestölle aiheutuvaa kokonaisannosta noin 22 %. Uusien painokertoimien vaikutuksessa efektiiviseen annokseen on kuitenkin suuria eroja eri anatomisten alueiden kohdalla. Suurin vaikutus on keuhkojen, kaularangan ja rintarauhasen (mammografia) röntgentutkimuksissa (28–135 % suuremmat kollektiiviset efektiiviset annokset), johtuen rintarauhasen painokertoimen kasvusta. TOP 20 -ryhmien osalta annokset Suomessa olivat toiseksi alimmat 12 Euroopan maan välisessä vertailussa. Väestölle aiheutuvan kollektiivisen efektiivisen annoksen epävarmuudeksi on arvioitu 10–50 % (k=2). Suurin epävarmuus aiheutuu tutkimusta tai toimenpidettä koskevan tyypillisen annoksen epävarmuudesta, erityisesti tietokonetomografiatutkimuksissa, läpivalaisututkimuksissa ja toimenpideradiologiassa.
Kokoelmat
- STUKin omat sarjajulkaisut [2304]