Socio-ecological View of Adolescents’ Smoking Behaviour in the Cross-border Area of Two Karelias
Lastunen, Annamari (2016)
Lastunen, Annamari
Itä-Suomen yliopisto
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:9789526122236
Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences : 370
https://urn.fi/urn:isbn:9789526122236
Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences : 370
Tiivistelmä
Tämän vertailevan tutkimuksen tarkoituksena oli verrata 9-luokkalaisten nuorten tupakointikäyttäytymistä ja sukupuolten välisiä eroja Pohjois-Karjalassa Itä-Suomessa ja Pitkärannan piirissä, Karjalan tasavallassa, Venäjällä vuosien 1995 ja 2013 välisenä aikana. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää tärkeimmät nuorten terveyskäyttäytymiseen epäedullisesti vaikuttavat sosioekologiset tekijät. Aineistonkeräys toteutettiin kyselylomaketutkimuksena keväällä 2013. Pitkärannassa tutkimus toteutettiin alueen kaikissa 8 koulussa (n = 182). Vastausprosentti oli 98 % (101 poikaa, 78 tyttöä). Pohjois-Karjalassa tutkimukseen valikoitiin 8 koulua, jotka olivat olleet mukana myös vuoden 1995 tutkimuksessa (n = 645). Vastausprosentti oli 95 % (300 poikaa, 301 tyttöä). Tutkimuksessa käytettiin myös vuoden 1995 aineistoa, joka kattoi Pitkärannan piirin kaikki 10 koulua (n=385) ja 24 randomoitua koulua Itä-Suomesta (n=2098). Pitkärannassa kyselyyn osallistui 367 oppilasta (176 poikaa, 191 tyttöä) ja 1911 oppilasta (951 poikaa, 960 tyttöä) Itä-Suomesta. Vastausprosentti oli Pitkärannan piirissä 95 % ja Itä-
Suomessa 91 %. Laadullinen aineisto (systemaattinen kirjallisuuskatsaus) analysoitiin sisällön analyysillä, jonka tulokset syntetisoitiin narratiivisella analyysillä. Määrällinen aineisto analysoitiin kuvailevin menetelmin sekä monimuuttujamalleilla. Käytetyt tilastomenetelmät olivat: khiin neliö -testi, yleinen lineaarinen malli, rakenneyhtälö mallinnus, eksploratiivinen faktorianalyysi ja logistinen regressioanalyysi. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että yksi tärkeimmistä sosioekologisista tekijöistä, joka liittyy nuorten terveyskäyttäytymiseen, on perheen varallisuus. Alemmista sosiaaliluokista olevilla nuorilla oli suurempi riski epäterveelliseen käyttäytymiseen. Empiiriset tulokset osoittivat,
että nuorten tupakoinnin suhteellinen osuus ei ole muuttunut vuodesta 1995 vuoteen 2013. Pohjois-Karjalan pojista ja tytöistä päivittäin tupakoi edelleen lähes 20 %. Pitkärannan piirin pojista päivittäin tupakoi edelleen melkein 30 % ja tytöistä 7 %. Myös erot sukupuolten välillä pysyivät ennallaan. Parhaan ystävän tupakointi on edelleen tärkein ennustaja nuoren omalle tupakoinnille. Nuorten tupakointiin liittyvien normien vastaiset asenteet ja vaikeus tupakoinnin vastustamiseen sosiaalisissa tilanteissa näyttäisivät lisäävän päivittäistä tupakointia, tupakointikokeiluja ja parhaan ystävän tupakointia. Tulosten perusteella näyttäisi, että tupakoinnin vastaista työtä on edelleen tärkeää jatkaa ja ottaa huomioon terveyskäyttäytymiseen liittyvät sosioekologiset tekijät. Koulut ovat keskeisiä paikkoja terveysopetukselle ja terveyden edistämiselle yhteistyössä perheiden kanssa. Terveysohjelmia ja – interventioita tulee kehittää edelleen, ja huomioida sekä sukupuolten ja maiden väliset erot, että sosioekologiset ja kulttuuriset vaikutukset terveyskäyttäytymiseen.
Suomessa 91 %. Laadullinen aineisto (systemaattinen kirjallisuuskatsaus) analysoitiin sisällön analyysillä, jonka tulokset syntetisoitiin narratiivisella analyysillä. Määrällinen aineisto analysoitiin kuvailevin menetelmin sekä monimuuttujamalleilla. Käytetyt tilastomenetelmät olivat: khiin neliö -testi, yleinen lineaarinen malli, rakenneyhtälö mallinnus, eksploratiivinen faktorianalyysi ja logistinen regressioanalyysi. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että yksi tärkeimmistä sosioekologisista tekijöistä, joka liittyy nuorten terveyskäyttäytymiseen, on perheen varallisuus. Alemmista sosiaaliluokista olevilla nuorilla oli suurempi riski epäterveelliseen käyttäytymiseen. Empiiriset tulokset osoittivat,
että nuorten tupakoinnin suhteellinen osuus ei ole muuttunut vuodesta 1995 vuoteen 2013. Pohjois-Karjalan pojista ja tytöistä päivittäin tupakoi edelleen lähes 20 %. Pitkärannan piirin pojista päivittäin tupakoi edelleen melkein 30 % ja tytöistä 7 %. Myös erot sukupuolten välillä pysyivät ennallaan. Parhaan ystävän tupakointi on edelleen tärkein ennustaja nuoren omalle tupakoinnille. Nuorten tupakointiin liittyvien normien vastaiset asenteet ja vaikeus tupakoinnin vastustamiseen sosiaalisissa tilanteissa näyttäisivät lisäävän päivittäistä tupakointia, tupakointikokeiluja ja parhaan ystävän tupakointia. Tulosten perusteella näyttäisi, että tupakoinnin vastaista työtä on edelleen tärkeää jatkaa ja ottaa huomioon terveyskäyttäytymiseen liittyvät sosioekologiset tekijät. Koulut ovat keskeisiä paikkoja terveysopetukselle ja terveyden edistämiselle yhteistyössä perheiden kanssa. Terveysohjelmia ja – interventioita tulee kehittää edelleen, ja huomioida sekä sukupuolten ja maiden väliset erot, että sosioekologiset ja kulttuuriset vaikutukset terveyskäyttäytymiseen.
Kokoelmat
- Kirjat [4197]