MRSA:n epidemiologia jatkuvassa muutoksessa
Likitalo, Olli; Lyytikäinen, Outi; Lindholm, Laura; Syrjänen, Jaana; Rintala, Esa; Rantanen, Matti; Vuopio, Jaana (2016)
Likitalo, Olli
Lyytikäinen, Outi
Lindholm, Laura
Syrjänen, Jaana
Rintala, Esa
Rantanen, Matti
Vuopio, Jaana
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016122331698
Suomen lääkärilehti : 47
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016122331698
Suomen lääkärilehti : 47
Tiivistelmä
Lähtökohdat
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Tartuntatautirekisterin tietoja analysoimalla MRSA:n epidemiologian demografisia ja molekyyliepidemiologisia muutoksia Suomessa vuosina 2009−2014.
Menetelmät
Tartuntatautirekisteriin vuosina 2009–14 kirjatut uudet MRSA-tapaukset analysoitiin tartunnan saaneiden henkilöiden demografisten tietojen ja löytyneen MRSA-kannan spa-tyypin perusteella. MRSA:n ilmaantuvuutta sairaanhoitopiireissä vertailtiin ikävakioitujen ilmaantuvuuslukujen avulla. Ilmaantuvuuden muutosta kalenteriajassa arvioitiin lineaarisella Poissonin regressiomallilla.
Tulokset
Vuosina 2009–14 Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 7 772 uutta MRSA-tapausta. Vuosittainen ilmaantuvuus pysyi tasaisena välillä 23,3–24,7/100 000 henkilöä. Yli 75-vuotiailla ilmaantuvuus oli selvästi suurempi kuin muissa ikäryhmissä. Vuonna 2009 MRSA:n ikävakioitu ilmaantuvuus oli kahdessa sairaanhoitopiirissä yli 40/100 000 henkilöä, mutta vuonna 2014 näin suuria ilmaantuvuuslukuja ei havaittu. Kolme yleisintä MRSA-kantaa (spa-tyyppiä) aiheutti miltei puolet kaikista tapauksista. Näistä t067-kannan ilmaantuvuus pieneni, t172- ja t008-kannan ilmaantuvuus suureni tutkimusjaksolla. MRSA-kantojen osuus veriviljelyistä löytyneistä S. aureuksista oli 1,6–3,0 %.
Päätelmät
MRSA:n ilmaantuvuus on pysynyt tarkastellun ajanjakson aikana ennallaan, mutta aiemmin merkittävästi avohoidossa levinneet kantatyypit ovat yleistyneet ja sairaalaepidemioita aiheuttaneet moniresistentit kantatyypit vähentyneet. Ilmaantuvuuden erot sairaanhoitopiirien kesken näyttävät kaventuneen.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Tartuntatautirekisterin tietoja analysoimalla MRSA:n epidemiologian demografisia ja molekyyliepidemiologisia muutoksia Suomessa vuosina 2009−2014.
Menetelmät
Tartuntatautirekisteriin vuosina 2009–14 kirjatut uudet MRSA-tapaukset analysoitiin tartunnan saaneiden henkilöiden demografisten tietojen ja löytyneen MRSA-kannan spa-tyypin perusteella. MRSA:n ilmaantuvuutta sairaanhoitopiireissä vertailtiin ikävakioitujen ilmaantuvuuslukujen avulla. Ilmaantuvuuden muutosta kalenteriajassa arvioitiin lineaarisella Poissonin regressiomallilla.
Tulokset
Vuosina 2009–14 Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 7 772 uutta MRSA-tapausta. Vuosittainen ilmaantuvuus pysyi tasaisena välillä 23,3–24,7/100 000 henkilöä. Yli 75-vuotiailla ilmaantuvuus oli selvästi suurempi kuin muissa ikäryhmissä. Vuonna 2009 MRSA:n ikävakioitu ilmaantuvuus oli kahdessa sairaanhoitopiirissä yli 40/100 000 henkilöä, mutta vuonna 2014 näin suuria ilmaantuvuuslukuja ei havaittu. Kolme yleisintä MRSA-kantaa (spa-tyyppiä) aiheutti miltei puolet kaikista tapauksista. Näistä t067-kannan ilmaantuvuus pieneni, t172- ja t008-kannan ilmaantuvuus suureni tutkimusjaksolla. MRSA-kantojen osuus veriviljelyistä löytyneistä S. aureuksista oli 1,6–3,0 %.
Päätelmät
MRSA:n ilmaantuvuus on pysynyt tarkastellun ajanjakson aikana ennallaan, mutta aiemmin merkittävästi avohoidossa levinneet kantatyypit ovat yleistyneet ja sairaalaepidemioita aiheuttaneet moniresistentit kantatyypit vähentyneet. Ilmaantuvuuden erot sairaanhoitopiirien kesken näyttävät kaventuneen.
Kokoelmat
- Artikkelit [16088]