Palvelujen käyttö mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi Suomessa vuosina 2012-2015
Viertiö, S; Partanen, Airi; Kaikkonen, R,; Härkänen, T,; Marttunen, M,; Suvisaari, J, (2017)
Viertiö, S
Partanen, Airi
Kaikkonen, R,
Härkänen, T,
Marttunen, M,
Suvisaari, J,
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201702091500
Duodecim : 3
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201702091500
Duodecim : 3
Tiivistelmä
JOHDANTO: Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoa on kehitetty viime vuosina, ja perustason palveluja ja osaamista on pyritty vahvistamaan. Ajantasaista tietoa palvelujen käytöstä ei kuitenkaan ole.
MENETELMÄT: Vuosina 2012 - 2015 toteutetussa Alueellinen terveys- ja hyvinvointi -tutkimuksessa kartoitettiin palvelujen käyttöä mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi, mielenterveysoireita ja alkoholin liikakäyttöä.
TULOKSET: Naisista 11 - 12 % käytti tutkittavana ajanjaksona jotakin terveyspalvelua mielenterveysongelmien vuoksi ja 0,8 % päihteiden käyttöön liittyvän ongelman vuoksi. Vastaavat luvut olivat miehillä 7 - 8 % ja 1,9 - 2,3 %. Merkittäviä muutoksia palvelujen käytön luonteessa ei tapahtunut. Vakavista oireista kuten itsemurha-ajatuksista kärsineistä vain osa oli hakenut apua ja vanhimmassa ikäryhmässä apua hakeneiden osuus oli seuranta-aikana pienentynyt.
PÄÄTELMÄT: Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja on edelleen vahvistettava. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvän stigman vähentämiseen tulisi kiinnittää huomiota terveydenhuollossa ja laajemmin yhteiskunnassa.
MENETELMÄT: Vuosina 2012 - 2015 toteutetussa Alueellinen terveys- ja hyvinvointi -tutkimuksessa kartoitettiin palvelujen käyttöä mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi, mielenterveysoireita ja alkoholin liikakäyttöä.
TULOKSET: Naisista 11 - 12 % käytti tutkittavana ajanjaksona jotakin terveyspalvelua mielenterveysongelmien vuoksi ja 0,8 % päihteiden käyttöön liittyvän ongelman vuoksi. Vastaavat luvut olivat miehillä 7 - 8 % ja 1,9 - 2,3 %. Merkittäviä muutoksia palvelujen käytön luonteessa ei tapahtunut. Vakavista oireista kuten itsemurha-ajatuksista kärsineistä vain osa oli hakenut apua ja vanhimmassa ikäryhmässä apua hakeneiden osuus oli seuranta-aikana pienentynyt.
PÄÄTELMÄT: Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja on edelleen vahvistettava. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvän stigman vähentämiseen tulisi kiinnittää huomiota terveydenhuollossa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Kokoelmat
- Artikkelit [16210]