Excess of radiation burden for young testicular cancer patients using automatic exposure control and contrast agent on whole body computed tomography imaging
Niiniviita, H; Kulmala, J; Pölönen, T; Määttänen, H; Järvinen, H; Salminen, E (2017-06)
Niiniviita, H
Kulmala, J
Pölönen, T
Määttänen, H
Järvinen, H
Salminen, E
DE GRUYTER OPEN
06 / 2017
Tiivistelmä
Kivessyövän seurantaan liittyy toistuvia tietokonetomografiakuvauksia (TT). Tutkimuksessa tarkasteltiin potilaan koon, kuvantamislaitteen ja kuvauksessa käytetyn varjoaineen vaikutusta efektiiviseen säteilyannokseen kivessyövän seurannan aikana tehdyissä kokovartalon TT-tutkimuksissa.
Yhteensä 65 kivessyöpäpotilaan kokovartalon TT-tutkimusten efektiiviset annokset määritettiin kahdelta eri laitteelta: Plus 4 (Siemens) ja LightSpeed 16 (GE). Näistä LightSpeed 16 oli uudempi ja laitteella oli mahdollisuus putkivirran modulointiin eli säätelyyn kuvauksen aikana. Putkivirta vaikuttaa yhtenä osana röntgensäteilyn tuottoon. Putkivirran moduloinnin tarkoituksena on tuottaa tasalaatuisempaa kuvaa koko kuvausalueelta, mutta moduloinnin käyttö voi myös alentaa säteilyannosta. TT-tutkimuksista määritettiin potilaan vyötärönympärys ja oliko varjoainetta käytetty tutkimuksessa. Tilastollisten testien avulla tutkittiin, onko efektiivisissä annoksissa eroa laitteiden välillä, natiivi- ja varjoainekuvausten välillä ja erikokoisten potilaiden välillä. Potilaat oli jaettu tarkastelua varten kahteen ryhmään, joissa potilaan vyötärönympärys oli joko pienempi tai suurempi kuin 100 cm.
Annokset kasvoivat oletetusti potilaan koon kasvaessa. Varjoaineen käytön havaittiin nostavan efektiivistä säteilyannosta merkittävästi. Tulevaisuudessa varjoaineen käyttöön on syytä kiinnittää huomiota ja jokaisen sarjan on oltava oikeutettu turhan säteilyaltistuksen välttämiseksi. Vastaavasti LightSpeed 16:n efektiiviset annokset olivat korkeammat kuin vanhemmalla Plus 4 -laitteella johtuen putkivirran moduloinnin liian korkeasta perustasosta. Tässä tapauksessa uudempi tekniikka ei tuonut toivottua annossäästöä, sillä parametrien asetus ei ole ollut optimoitua. Parametrien asettamisessa tuleekin käyttää suurta huolellisuutta, ja yksikkö- ja laitekohtaista asettelua, jotta kuvaus on optimoitu.
Yhteensä 65 kivessyöpäpotilaan kokovartalon TT-tutkimusten efektiiviset annokset määritettiin kahdelta eri laitteelta: Plus 4 (Siemens) ja LightSpeed 16 (GE). Näistä LightSpeed 16 oli uudempi ja laitteella oli mahdollisuus putkivirran modulointiin eli säätelyyn kuvauksen aikana. Putkivirta vaikuttaa yhtenä osana röntgensäteilyn tuottoon. Putkivirran moduloinnin tarkoituksena on tuottaa tasalaatuisempaa kuvaa koko kuvausalueelta, mutta moduloinnin käyttö voi myös alentaa säteilyannosta. TT-tutkimuksista määritettiin potilaan vyötärönympärys ja oliko varjoainetta käytetty tutkimuksessa. Tilastollisten testien avulla tutkittiin, onko efektiivisissä annoksissa eroa laitteiden välillä, natiivi- ja varjoainekuvausten välillä ja erikokoisten potilaiden välillä. Potilaat oli jaettu tarkastelua varten kahteen ryhmään, joissa potilaan vyötärönympärys oli joko pienempi tai suurempi kuin 100 cm.
Annokset kasvoivat oletetusti potilaan koon kasvaessa. Varjoaineen käytön havaittiin nostavan efektiivistä säteilyannosta merkittävästi. Tulevaisuudessa varjoaineen käyttöön on syytä kiinnittää huomiota ja jokaisen sarjan on oltava oikeutettu turhan säteilyaltistuksen välttämiseksi. Vastaavasti LightSpeed 16:n efektiiviset annokset olivat korkeammat kuin vanhemmalla Plus 4 -laitteella johtuen putkivirran moduloinnin liian korkeasta perustasosta. Tässä tapauksessa uudempi tekniikka ei tuonut toivottua annossäästöä, sillä parametrien asetus ei ole ollut optimoitua. Parametrien asettamisessa tuleekin käyttää suurta huolellisuutta, ja yksikkö- ja laitekohtaista asettelua, jotta kuvaus on optimoitu.