COVID-19-epidemian hybridistrategian seuranta – tilannearvioraportti 21.1.2021 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd Finnish Institute for Health and Welfare PL / PB / P.O. Box 30 • FI-00271 Helsinki, Finland Puh/tel +358 29 524 6000 www.thl.fi 2 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Hybridistrategian seuranta – tilannearvioraportti 20.1.2021 Valtioneuvosto hyväksyi 6.5.2020 periaatepäätöksen suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi, jonka tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella eri- tyisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen 3.9.2020 nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelmassa (STM 2020:26) kuvattiin epidemiologista tilannetta luonnehtivat perusteet, joiden avulla toimenpiteiden tarvetta ja kohdentamista arvioitiin syksyllä 2020 sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Globaali Covid-19-pandemia jatkuu ja epidemia on uudelleen kiihtynyt myös Suomessa. Toimintasuunnitelma on päivitetty vuoden 2021 tammi-toukokuuksi Toimintasuunnitelma covid-19 – epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (STM 2021:1). Toimenpiteiden on oltava epidemiologisesti perusteltuja, ja uudessa suunnitelmassa on painotettu ennakoinnin merkitystä. Toimintasuunnitelmassa kuvataan kolme epidemian vaiheita luonnehtivaa kuvausta, joiden avulla suositusten ja rajoitusten tarvetta ja kohdentamista arvioidaan ja joita käytetään päätöksenteon tukena alueellisesti ja valtakunnallisesti Valtioneuvoston periaatepäätös STM/2020/274 (22.12.2020). Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Covid-19-epidemian tilannekuva- ja mallinnusryhmä tuottaa viikoittain tämän hybridistrategian seurannan tilannearvioraportin. Raportin tarkoituksena on ylläpitää epidemiologista ja lääketieteellistä tilannekuvaa seuraamalla keskeisiä mittareita sekä laatia ja päivittää ennusteita ja mallinnuksia epidemian kulusta. Mittareita ovat esimerkiksi Covid-19-tapausten ilmaantuvuus, testausmäärät, positiivisten näytteiden osuus tutkituista näytteistä, tartuntalähteiden jäljitettävyys, kuolleisuus sekä sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä. Myös alueiden epidemiavaiheet ja alueellisesti voimassa olevat suositukset ja rajoitukset löytyvät raportista ja sen liitteestä, jotka julkaistaan THL:n sivulla viikoittain: Koronaviruksen seuranta - viikoittaiset tilanneraportit. Kuvaaja 1. Suomessa todettujen Covid-19-tapausten jakautuminen tilastointipäivän mukaan. Musta viivakuvaaja esittää seitsemän päivän liukuvaa keskiarvoa. 3 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Valtakunnallinen tilannearvio Valtakunnallinen epidemiatilanne heikentyi nopeasti marraskuussa 2020 (Kuvaaja 1). Syksyn epidemiatilannetta kuvasivat alueellisten tilanteiden nopeat, aaltoilevat muutokset. Lokakuussa ja marraskuun alkupuolella todettiin viikoittain noin 1200-1600 tartuntaa. Marraskuun puolenvälin jälkeen tapausmäärät kasvoivat ja saavuttivat huippunsa. Marras-joulukuun taitteessa todettiin yli 3100 tapausta ja yli 3000 tapausta viikoilla 48-49. Joulukuun aikana uusien tapausten määrät laskivat. Ne ovat pysyneet viimeisten neljän viikon aikana vakaalla tasolla. Tapauksia todettiin viikoilla 52-2 noin 1650-1850 viikossa (Kuvaaja 2, Taulukko 1). Tartuntoja todetaan edelleen paljon, ja tauti leviää väestössä joka puolella Suomea. Viikolla 2 vajaa puolet uusista tartunnoista todettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Valtakunnallisesti testeihin on hakeuduttu joulukuun lopussa ja tammikuun alussa aiempaa harvemmin. Koko maassa uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä lähes 60 %:ssa tapauksista. Tartuntoja todetaan edelleen eniten nuorissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla. Vanhempien ikäluokkien osuus tartunnoista kasvoi marraskuussa, mutta toistaiseksi tämä huolestuttava kehitys vaikuttaa pysähtyneen. Monet alueet ryhtyivät loppuvuodesta 2020 voimakkaisiin epidemian torjunnan toimenpiteisiin. Suositukset ja rajoitukset ovat tehonneet, ja tilanne näyttää tällä hetkellä valtakunnallisesti vakaalta. Vuodenvaihteen juhlapyhät eivät ole lisänneet todettujen tartuntoja määrää merkittävästi, ja sairaalahoidon tarve on tehohoitoa lukuunottamatta ollut laskussa. Epidemiatilanteen nopea heikentyminen uudelleen on silti koko maassa edelleen mahdollista. Monissa Euroopan maissa ja Suomen lähialueilla Covid-19-tapausten ilmaantuvuus ja tapausmäärät ovat hyvin korkeat. Uudet virusmuunnokset saattavat vaikuttaa epidemiatilanteeseen, jota seurataan muunnosten vuoksi tällä hetkellä erityisen tiiviisti. Virusmuunnosten leviämistä Suomeen pyritään torjumaan muun muassa tehostamalla tartunnan torjuntatoimia rajoilla sekä alueellisin rajoituksin ja suosituksin. Kaikkien tartuntojen jäljittäminen ja tartuntaketjujen katkaiseminen on entistäkin tärkeämpää, jotta myöskään helpommin tarttuvat virusmuunnokset eivät pääse leviämään. Tähän mennessä virusmuunnoksia on Suomessa havaittu 86:ssä analysoidussa näytteessä. Nämä muuttujat tuovat epävarmuuksia ja korostavat tulevien viikkojen ja kuukausien aikana epidemiatilanteen tehokkaan hillinnän merkitystä myös Suomessa. Toimenpiteet tartuntojen torjumiseksi Koronavirus tarttuu varsinkin pitkäkestoisessa lähikontaktissa tehokkaasti. Jokainen voi omalla toiminnallaan hidastaa koronaviruksen leviämistä. Myös terveenä on tärkeää vähentää lähikontakteja voimakkaasti ja lievienkin koronavirustautiin sopivien oireiden ilmetessä on hakeuduttava heti testiin. Uusien virusmuunnosten tarttumista ihmisestä toiseen voidaan estää samoilla keinoilla kuin väestössä jo aiemmin esiintyvän koronaviruksen leviämistä: Tarttuminen ja suojautuminen – koronavirus. Epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein. Epidemiatilanteen heikentymiseen on reagoitava nopeasti ja ennakoivasti ottamalla käyttöön tehokkaita ja epidemiologisesti tarkoituksenmukaisia lisätoimenpiteitä. Alueellisilla, oikea-aikaisilla ja riittävän kattavilla toimilla sekä tehokkaalla testauksella ja tartunnanjäljityksellä voidaan hillitä epidemian leviämistä. Koronavirusrokotukset ovat käynnistyneet hyvin kaikilla erityisvastuualueilla. THL raportoi päivittäin tietoa rokotusten etenemisestä verkkosivuillaan: COVID-19-rokotusten edistyminen. Potilastietojärjestelmien tiedonsiirrossa on vielä monin paikoin puutteita, ja siten todelliset rokotettujen määrät ovat ilmoitettua suuremmat. 4 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Kuvaaja 2. Ylärivillä esitetään uudet todetut Covid-19-tapaukset päivittäin ja kalenteriviikoittain. Alarivillä esitetään analysoidut näytemäärät ja positiivisten näytteiden osuus testatuista näytteistä päivittäin. Viivat kuvaavat todettujen tautitapausten ja analysoitujen näytteiden määrien seitsemän päivän liukuvaa keskiarvoa. 5 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Tartunnanjäljitys ja tartunnanlähteet Viikolla 2 (11.1.-17.1.) tartunnanjäljityskyselyssä alueilta raportoitiin tiedot 1814 tartunnasta. Kyselyyn vastasi 20/21 aluetta. Tartunnanjäljitys oli saatettu valmiiksi lähes kaikissa tapauksissa 20.1. mennessä. Suurin osa tartunnoista oli peräisin kotimaasta. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 11 %, ja ulkomaisista tartunnoista aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 2 % kaikista tartunnoista. Ulkomaisten tartuntojen osuus on viime viikkoina noussut aiemmasta. Tämä voi johtua tautitilanteen heikkenemisestä maissa, joista saavutaan tai palataan Suomeen. Rajoilla tapahtuvaa testaamista on lisätty vuoden 2020 lopulta alkaen, mikä voi osaltaan selittää ulkomaisten tapausten osuuden nousua. Koko maassa uusien kotimaisten tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä 59 %:ssa tapauksista. Sairaanhoitopiirien alueiden epäselviksi jääneiden tartuntojen osuudet on kuvattu liitteen 1 taulukossa. Uusista tartunnoista 30 % todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Karanteeniin asetettiin 7245 henkilöä viikolla 2 (Kuvaaja 3). Kuvaaja 3. Kuvaajassa esitetään koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteeniin asetettujen henkilöiden lukumäärä kalenteriviikoittain. Luvut ilmoitetaan THL:lle sairaanhoitopiireistä tartunnanjäljityskyselyssä. THL on kerännyt tietoa syyslukukauden 2020 alusta lähtien varhaiskasvatuksessa ja kouluissa (perusopetus ja toinen aste) esiintyneistä koronavirusaltistumisista ja niiden seurauksena tapahtuneista jatkotartunnoista. Tietoa jatkotartunnoista julkaistaan THL:n sivulla: Koulujen koronavirustartunnat. 6 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Kuvaaja 4. Todettujen COVID-19-tapausten suhteellinen ikäjakauma kalenteriviikoittain. Tartuntojen ikäjakaumat Valtaosa tartunnoista todetaan edelleen nuorissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla (Kuvaaja 4). Eri ikäluokkien osuuksissa oli jonkin verran vaihtelua syksyn 2020 aikana. Vanhempien ikäluokkien osuus tartunnoista kasvoi marraskuussa, mutta toistaiseksi tämä huolestuttava kehitys vaikuttaa pysähtyneen. Kuten edellisellä viikolla, viikolla 2 noin 76 % kaikista tapauksista todettiin alle 50-vuotiailla ja noin 41 % alle 30-vuotiailla. Yli 60-vuotiaiden osuus oli viikolla 2 noin 13 %, ja yli 70-vuotiaiden osuus oli noin 7 %. Yli 70- vuotiaat kuuluvat ikänsä puolesta riskiryhmään, jolla on muita suurempi riski sairastua vakavaan koronavirustautiin. Mitä enemmän tautia leviää väestössä, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että myös ikääntyneet saavat tartuntoja. Riskiryhmien suojeleminen on tärkeää vakavien koronatapausten ehkäisemiseksi. 7 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Epidemiologiset ja toiminnalliset mittarit Taulukko 1. Taulukossa esitetään epidemiologisia ja toiminnallisia mittareita 7 ja 14 vuorokauden ajanjaksoille: Suomessa todetut COVID-19-tapaukset ja niiden ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohden, arvioitu tartuttavuusluku (vain 7 vrk ajanjaksolle), COVID-19-testien määrä, COVID-19-testien määrä 100 000 asukasta kohden, sekä positiivisten tapausten osuus testatuista näytteistä (%). Muutos edelliseen tai edellisiin viikkoihin on kuvattu nuolilla, jotka kuvaavat kasvua (↑) tai laskua (↓). Todettuja tapauksia, ilmaantuvuuksia ja näytemääriä koskeva tieto voi muuttua, kun tiedot täydentyvät takautuvasti. Epidemiologiset mittarit 30.12. 5.1.* 13.1. 20.1. Arvioitu tartuttavuusluku 0,85-1,05 0,75-0,90 0,70-0,90 0,75-0,95 7 vrk Viikko 52 21.12.-27.12. ↑ ↓ Viikko 53 28.1.-3.1. ↑ ↓ Viikko 1 4.1.-10.1. ↑ ↓ Viikko 2 11.1.-17.1. Todetut COVID-19- tapaukset 1650 ↑ 1752 ↑ 1825 ↓ 1689 Todettujen tapausten ilmaantuvuus / 100 000 asukasta 30 ↑ 32 ↑ 33 ↓ 31 14 vrk Viikot 52-53 21.12.-3.1. ↑ ↓ Viikot 1-2 4.1.-17.1. Todetut COVID-19- tapaukset 3402 ↑ 3514 Todettujen tapausten ilmaantuvuus / 100 000 asukasta 61 ↑ 63 Toiminnalliset mittarit 7 vrk Viikko 52 21.12.-27.12. ↑ ↓ Viikko 53 28.1.-3.1. ↑ ↓ Viikko 1 4.1.-10.1. ↑ ↓ Viikko 2 11.1.-17.1. Testien määrä 90 589 ↓ 71 679 ↑ 75 105 ↓ 64 435 Testien määrä / 100 000 asukasta 1634 ↓ 1293 ↑ 1355 ↓ 1162 Positiivisten tapausten osuus testatuista näytteistä (%) 1,8 % ↑ 2,4 % - 2,4 % ↑ 2,6 % 14 vrk Viikot 52-53 21.12.-3.1. ↑ ↓ Viikot 1-2 4.1.-17.1. Testien määrä 162 268 ↓ 139 540 Testien määrä / 100 000 asukasta 2927 ↓ 2517 Positiivisten tapausten osuus testatuista näytteistä (%) 2,1 % ↑ 2,5 % * Viikolla 1 raportti laadittiin poikkeuksellisesti tiistaina 5.1. keskiviikon sijaan. Tartuttavuusluku on arvioitu tiistaina 5.1., muut luvut viikolla 1 ovat täydentyneet takautuvasti. 8 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Suomessa oli 20.1.2021 mennessä todettu koko koronavirusepidemian aikana kaikkiaan 41 166 tapausta. Viikko 2 (ajalla 11.1.-17.1.) Viimeisen seurantaviikon (viikko 2) aikana tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 1689 uutta tapausta, kun edellisellä viikolla uusia tapauksia ilmoitettiin 1825 (Taulukko 1). Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 31 tapausta 100 000 asukasta kohden, mikä oli samaa tasoa kuin edellisellä viikolla. Viikot 1-2 (ajalla 4.1.-17.1.) Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 1-2) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 3514 uutta tapausta, kun sitä edeltävien kahden viikon (viikot 52-53) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 3402 uutta tapausta. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 63 tapausta 100 000 asukasta kohden ja sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla ilmaantuvuus oli 61 tapausta 100 000 asukasta kohden. Tapausmäärät ovat vähentyneet joulukuun 2020 puolenvälin jälkeen, mutta uusien tartuntojen määrä on edelleen korkealla tasolla. Koko maan tapausmäärät ovat olleet neljän viimeisen viikon ajan samaa tasoa. Arvioitu tartuttavuusluku Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75-0,95 (90 % todennäköisyysväli). Ennusteet tulevan viikon valtakunnallisista sairaalahoito- ja tehohoitojaksojen lukumääristä ovat laskeneet hieman edellisen viikon ennusteista. On huomattava, että ennusteen lukemat ovat uusia potilaita, kun taas taulukon toteutuneet lukemat ovat sairaalahoidossa olevien lukumääriä. Koronavirustestaus ja positiivisten näytteiden osuus Laboratorioiden virustestauskapasiteetti on tällä hetkellä yli 26 000 näytettä päivässä. Tämän lisäksi antigeenitestien käyttöönotto nostaa kapasiteettia osalla alueista. Koronavirustestejä on edelleen tehty väestöön suhteutettuna suuria määriä, verrattuna moniin muihin maihin. Suomessa testejä on kuitenkin tehty viikko viikolta vähemmän. Esimerkiksi marras-joulukuun viikoilla 48-49 testejä tehtiin yli 130 000 viikossa, kun viikolla 2 testejä tehtiin alle 65 000. Positiivisten COVID-19-tapausten osuus testatuista näytteistä on vastaavasti noussut, viikolla 2 positiivisten tapausten osuus oli noin 2,5 %. Alueellisia tietoja on listattu Taulukkoon 5. Paikalliset tartuntaryppäät saattavat nostaa prosenttiosuuden viikkotasolla hetkellisesti korkeaksiksin. 9 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Lääketieteelliset mittarit Taulukko 2. Taulukossa esitetään COVID-19-potilaiden määrät sairaalahoidossa, COVID-19-tautiin menehtyneiden henkilöiden määrät, sekä ennusteet tulevan viikon sairaalahoitojaksoista Suomessa. Muutos edelliseen tai edellisiin viikkoihin on kuvattu nuolilla, jotka kuvaavat määrien kasvua (↑) tai laskua (↓). Tiedot voivat täydentyä takautuvasti. Lääketieteelliset mittarit 30.12.2020 ↑ ↓ 5.1.2021* ↑ ↓ 13.1.2021 ↑ ↓ 20.1.2021 COVID-19-potilaiden lukumäärä, toteuteneet Perusterveyden- huollossa osasto- hoidossa 98 -25 ↓ 73 -21 ↓ 52 +4 ↑ 56 Erikoissairaan- hoidossa vuode- osastolla 83 +7 ↑ 90 -20 ↓ 70 -7 ↓ 63 Teho-osastolla 30 -5 ↓ 25 +3 ↑ 28 -1 ↓ 27 COVID-19-potilaiden lukumäärä, yhteensä 211 -23 ↓ 188 -38 ↓ 150 -4 ↓ 146 Menehtyneet, yhteensä 566 +10 ↑ 576 +34 ↑ 610 +22 ↑ 632 Ennusteet Uusia erikoissairaan- hoitojaksoja tulevalle viikolle 101-138 81-114 75-106 70-100 Uusia tehohoito- jaksoja tulevalle viikolle 10-23 8-20 7-18 6-17 * Viikolla 1 raportti laadittiin poikkeuksellisesti tiistaina 5.1.normaalin raporointipäivän, keskiviikon sijaan. Perusterveydenhuollossa osastohoidossa oli 20.1.2021 yhteensä 56 potilasta, sairaanhoitopiirien sairaaloissa (erikoissairaanhoidossa) oli yhteensä 63 potilasta, ja tehohoidossa 27 potilasta. Sairaalahoidossa olevien Covid-19-potilaiden yhteenlaskettu lukumäärä oli 145 potilasta. Potilasmäärissä ei ole havaittavissa suuria muutoksia edelliseen seurantaviikkoon verrattuna. Tautiin liittyviä kuolemia oli 20.1.2021 mennessä raportoitu yhteensä 632. 10 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Teho-osastojen tilanne Kaikkien keskussairaaloiden teho-osastot sekä ne yliopistosairaaloiden teho-osastot, joilla on tarkoitus hoitaa covid-19-potilaita tarvittaessa, raportoivat tilanteestaan Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimivalle Tehohoidon koordinoivalle toimistolle. 20.1.2021 näillä teho-osastoilla oli käytössä yhteensä 265 hoitopaikkaa, joilla oli hoidossa yhteensä 27 covid-19- potilasta ja 147 muuta potilasta, yhteensä siis 174 potilasta. Tehohoitoa samanaikaisesti tarvitsevien covid-19-potilaiden määrä vaihtelee päivittäin. Selvää pitkäkestoista nousu- tai laskusuuntaa ei kuitenkaan ole viimeksi kuluneen runsaan kuukauden aikana ollut, vaan lukumäärä on vaihdellut 30:n molemmin puolin. Eniten potilaita on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Muutamia potilaita on siirretty voimakkaimmin kuormittuneilta teho-osastoilta muihin sairaaloihin kuormituksen tasaamiseksi. Valtakunnallisesti tarkasteltuna tehohoidon kapasiteetin riittävyys ei ole ollut uhattuna. Covid-19-infektio on varmistunut runsaalla puolella niistä potilaista, joilla sitä on tulovaiheessa epäilty: 17.1.2021 mennessä covid-19-infektio on varmistettu yhteensä 536:n tehohoitojakson kohdalla. Näitä potilaita on hoidettu sekä yliopisto- että keskussairaaloiden teho-osastoilla. Tarkempia tietoja tehohoidosta ja sen tuloksista löytyy Tehohoidon koordinoivan toimiston laatimasta raportista: Tehohoidon tilannekuva: COVID-19 teho-osastoilla (20.1.2020) Alueellinen tilannearvio Alueiden oma kokonaisarvio epidemiatilanteesta 20.1.2021 Leviämisvaihe: Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirit (viisi aluetta). Kiihtymisvaihe: Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Vaasan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sekä Ahvenanmaan maakunta (11 aluetta). Perustaso: Satakunnan, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Itä-Savon ja Lapin sairaanhoitopiirit (viisi aluetta). Osa alueista on lisäksi määritellyt yksittäisiä kaupunkeja tai kuntia muusta alueesta poikkeavaan epidemiavaiheeseen. 11 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Liite 1. Alueiden epidemiologinen seuranta ja voimassa olevat suositukset ja rajoitukset Liitteessä 1 on kuvattu tarkemmin alueiden epidemiatilanteiden kehittyminen sairaanhoitopiireittäin sekä alueiden raportoimat, voimassa olevat suositukset ja rajoitukset. THL:n sivulle Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset on koottu linkit sairaanhoitopiirien koronasivuille. Ajankohtaisin alueellinen tieto löytyy sairaanhoitopiirien omilta sivuilta. Sivuilta löytyy myös kerran viikossa päivitettävä epidemiavaihe. THL suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten ihmisten suojaamiseksi niiden sairaanhoitopiirien alueella, joissa on esiintynyt koronatartuntoja kahden viime viikon aikana. Suositus koskee koko maata. THL:n kasvomaskisuositus. Valtakunnallisista ja alueellisista suosituksista ja rajoituksista on tietoa myös valtioneuvoston sivuilla. Sivuilla kerrotaan muun muassa kokoontumis- ja ravintolarajoituksista sekä liikkumisesta kotimaassa. Rajoitukset ja suositukset koronaepidemian aikana (Valtioneuvosto). Päätökset, jotka koskevat alueellisten yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kieltämistä, on listattu Aluehallintoviraston sivulla: Yleistiedoksiannot (Aluehallintovirasto). Lisätietoa: Valtioneuvoston periaatepäätös STM/2020/274 (22.12.2020) Toimintasuunnitelma covid-19 – epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (STM 2021:1) 12 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Todettujen COVID-19-tapausten ilmaantuvuus sairaanhoitopiireittäin kahden viikon seurantajaksolla (viikko 2 verrattuna viikkoon 1) Kahden viikon seurantajakson tarkastelu antaa kuvaa ilmaantuvuuden ja epidemiatilanteen muutoksista lyhyemmällä ajanjaksolla. Huom! Kuvaajissa 4 ja 5 on käytössä eri ilmaantuvuusasteikko. Kuvaaja 5. Kuvaajassa esitetään todettujen Covid-19 -tapausten ilmaantuvuuden muutos kahden edellisen seitsemän päivän seurantajakson ajalta. Viikkoa 2 (11.1.-17.1.) on verrattu viikkoon 1 (4.1.-10.1.). Ilmaantuvuus on esitetty sairaanhoitopiireittäin (SHP) suhteutettuna alueen asukasmäärään (tapausta 100 000 asukasta kohden). Sairaanhoitopiirit on järjestetty tuoreimman seurantajakson ilmaantuvuuden mukaan. Nuolen suunta ja väri kertoo ilmaantuvuuden laskusta (vihreä) tai kasvusta (punainen). Jos ilmaantuvuus on pysynyt samana, se esitetään kuvaajassa vihreänä nuolenpäänä. Raportointiviiveet voivat vaikuttaa varsinkin tuoreimman seurantajakson lukumääriin. 13 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Todettujen COVID-19-tapausten ilmaantuvuus sairaanhoitopiireittäin neljän viikon seurantajaksolla (viikot 1-2 verrattuna viikkoihin 52-53) Neljän viikon seurantajakson tarkastelu antaa kuvaa ilmaantuvuuden ja epidemiatilanteen muutoksesta pidemmällä ajanjaksolla. Huom! Kuvaajissa 4 ja 5 on käytössä eri ilmaantuvuusasteikko. Kuvaaja 6. Kuvaajassa esitetään todettujen COVID-19 -tapausten ilmaantuvuuden muutos kahden edellisen 14 päivän seurantajakson ajalta. Viikkoja 1-2 (4.1.-17.1.) on verrattu viikkoihin 52-53 (21.12.-3.1.). Ilmaantuvuus on esitetty sairaanhoitopiireittäin (SHP) suhteutettuna alueen asukasmäärään (tapausta 100 000 asukasta kohden). Sairaanhoitopiirit on järjestetty tuoreimman seurantajakson ilmaantuvuuden mukaan. Nuolen suunta ja väri kertoo ilmaantuvuuden laskusta (vihreä) tai kasvusta (punainen). Jos ilmaantuvuus on pysynyt samana, se esitetään kuvaajassa vihreänä nuolenpäänä. Raportointiviiveet voivat vaikuttaa varsinkin tuoreimman seurantajakson lukumääriin. 14 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Taulukko 3. Uusien COVID-19-tautitapausten lukumäärä ja ilmaantuvuus sairaanhoitopiireittäin kahden viimeisimmän seurantaviikon ajalta. Vasemmalla esitetään todetut uudet tapaukset. Oikealla esitetään alueellinen ilmaantuvuus (tapausta / 100 000 asukasta). Luvut on esitetty laskevassa järjestyksessä ilmaantuvuuden mukaisesti sairaanhoitopiireittäin. Koko Suomea koskevat tapausmäärät on esitetty ylimmällä rivillä. Sairaanhoitopiiri (SHP) Todetut uudet tapaukset Ilmaantuvuus (tapausta / 100 000 asukasta) Viikko 1 4.-10.1. Viikko 2 11.-17.1. Viikko 1 4.-10.1. Viikko 2 11.-17.1. Koko Suomi 1 825 1 689 32,9 30,5 Helsingin ja Uudenmaan SHP 966 807 56,8 47,5 Varsinais-Suomen SHP 211 217 43,6 44,9 Vaasan SHP 58 63 34,2 37,1 Pohjois-Savon SHP 26 79 10,6 32,3 Pohjois-Pohjanmaan SHP 153 114 37,3 27,8 Kymenlaakson SHP 70 42 42,5 25,5 Pirkanmaan SHP 81 137 15,0 25,5 Länsi-Pohjan SHP 23 14 38,1 23,2 Etelä-Savon SHP 8 18 8,1 18,2 Etelä-Pohjanmaan SHP 12 34 6,2 17,6 Päijät-Hämeen SHP 49 32 23,3 15,2 Kanta-Hämeen SHP 52 26 30,4 15,2 Pohjois-Karjalan SHP 12 24 7,3 14,6 Kainuun SHP 15 10 20,7 13,8 Keski-Suomen SHP 34 33 13,4 13,1 Ahvenanmaa 8 3 26,7 10,0 Etelä-Karjalan SHP 15 10 11,7 7,8 Satakunnan SHP 13 16 6,0 7,4 Lapin SHP 15 6 12,8 5,1 Itä-Savon SHP 2 2 5,0 5,0 Keski-Pohjanmaan SHP 2 2 2,6 2,6 15 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Taulukko 4. Laboratorioiden ilmoittamat COVID-19-näytemäärät sairaanhoitopiireittäin kahden viimeisimmän seurantaviikon ajalta. Vasemmalla esitetään analysoidut näytemäärät näytteenottopäivämäärän mukaisesti. Oikealla esitetään näytemäärät suhteutettuna väestöön (näytteitä / 100 000 asukasta). Luvut on esitetty laskevassa järjestyksessä väestöön suhteutettujen näytemäärien mukaisesti sairaanhoitopiireittäin. Koko Suomea koskevat analysoidut näytemäärät on esitetty ylimmällä rivillä. Sairaanhoitopiiri (SHP) Laboratorioiden ilmoittamat analysoidut näytemäärät näytteenottopäivämäärän mukaisesti Näytemäärä suhteutettuna väestöön (näytettä / 100 000 asukasta) Viikko 1 4.-10.1. Viikko 2 11.-17.1. Viikko 1 4.-10.1. Viikko 2 11.-17.1. Koko Suomi 75 105 64 435 1 355 1 162 Pohjois-Pohjanmaan SHP 7 639 7 780 1 861 1 895 Lapin SHP 2 287 1 879 1 953 1 604 Kainuun SHP 1 174 1 021 1 624 1 412 Helsingin ja Uudenmaan SHP 28 041 23 678 1 650 1 393 Keski-Pohjanmaan SHP 1 083 1 073 1 399 1 386 Varsinais-Suomen SHP 6 682 6 650 1 382 1 375 Ahvenanmaa 463 405 1 547 1 353 Pohjois-Savon SHP 2 176 3 216 890 1 315 Etelä-Savon SHP 887 1 254 897 1 269 Länsi-Pohjan SHP 777 756 1 287 1 252 Itä-Savon SHP 376 460 933 1 142 Pohjois-Karjalan SHP 1 615 1 817 982 1 105 Etelä-Pohjanmaan SHP 1 680 1 806 869 935 Satakunnan SHP 2 474 1 943 1 142 897 Etelä-Karjalan SHP 1 118 1 044 875 817 Kymenlaakson SHP 1 381 1 229 838 746 Keski-Suomen SHP 2 911 1 785 1 152 706 Pirkanmaan SHP 6 915 3 482 1 285 647 Kanta-Hämeen SHP 1 717 1 078 1 003 630 Vaasan SHP 1 689 1 012 996 597 Päijät-Hämeen SHP 2 020 1 067 960 507 16 (16) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • Finnish Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland • PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki • puh/tel +358 29 524 6000 thl.fi • Twitter: @THLorg Taulukko 5. COVID-19-positiivisten näytteiden osuus prosentteina (%) testatuista näytteistä sairaanhoitopiireittäin kahden viimeisimmän seurantaviikon ajalta. Luvut on esitetty laskevassa järjestyksessä sairaanhoitopiireittäin. Koko Suomen positiivisten näytteiden osuus testatuista näytteistä on esitetty ylimmällä rivillä. Sairaanhoitopiiri (SHP) Positiivisten näytteiden osuus (%) testatuista näytteistä Viikko 1 4.-10.1. Viikko 2 11.-17.1. Koko Suomi 2,43 2,62 Vaasan SHP 3,43 6,23 Pirkanmaan SHP 1,17 3,93 Kymenlaakson SHP 5,07 3,42 Helsingin ja Uudenmaan SHP 3,44 3,41 Varsinais-Suomen SHP 3,16 3,26 Päijät-Hämeen SHP 2,43 3,00 Pohjois-Savon SHP 1,19 2,46 Kanta-Hämeen SHP 3,03 2,41 Etelä-Pohjanmaan SHP 0,71 1,88 Länsi-Pohjan SHP 2,96 1,85 Keski-Suomen SHP 1,17 1,85 Pohjois-Pohjanmaan SHP 2,00 1,47 Etelä-Savon SHP 0,90 1,44 Pohjois-Karjalan SHP 0,74 1,32 Kainuun SHP 1,28 0,98 Etelä-Karjalan SHP 1,34 0,96 Satakunnan SHP 0,53 0,82 Ahvenanmaa 1,73 0,74 Itä-Savon SHP 0,53 0,43 Lapin SHP 0,66 0,32 Keski-Pohjanmaan SHP 0,18 0,19