Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti
Kauppila, T.; Komulainen, H.; Makkonen, S.; Tuomisto, J. (2013)
Kauppila, T.
Komulainen, H.
Makkonen, S.
Tuomisto, J.
Geologian tutkimuskeskus
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN 978-952-217-230-3
Geologian tutkimuskeskus Tutkimusraportti : 199
https://urn.fi/URN:ISBN 978-952-217-230-3
Geologian tutkimuskeskus Tutkimusraportti : 199
Tiivistelmä
Metallimalmikaivostoiminnan luonteeseen kuuluu ympäristöhaittojen mahdollisuus.
Kaivostoiminnan ympäristösuorituskyvyn ja sen mittaamisen osalta ovat vaatimukset kasvaneet entisestään viime vuosina. Ympäristöriskinarviointi, jossa tarkastellaan päästöjä, niiden leviämistä sekä ihmisten ja eliöiden altistumista syntyville ympäristön pitoisuuksille, on erityisen hyödyllinen lähestymistapa metallimalmikaivoksien ympäristövaikutusten tarkastelussa. Ympäristöriskien luonne ja laajuus vaihtelevat kaivostoiminnan elinkaaren aikana, ja jokainen kaivoskohde on ympäristöriskeiltään erilainen. Ilmaperäiset päästöt kaivosalueilta ovat yleensä suhteellisen vähäisiä ja paikallisia, ja karkeiden hiukkasten osuus päästöissä on suuri. Sen sijaan kaivostoiminnassa syntyy runsaasti mineraalipohjaisia jätemateriaaleja, joista voi aiheutua pitkäaikaisia päästöjä, erityisesti ns. hapanta kaivosvaluntaa. Kaivosvalunta voi sisältää myös metalleja, joilla puolestaan on omat erityispiirteensä vaaran aiheuttajina: luontaiset taustapitoisuudet, eliöstön sopeutuminen kohonneisiin pitoisuuksiin, joidenkin metallien hivenaineluonne sekä geokemiallisten olojen vaikutus metallien liikkuvuuteen, esiintymismuotoon ja biosaatavuuteen.
Ympäristöriskinarvioinnilla selvitetään ja vertaillaan kaivoksen normaalitoiminnan
aikaisten prosessien ja prosessivaihtoehtojen ekologisia ja terveysvaikutuksia.
Ympäristöriskinarviointi on prosessi, joka käsittää ekologisen ja terveysriskin
arvioinnin sekä niitä edeltävän vaaran ja pitoisuuksien muodostumisen
selvittämisen. Tämän vuoksi kaivosalueiden laajamittainen ympäristöriskinarviointi
vaatii erityisosaamista esimerkiksi geologiasta, mineralogiasta, hydrogeologiasta,
geokemiasta, toksikologiasta, ekotoksikologiasta, ekologiasta ja terveysriskinarvioinnista.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL) sekä Itä-Suomen yliopiston (UEF) yhteinen MINERA-hanke (Metallikaivostoiminnan ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen) toimi vuosina
2010−2013. MINERA-hankkeen tavoitteena oli kehittää ympäristöriskinarvioinnin
menetelmiä kaivosympäristöjä varten, laatia kaivoskohteiden ympäristöriskinarviointiin
käsitteellinen kokonaismalli, kehittää teknologiametallien riskinarviointia
erityisesti terveysvaikutusten osalta, osallistaa alan toimijoita, jakaa tutkimustietoa ja parantaa kaivosalan toimintaedellytyksiä ympäristöriskinarvioinnin kehittämisen kautta. Tavoitteena oli helpottaa myös perustamisvaiheessa olevan kaivoksen riskinarviointia, jolloin tuloksia voidaan käyttää eri toteuttamisvaihtoehtojen vertailussa. Pääasiallinen tarkasteltava kohde oli metallimalmikaivosten lähiympäristö. Itse teollisuusalue ja työperäinen altistus rajattiin pois hankkeesta. Tärkeimpinä tarkasteltavina altisteina pidettiin metalleja, rikastuskemikaaleja, pienhiukkasia, melua, säteilyä ja hajua.
Tässä MINERA-hankkeen loppuraportissa taustoitetaan ympäristöriskinarvioinnin
käyttöä kaivoskohteissa ja esitellään hankkeen tuloksia ympäristöriskinarviointiprosessin, menetelmien ja arvioinnissa tarvittavien tietojen osalta. Eri altisteiden riskinarvioinnin laatimisesta annetaan suosituksia ja useista arvioinnin osa-alueista kuvataan tarkemmin käytettäviä menettelytapoja. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. kaivoskohteiden prosessit ja niistä aiheutuvat päästöt, päästöjen leviäminen, pitoisuuksien arvioiminen kaivoskohteen ympäristössä, eliöiden ja ihmisten
altistumisen arvioiminen sekä ekologisen ja terveysriskin kuvauksen laatiminen.
Tämän raportin lisäksi hankkeen tuloksia mm. tapaustutkimuksista on koottu
GTK:n Arkistoraportti-sarjan raportteihin. Näihin raportteihin löytyvät linkit mm.
fi.opasnet.org/fi/Minera-sivustolta, jonne on koottu hankkeen tulokset ja laaditut
laskennalliset riskinarvioinnissa hyödynnettävät osamallit.
Kaivostoiminnan ympäristösuorituskyvyn ja sen mittaamisen osalta ovat vaatimukset kasvaneet entisestään viime vuosina. Ympäristöriskinarviointi, jossa tarkastellaan päästöjä, niiden leviämistä sekä ihmisten ja eliöiden altistumista syntyville ympäristön pitoisuuksille, on erityisen hyödyllinen lähestymistapa metallimalmikaivoksien ympäristövaikutusten tarkastelussa. Ympäristöriskien luonne ja laajuus vaihtelevat kaivostoiminnan elinkaaren aikana, ja jokainen kaivoskohde on ympäristöriskeiltään erilainen. Ilmaperäiset päästöt kaivosalueilta ovat yleensä suhteellisen vähäisiä ja paikallisia, ja karkeiden hiukkasten osuus päästöissä on suuri. Sen sijaan kaivostoiminnassa syntyy runsaasti mineraalipohjaisia jätemateriaaleja, joista voi aiheutua pitkäaikaisia päästöjä, erityisesti ns. hapanta kaivosvaluntaa. Kaivosvalunta voi sisältää myös metalleja, joilla puolestaan on omat erityispiirteensä vaaran aiheuttajina: luontaiset taustapitoisuudet, eliöstön sopeutuminen kohonneisiin pitoisuuksiin, joidenkin metallien hivenaineluonne sekä geokemiallisten olojen vaikutus metallien liikkuvuuteen, esiintymismuotoon ja biosaatavuuteen.
Ympäristöriskinarvioinnilla selvitetään ja vertaillaan kaivoksen normaalitoiminnan
aikaisten prosessien ja prosessivaihtoehtojen ekologisia ja terveysvaikutuksia.
Ympäristöriskinarviointi on prosessi, joka käsittää ekologisen ja terveysriskin
arvioinnin sekä niitä edeltävän vaaran ja pitoisuuksien muodostumisen
selvittämisen. Tämän vuoksi kaivosalueiden laajamittainen ympäristöriskinarviointi
vaatii erityisosaamista esimerkiksi geologiasta, mineralogiasta, hydrogeologiasta,
geokemiasta, toksikologiasta, ekotoksikologiasta, ekologiasta ja terveysriskinarvioinnista.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL) sekä Itä-Suomen yliopiston (UEF) yhteinen MINERA-hanke (Metallikaivostoiminnan ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen) toimi vuosina
2010−2013. MINERA-hankkeen tavoitteena oli kehittää ympäristöriskinarvioinnin
menetelmiä kaivosympäristöjä varten, laatia kaivoskohteiden ympäristöriskinarviointiin
käsitteellinen kokonaismalli, kehittää teknologiametallien riskinarviointia
erityisesti terveysvaikutusten osalta, osallistaa alan toimijoita, jakaa tutkimustietoa ja parantaa kaivosalan toimintaedellytyksiä ympäristöriskinarvioinnin kehittämisen kautta. Tavoitteena oli helpottaa myös perustamisvaiheessa olevan kaivoksen riskinarviointia, jolloin tuloksia voidaan käyttää eri toteuttamisvaihtoehtojen vertailussa. Pääasiallinen tarkasteltava kohde oli metallimalmikaivosten lähiympäristö. Itse teollisuusalue ja työperäinen altistus rajattiin pois hankkeesta. Tärkeimpinä tarkasteltavina altisteina pidettiin metalleja, rikastuskemikaaleja, pienhiukkasia, melua, säteilyä ja hajua.
Tässä MINERA-hankkeen loppuraportissa taustoitetaan ympäristöriskinarvioinnin
käyttöä kaivoskohteissa ja esitellään hankkeen tuloksia ympäristöriskinarviointiprosessin, menetelmien ja arvioinnissa tarvittavien tietojen osalta. Eri altisteiden riskinarvioinnin laatimisesta annetaan suosituksia ja useista arvioinnin osa-alueista kuvataan tarkemmin käytettäviä menettelytapoja. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. kaivoskohteiden prosessit ja niistä aiheutuvat päästöt, päästöjen leviäminen, pitoisuuksien arvioiminen kaivoskohteen ympäristössä, eliöiden ja ihmisten
altistumisen arvioiminen sekä ekologisen ja terveysriskin kuvauksen laatiminen.
Tämän raportin lisäksi hankkeen tuloksia mm. tapaustutkimuksista on koottu
GTK:n Arkistoraportti-sarjan raportteihin. Näihin raportteihin löytyvät linkit mm.
fi.opasnet.org/fi/Minera-sivustolta, jonne on koottu hankkeen tulokset ja laaditut
laskennalliset riskinarvioinnissa hyödynnettävät osamallit.
Kokoelmat
- Kirjat [4169]