Quality assurance in individual monitoring: A summary of the EURADOS survey 2012
Gilvin, P; Alves, JG; Cherestes, C; van Dijk, JWE; Lehtinen, M; Rossi, F; Vekic, B (2014)
Gilvin, P
Alves, JG
Cherestes, C
van Dijk, JWE
Lehtinen, M
Rossi, F
Vekic, B
2014
Tiivistelmä
SELVITYS OSOITTAA, ETTÄ ANNOSMITTAUSPALVELUT EUROOPASSA TOIMIVAT LUOTETTAVASTI
EURADOSin (The European Radiation Dosimetry Group) asettama työryhmä selvitti vuonna 2012 kyselytutkimuksen avulla Eurooppalaisten annosmittauspalveluiden laatua ja käytäntöjä sekä sitä, mitkä ovat yleisimpiä mittaustuloksiin vaikuttavia virhelähteitä. Selvitys oli varsin kattava. Vaikka aivan kaikki annosmittauspalvelut eivät vastanneet kyselyyn, kattavat tulokset kuitenkin pääosan säteilytyöntekijöiden annosmittauksista Euroopassa.
Annosmittauspalvelut toimivat laadukkaasti ja noudattavat hyviä käytäntöjä:
Selvitys osoitti, että kyselyyn vastanneiden annosmittauspalveluiden laatu on varsin korkea ja useimmat toteuttavat Euroopan komission julkaisussa RP160 (v. 2009) suositeltuja hyviä käytäntöjä. Useimmat annosmittauspalvelut täyttävät kansainvälisten laatustandardien vaatimukset ja kiinnittävät riittävästi huomiota jäljitettävyyteen, menetelmien validointiin ja pätevyyden testaamiseen. Joillakin osa-alueilla, kuten mittausepävarmuuden arvioinnissa, on vielä kehitettävää ja toimintatapoja olisi hyvä yhdenmukaistaa.
Yleisimmät mittausten virhelähteet liittyvät mittarien käyttötapoihin:
Annosmittauspalveluita pyydettiin arvioimaan eri virhelähteiden yleisyyttä ja merkittävyyttä. Viisi huomattavinta virhelähdettä olivat kaikki mittarien käytöstä johtuvia. Näistä tärkeimmäksi katsottiin mittarin sijoittaminen väärään kohtaan. Seuraavaksi tärkeimpinä pidettiin sitä, että mittariin kohdistui säteilyä silloin, kun se ei ollut käytössä sekä mittarin vahingoittumista käytön aikana. Myös mittarin kontaminoituminen ja tahallinen säteilylle altistaminen aiheuttavat virhettä mittauksiin.
EURADOSin (The European Radiation Dosimetry Group) asettama työryhmä selvitti vuonna 2012 kyselytutkimuksen avulla Eurooppalaisten annosmittauspalveluiden laatua ja käytäntöjä sekä sitä, mitkä ovat yleisimpiä mittaustuloksiin vaikuttavia virhelähteitä. Selvitys oli varsin kattava. Vaikka aivan kaikki annosmittauspalvelut eivät vastanneet kyselyyn, kattavat tulokset kuitenkin pääosan säteilytyöntekijöiden annosmittauksista Euroopassa.
Annosmittauspalvelut toimivat laadukkaasti ja noudattavat hyviä käytäntöjä:
Selvitys osoitti, että kyselyyn vastanneiden annosmittauspalveluiden laatu on varsin korkea ja useimmat toteuttavat Euroopan komission julkaisussa RP160 (v. 2009) suositeltuja hyviä käytäntöjä. Useimmat annosmittauspalvelut täyttävät kansainvälisten laatustandardien vaatimukset ja kiinnittävät riittävästi huomiota jäljitettävyyteen, menetelmien validointiin ja pätevyyden testaamiseen. Joillakin osa-alueilla, kuten mittausepävarmuuden arvioinnissa, on vielä kehitettävää ja toimintatapoja olisi hyvä yhdenmukaistaa.
Yleisimmät mittausten virhelähteet liittyvät mittarien käyttötapoihin:
Annosmittauspalveluita pyydettiin arvioimaan eri virhelähteiden yleisyyttä ja merkittävyyttä. Viisi huomattavinta virhelähdettä olivat kaikki mittarien käytöstä johtuvia. Näistä tärkeimmäksi katsottiin mittarin sijoittaminen väärään kohtaan. Seuraavaksi tärkeimpinä pidettiin sitä, että mittariin kohdistui säteilyä silloin, kun se ei ollut käytössä sekä mittarin vahingoittumista käytön aikana. Myös mittarin kontaminoituminen ja tahallinen säteilylle altistaminen aiheuttavat virhettä mittauksiin.