Sosiodemografiset erot suomalaisten hyötyliikunnassa
Saarela, Heidi; Mäki-Opas, Tomi; Silventoinen, Karri; Borodulin, Katja (2015)
URI
http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt_1-15_tutkimusartikkeli_saarela_lowres.pdfSaarela, Heidi
Mäki-Opas, Tomi
Silventoinen, Karri
Borodulin, Katja
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015073010756
Liikunta ja tiede : 1
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015073010756
Liikunta ja tiede : 1
Tiivistelmä
Arjen askareiden sivutuotteena syntyvää hyötyliikuntaa on tutkittu niukasti, vaikka suuri osa ihmisten päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta kertyykin juuri hyöty- ja arkiliikuntana.
Tässä tutkimuksessa keskityttiin suomalaisten hyötyliikkumisen ja siihen yhteydessä olevien sosiodemografisten tekijöiden kuvaamiseen. Tutkittavat hyötyliikunnan lajikokonaisuudet olivat metsästys, marjastus, sienestys ja kalastus; piha-, puutarha- ja lumityöt; askartelu- ja remonttityöt; metsätyöt, halonhakkuu ja metsänhoito sekä kotityöt ja siivoaminen.
Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallista FINRISKI-tutkimusta ja sen liikunta-alaotosta vuodelta 2002, joka on edustava otos suomalaisista 25–64-vuotiaista
aikuisista sukupuolen, iän ja asuinalueen suhteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin vain niitä henkilöitä, jotka olivat täyttäneet kokonaisuudessaan 12 kuukauden liikuntataulukon (n=4 481). Suomalaisten hyötyliikuntaa tarkasteltiin lajikokonaisuuksittain kuvailevilla taulukoilla ja sosiodemografisten tekijöiden yhteyksiä puolestaan Poissonregressiolla.
Tutkituista lajeista eniten harrastettiin kotitöitä ja siivoamista. Poisson-regression osalta tulokset olivat pääosin samanlaiset sekä miehillä että naisilla. Hyötyliikkuminen näyttäisi lisääntyvän iän myötä sekä yhdistyvän matalampaan koulutukseen ja ammattiasemaan. Lisäksi naimisissa olevat hyötyliikkuivat naimattomia enemmän, kun taas suuremmissa kaupungeissa asuvat hyötyliikkuivat muilla alueilla asuvia vähemmän.
Väestöryhmien liikkumisen ja hyvinvoinnin kannalta on olennaista tunnistaa eri liikkujaryhmät ja niihin liittyvät ominaisuudet, jotta liikkumisen resursseja on mahdollista suunnata tuloksellisesti. Arjen hyötyliikkumista tukemalla voi olla mahdollista edistää vanhusten ja matalassa sosioekonomisessa asemassa olevien hyvinvointia ja jaksamista.
Sosiodemographic differences in daily physical activity among Finns.
Even though most of daily physical activity accumulates during daily chores, non-exercise related daily physical activity or beneficial physical activity has scarcely been researched.
This study focused on the non-exercise related daily physical activity (DPA) of adult Finnish population and the description of sociodemographic factors associated with DPA. The research concentrated on the following activity groups: hunting, berry and mushroom picking, fishing; gardening and snow work; handicrafts and do-it-yourself
renovating; logging, forestry and chopping wood; and household chores and cleaning.
The study population consisted of the National FINRISK Study conducted in 2002 by the National Institute for Health and Welfare and its physical activity sub-sample, which is a representative of the Finnish population aged 25–64 based on gender, age and area of residence. This study included only the participants who had completed the 12-month physical activity recall (n= 4 481, response rate for women 55 percentage, men 43 percentage). The data was examined
using descriptive tables on the five DPA groups, while the sociodemographic factors were tested with Poisson regression.
Out of the five activity groups the most popular activities were household chores and cleaning. The Poisson regression produced mainly similar results for both men and women. Daily physical activity seemed to increase with age and was associated to lower education and occupational class. In addition, married people were more active and those living in larger cities less active.
In terms of physical activity, it is important to recognize the characteristics of groups involved in physical activity in order to target the resources on physical activity more efficiently. By promoting daily physical activity, it might be possible to improve the wellbeing of the elderly and people in lower socio-economic position.
Tässä tutkimuksessa keskityttiin suomalaisten hyötyliikkumisen ja siihen yhteydessä olevien sosiodemografisten tekijöiden kuvaamiseen. Tutkittavat hyötyliikunnan lajikokonaisuudet olivat metsästys, marjastus, sienestys ja kalastus; piha-, puutarha- ja lumityöt; askartelu- ja remonttityöt; metsätyöt, halonhakkuu ja metsänhoito sekä kotityöt ja siivoaminen.
Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallista FINRISKI-tutkimusta ja sen liikunta-alaotosta vuodelta 2002, joka on edustava otos suomalaisista 25–64-vuotiaista
aikuisista sukupuolen, iän ja asuinalueen suhteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin vain niitä henkilöitä, jotka olivat täyttäneet kokonaisuudessaan 12 kuukauden liikuntataulukon (n=4 481). Suomalaisten hyötyliikuntaa tarkasteltiin lajikokonaisuuksittain kuvailevilla taulukoilla ja sosiodemografisten tekijöiden yhteyksiä puolestaan Poissonregressiolla.
Tutkituista lajeista eniten harrastettiin kotitöitä ja siivoamista. Poisson-regression osalta tulokset olivat pääosin samanlaiset sekä miehillä että naisilla. Hyötyliikkuminen näyttäisi lisääntyvän iän myötä sekä yhdistyvän matalampaan koulutukseen ja ammattiasemaan. Lisäksi naimisissa olevat hyötyliikkuivat naimattomia enemmän, kun taas suuremmissa kaupungeissa asuvat hyötyliikkuivat muilla alueilla asuvia vähemmän.
Väestöryhmien liikkumisen ja hyvinvoinnin kannalta on olennaista tunnistaa eri liikkujaryhmät ja niihin liittyvät ominaisuudet, jotta liikkumisen resursseja on mahdollista suunnata tuloksellisesti. Arjen hyötyliikkumista tukemalla voi olla mahdollista edistää vanhusten ja matalassa sosioekonomisessa asemassa olevien hyvinvointia ja jaksamista.
Sosiodemographic differences in daily physical activity among Finns.
Even though most of daily physical activity accumulates during daily chores, non-exercise related daily physical activity or beneficial physical activity has scarcely been researched.
This study focused on the non-exercise related daily physical activity (DPA) of adult Finnish population and the description of sociodemographic factors associated with DPA. The research concentrated on the following activity groups: hunting, berry and mushroom picking, fishing; gardening and snow work; handicrafts and do-it-yourself
renovating; logging, forestry and chopping wood; and household chores and cleaning.
The study population consisted of the National FINRISK Study conducted in 2002 by the National Institute for Health and Welfare and its physical activity sub-sample, which is a representative of the Finnish population aged 25–64 based on gender, age and area of residence. This study included only the participants who had completed the 12-month physical activity recall (n= 4 481, response rate for women 55 percentage, men 43 percentage). The data was examined
using descriptive tables on the five DPA groups, while the sociodemographic factors were tested with Poisson regression.
Out of the five activity groups the most popular activities were household chores and cleaning. The Poisson regression produced mainly similar results for both men and women. Daily physical activity seemed to increase with age and was associated to lower education and occupational class. In addition, married people were more active and those living in larger cities less active.
In terms of physical activity, it is important to recognize the characteristics of groups involved in physical activity in order to target the resources on physical activity more efficiently. By promoting daily physical activity, it might be possible to improve the wellbeing of the elderly and people in lower socio-economic position.
Kokoelmat
- Artikkelit [16222]