Lääkkeet, lääkekorvaukset ja hoitopäätöksiin osallistuminen : Väestön näkökulma
Rikala, Maria; Enlund, Hannes; Hämeen-Anttila, Katri; Kuoppala, Jaana (2016)
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5624-60-1
Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja : 3/2016
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5624-60-1
Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja : 3/2016
Kuvaus
Tiivistelmä myös ruotsiksi ja englanniksi
Tiivistelmä
Suomen lääkekustannukset ovat kasvaneet 2000-luvulla yli miljardilla. Tärkeimpänä syynä
pidetään uusien lääkkeiden käyttöönottoa. Kustannusten kasvaessa on tärkeää arvioida,
ovatko uusista lääkkeistä saatavat hyödyt niiden arvoisia. Lääkehoitojen priorisointia ja uusien lääkkeiden käyttöönottoa koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa tulisi huomioida myös väestön näkemykset ja toiveet.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla väestön terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä
arvoja, käsityksiä lääkkeiden hyödyistä ja haitoista, mielikuvia uusista lääkkeistä, mielipiteitä lääkekorvausjärjestelmästä ja lääkehoitojen priorisoinnista, halukkuutta osallistua lääkehoidon valintaa koskevaan päätöksentekoon sekä kokemuksia lääkkeisiin liittyvästä neuvonnasta.
Tutkimus toteutettiin postikyselynä syys–joulukuussa 2015. Otos (n = 8 003) poimittiin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla 18–79-vuotiaista suomalaisista.Postikyselyyn vastasi 3 190 henkilöä (40 %). Vastaajista kolme viidestä oli naisia ja kaksi viidestä 65–79-vuotiaita.
Vastaajien yleisimmin käyttämiä lääkärin määräämiä lääkkeitä olivat verenpainelääkkeet,
särkylääkkeet ja kolesterolilääkkeet. Joka neljäs vastaaja kulutti lääkärin määräämiin lääkkeisiin vähintään 300 euroa vuodessa. Vastaajista runsas kymmenes oli kokenut taloudellisia ongelmia hankkiessaan lääkärin määräämiä lääkkeitä kuluneen vuoden aikana.
Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että kansalaisten tulisi ottaa enemmän vastuuta terveydestään ja että yhteiskunnan tulee huolehtia heikoimmista ja vähäosaisista. Kolmasosa koki, että tasa-arvo toteutuu sairauksien hoidossa ja että lääkekorvaukset ovat oikeudenmukaisia.Yli puolet oli sitä mieltä, että Kela korvaa lääkekustannuksista liian vähän ja että Kelan lääkekatto on liian korkea. Tärkeimpänä vastaajat pitivät syöpälääkkeiden, sydänlääkkeiden ja insuliinien korvaamista.
Vastaajat pitivät lääkkeiden hyötyjä suurempina kuin niiden haittoja. Vastaajista puolet koki uudet lääkkeet tehokkaammiksi ja kaksi viidestä turvallisemmiksi kuin vanhat lääkkeet. Toisaalta puolet vastaajista koki, että lääkärit määräävät liikaa lääkkeitä. Enemmistö halusi keskustella lääkärin kanssa lääkkeen valinnasta ja apteekissa edullisimmista rinnakkaisvalmisteista.Vastaajat kokivat saavansa hyödyllisiä neuvoja heille määrätyistä lääkkeistä lääkärin vastaanotolla ja apteekissa.
pidetään uusien lääkkeiden käyttöönottoa. Kustannusten kasvaessa on tärkeää arvioida,
ovatko uusista lääkkeistä saatavat hyödyt niiden arvoisia. Lääkehoitojen priorisointia ja uusien lääkkeiden käyttöönottoa koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa tulisi huomioida myös väestön näkemykset ja toiveet.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla väestön terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä
arvoja, käsityksiä lääkkeiden hyödyistä ja haitoista, mielikuvia uusista lääkkeistä, mielipiteitä lääkekorvausjärjestelmästä ja lääkehoitojen priorisoinnista, halukkuutta osallistua lääkehoidon valintaa koskevaan päätöksentekoon sekä kokemuksia lääkkeisiin liittyvästä neuvonnasta.
Tutkimus toteutettiin postikyselynä syys–joulukuussa 2015. Otos (n = 8 003) poimittiin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla 18–79-vuotiaista suomalaisista.Postikyselyyn vastasi 3 190 henkilöä (40 %). Vastaajista kolme viidestä oli naisia ja kaksi viidestä 65–79-vuotiaita.
Vastaajien yleisimmin käyttämiä lääkärin määräämiä lääkkeitä olivat verenpainelääkkeet,
särkylääkkeet ja kolesterolilääkkeet. Joka neljäs vastaaja kulutti lääkärin määräämiin lääkkeisiin vähintään 300 euroa vuodessa. Vastaajista runsas kymmenes oli kokenut taloudellisia ongelmia hankkiessaan lääkärin määräämiä lääkkeitä kuluneen vuoden aikana.
Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että kansalaisten tulisi ottaa enemmän vastuuta terveydestään ja että yhteiskunnan tulee huolehtia heikoimmista ja vähäosaisista. Kolmasosa koki, että tasa-arvo toteutuu sairauksien hoidossa ja että lääkekorvaukset ovat oikeudenmukaisia.Yli puolet oli sitä mieltä, että Kela korvaa lääkekustannuksista liian vähän ja että Kelan lääkekatto on liian korkea. Tärkeimpänä vastaajat pitivät syöpälääkkeiden, sydänlääkkeiden ja insuliinien korvaamista.
Vastaajat pitivät lääkkeiden hyötyjä suurempina kuin niiden haittoja. Vastaajista puolet koki uudet lääkkeet tehokkaammiksi ja kaksi viidestä turvallisemmiksi kuin vanhat lääkkeet. Toisaalta puolet vastaajista koki, että lääkärit määräävät liikaa lääkkeitä. Enemmistö halusi keskustella lääkärin kanssa lääkkeen valinnasta ja apteekissa edullisimmista rinnakkaisvalmisteista.Vastaajat kokivat saavansa hyödyllisiä neuvoja heille määrätyistä lääkkeistä lääkärin vastaanotolla ja apteekissa.
Kokoelmat
- Kirjat [129]