Visualizing rayleigh scattering through UV photography
Lindfors, Anders V; Ylianttila, Lasse (2016)
Tiivistelmä
VALOKUVAT PALJASTAVAT MILTÄ TAIVAS NÄYTTÄÄ UV-VALOSSA:
Rayleigh-sironta selittää, miksi taivas on sininen. Ilmamolekyylit sirottavat auringonvalon lyhyitä aallonpituuksia paljon tehokkaammin kuin pitkiä. Siksi pilvetön taivas näyttää siniseltä. UV-säteet siroavat ilmakehässä vielä enemmän kuin sininen valo. Ilmatieteen laitoksen ja Säteilyturvakeskuksen tutkimuksessa haluttiin selvittää, miltä taivas näyttää UV-valossa. Tutkimuksessa otettiin räätälöidyllä kameralla UV-valokuvia taivaasta ja maisemasta. UV-valokuvat näyttävät hyvin konkreettisella tavalla, kuinka taivaan hajavalon määrä kasvaa lyhyille aallonpituuksille mentäessä.
UV-SÄTEISSÄ PALJON HAJASÄTEILYÄ:
Vaikka taivas näyttää ihmissilmälle siniseltä, auringon UV-säteet siroavat ilmamolekyyleistä vielä sinistäkin valoa tehokkaammin. Suomen oloissa maan pinnalle saapuvasta UV-säteilystä tyypillisesti vähintään puolet tulee hajasäteilynä. Hajasäteilyllä tarkoitetaan sellaista säteilyä, joka on sironnut esimerkiksi ilmamolekyyleistä tai pilvistä kulkiessaan ilmakehän läpi. Näin ollen taivaalta, kaikkialta muualta kuin auringon suunnasta, tuleva säteily on hajasäteilyä ja pilvettömän taivaan sinisyys on hajasäteilyn ilmentymä.
UV-kuvat osoittavat, kuinka taivaan hajasäteily käyttäytyy eri aallonpituuksilla. Esimerkiksi kesäinen kumpupilvi erottuu selvästi sinistä taivasta vasten normaalissa kuvassa. UV-valossa pilvi häviää kuvassa miltei kokonaan; taivas on sironnan takia lähes yhtä kirkas kuin pilvi.
Rayleigh-sironta selittää, miksi taivas on sininen. Ilmamolekyylit sirottavat auringonvalon lyhyitä aallonpituuksia paljon tehokkaammin kuin pitkiä. Siksi pilvetön taivas näyttää siniseltä. UV-säteet siroavat ilmakehässä vielä enemmän kuin sininen valo. Ilmatieteen laitoksen ja Säteilyturvakeskuksen tutkimuksessa haluttiin selvittää, miltä taivas näyttää UV-valossa. Tutkimuksessa otettiin räätälöidyllä kameralla UV-valokuvia taivaasta ja maisemasta. UV-valokuvat näyttävät hyvin konkreettisella tavalla, kuinka taivaan hajavalon määrä kasvaa lyhyille aallonpituuksille mentäessä.
UV-SÄTEISSÄ PALJON HAJASÄTEILYÄ:
Vaikka taivas näyttää ihmissilmälle siniseltä, auringon UV-säteet siroavat ilmamolekyyleistä vielä sinistäkin valoa tehokkaammin. Suomen oloissa maan pinnalle saapuvasta UV-säteilystä tyypillisesti vähintään puolet tulee hajasäteilynä. Hajasäteilyllä tarkoitetaan sellaista säteilyä, joka on sironnut esimerkiksi ilmamolekyyleistä tai pilvistä kulkiessaan ilmakehän läpi. Näin ollen taivaalta, kaikkialta muualta kuin auringon suunnasta, tuleva säteily on hajasäteilyä ja pilvettömän taivaan sinisyys on hajasäteilyn ilmentymä.
UV-kuvat osoittavat, kuinka taivaan hajasäteily käyttäytyy eri aallonpituuksilla. Esimerkiksi kesäinen kumpupilvi erottuu selvästi sinistä taivasta vasten normaalissa kuvassa. UV-valossa pilvi häviää kuvassa miltei kokonaan; taivas on sironnan takia lähes yhtä kirkas kuin pilvi.