Residential mobility and the risk of childhood leukemia
Järvelä, L; Raitanen, J; Erme, S; Auvinen, A (2016-02-01)
Järvelä, L
Raitanen, J
Erme, S
Auvinen, A
01.02.2016
Tiivistelmä
Laajassa tapaus-verrokkitutkimuksessa ei havaittu yhteyttä muuttamisen ja lasten leukemian välilä. Aiemmin on arveltu että jos normaalit lapsuusiän infektiot viivästyvät, ne voivat myöhemmin sairastettuina laukaista leukemian kehittymisen. Joissain tutkimuksissa on osoitettu, että jos pieneen ja eristyneeseen väestöön tulee suuri määrä muuttajia, lasten leukemian ilmaantuvuus alueella asuneiden joukossa suurenee (väestön sekoittumishypoteesi). Tutkimuksessa selvitettiin vastaavaa väestön sekoittumista yksittäisen lapsen kannalta eli oman muuttohistorian vaikutusta leukemian vaaraan.
Leukemian riski ei ollut suurentunut niillä lapsilla, jotka olivat muuttaneet vähintään kerran. Tulokset olivat samanlaisia riippumatta leukemiatyypistä ja sairastumisiästä. Vaikutusta ei havaittu myöskään suhteessa muuttojen määrään, siihen missä iässä muutto tapahtui, tai tapahtuiko muutto pienestä kunnasta suureen.
Negatiivinen tulos saattaa selittyä sillä, että tutkimuksessa oli liian vähän lapsia infektioiden suhteen eristyneiltä alueilta, joihin oli hiljattain muuttanut huomattavasti uutta väestöä.
Tutkimuksen aineistona oli noin 1100 lasten leukemiatapausta, jotka oli todettu vuosina 1990-2011, sekä noin 3300 heille valittua verrokkia. Tapauksia koskevat tiedot saatiin Syöpärekisteristä. Verrokit haettiin ja asumishistoriaa koskevat tiedot saatiin Väestörekisterikeskuksesta. Tutkimus tehtiin Tampereen yliopiston ja Säteilyturvakeskuksen yhteistyönä.
Leukemian riski ei ollut suurentunut niillä lapsilla, jotka olivat muuttaneet vähintään kerran. Tulokset olivat samanlaisia riippumatta leukemiatyypistä ja sairastumisiästä. Vaikutusta ei havaittu myöskään suhteessa muuttojen määrään, siihen missä iässä muutto tapahtui, tai tapahtuiko muutto pienestä kunnasta suureen.
Negatiivinen tulos saattaa selittyä sillä, että tutkimuksessa oli liian vähän lapsia infektioiden suhteen eristyneiltä alueilta, joihin oli hiljattain muuttanut huomattavasti uutta väestöä.
Tutkimuksen aineistona oli noin 1100 lasten leukemiatapausta, jotka oli todettu vuosina 1990-2011, sekä noin 3300 heille valittua verrokkia. Tapauksia koskevat tiedot saatiin Syöpärekisteristä. Verrokit haettiin ja asumishistoriaa koskevat tiedot saatiin Väestörekisterikeskuksesta. Tutkimus tehtiin Tampereen yliopiston ja Säteilyturvakeskuksen yhteistyönä.