Terveyttä edistävä liikunta kunnissa : Perusraportti 2010
Kulmala, Jenni; Saaristo, Vesa; Ståhl, Timo (2011)
Opetus- ja kulttuuriministeriö
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-993-6
Opetusministeriön julkaisuja / Undervisningsministeriets publikationer : 2011:6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-993-6
Opetusministeriön julkaisuja / Undervisningsministeriets publikationer : 2011:6
Tiivistelmä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (ent. Stakes) käynnisti vuonna 2006 Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ja tukemana Terveyden edistämisen vertailutietohankkeen (TedBM), jonka tavoitteena on ol-lut kehittää kaikki kunnat kattava, yhtenäinen ja suunnitelmallinen kuntien sekä kuntapalveluiden terveyden edistämisen seuranta- ja vertailuanalyysijärjestelmä. Hankkeen keskeinen tavoite on kuvata vertailukelpoisilla tunnusluvuilla kunnan toimintaa väestön terveyden edistämisessä.
Vuonna 2010 THL keräsi terveyttä edistävään liikuntaan liittyviä tietoja kuntien liikuntatoimelta. Tietoja kerättiin kuntien toiminnasta (oma toiminta ja/tai ostopalvelu) terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi ja sen edellytysten luomiseksi (liikuntalaki 2§). Tiedonkeruu toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön lii-kuntayksikön, Suomen Kuntaliiton, Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Tiedonkeruun tarkoituksena oli tukea niiden toimenpiteiden toteuttamista, jotka on kirjattu valtioneuvoston periaatepäätökseen liikunnan edistämisen linjoista. Terveyttä edistävää liikuntaa kunnan toi-minnassa tarkastellaan kuudesta näkökulmasta, jotka ovat organisaation sitoutuminen, johtaminen, liikunta-aktiivisuuden seuranta, käytössä olevat voimavarat ja osaaminen, osallisuus sekä muut ydintoiminnat.
Tiedonkeruulomake terveyttä edistävästä liikunnasta lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin (342 kuntaa). Elokuuhun 2010 mennessä tiedot saatiin 268 (79 %) kunnasta. Tiedonkeruulomakkeella tehdyn kyselyn lisäksi liikuntapaikkoihin liittyviä tietoja kerättiin rekisteripohjaisesta valtakunnallisesta liikunnan paikkatie-tojärjestelmästä (LIPAS-järjestelmä, Jyväskylän yliopisto) sekä liikunnan ja urheilun kustannuksia Tilastokeskuksen tiedoista.
Liikunnasta vastaavat luottamushenkilöorganisaatiot olivat kunnissa moninaisia, liikuntalautakuntia oli vain suurissa kunnissa. Sitoutuminen: Alle puolet kunnista oli käsitellyt liikunnan edistämistä kuntastrategias-saan. Lisäksi kansallisten liikunnan edistämiseen liittyvien ohjelmien ja suositusten käsittely sekä liikuntatoi-men luottamushenkilöhallinnossa että liikuntatoimen johtoryhmässä oli vähäistä. Vain reilu kolmannes kun-nista oli laatinut erillisen liikuntastrategian tai -suunnitelman. Neljäsosa kunnista ei laatinut lainkaan kunta-kohtaista hyvinvointikertomusta tai vastaavaa asiakirjaa. Johtaminen: Puolet kunnista raportoi, että kunnan luottamushenkilöhallinnossa oli päätetty toimenpiteistä, joiden tavoitteena on edistää laajasti koko väestön liikuntaa. Mainittuja toimenpiteitä olivat muun muassa liikuntapaikkarakentaminen, liikuntapaikkojen mak-suttomuus ja liikunnan ohjaustoiminnan kehittäminen. Lisäksi noin puolet kunnista oli arvioinut, mitkä lii-kuntapaikat edistävät muita enemmän kuntalaisten terveyttä. Erityisesti suurissa kunnissa tämä arvio vaikutti myös resurssien jakoon liikuntapaikkojen välillä. Seuranta ja arviointi: Vuosittain liikuntapaikkojen käyttötie-toja ja tietoja urheiluseuroihin osallistuvista lapsista ja nuorista seurasi noin kaksi kolmasosaa kunnista. Noin kolmasosa kunnista seurasi vuosittain myös muita tietoa, jotka koskivat kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta sekä tyytyväisyyttä kunnan liikuntapalveluihin. Suurin osa kunnista teki myös yhteenvedon urheiluseuroihin osallistuvien lasten suhteellisesta osuudesta sekä kuntalaisten tyytyväisyydestä kunnan liikuntapalveluihin.
Vuonna 2010 THL keräsi terveyttä edistävään liikuntaan liittyviä tietoja kuntien liikuntatoimelta. Tietoja kerättiin kuntien toiminnasta (oma toiminta ja/tai ostopalvelu) terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi ja sen edellytysten luomiseksi (liikuntalaki 2§). Tiedonkeruu toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön lii-kuntayksikön, Suomen Kuntaliiton, Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Tiedonkeruun tarkoituksena oli tukea niiden toimenpiteiden toteuttamista, jotka on kirjattu valtioneuvoston periaatepäätökseen liikunnan edistämisen linjoista. Terveyttä edistävää liikuntaa kunnan toi-minnassa tarkastellaan kuudesta näkökulmasta, jotka ovat organisaation sitoutuminen, johtaminen, liikunta-aktiivisuuden seuranta, käytössä olevat voimavarat ja osaaminen, osallisuus sekä muut ydintoiminnat.
Tiedonkeruulomake terveyttä edistävästä liikunnasta lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin (342 kuntaa). Elokuuhun 2010 mennessä tiedot saatiin 268 (79 %) kunnasta. Tiedonkeruulomakkeella tehdyn kyselyn lisäksi liikuntapaikkoihin liittyviä tietoja kerättiin rekisteripohjaisesta valtakunnallisesta liikunnan paikkatie-tojärjestelmästä (LIPAS-järjestelmä, Jyväskylän yliopisto) sekä liikunnan ja urheilun kustannuksia Tilastokeskuksen tiedoista.
Liikunnasta vastaavat luottamushenkilöorganisaatiot olivat kunnissa moninaisia, liikuntalautakuntia oli vain suurissa kunnissa. Sitoutuminen: Alle puolet kunnista oli käsitellyt liikunnan edistämistä kuntastrategias-saan. Lisäksi kansallisten liikunnan edistämiseen liittyvien ohjelmien ja suositusten käsittely sekä liikuntatoi-men luottamushenkilöhallinnossa että liikuntatoimen johtoryhmässä oli vähäistä. Vain reilu kolmannes kun-nista oli laatinut erillisen liikuntastrategian tai -suunnitelman. Neljäsosa kunnista ei laatinut lainkaan kunta-kohtaista hyvinvointikertomusta tai vastaavaa asiakirjaa. Johtaminen: Puolet kunnista raportoi, että kunnan luottamushenkilöhallinnossa oli päätetty toimenpiteistä, joiden tavoitteena on edistää laajasti koko väestön liikuntaa. Mainittuja toimenpiteitä olivat muun muassa liikuntapaikkarakentaminen, liikuntapaikkojen mak-suttomuus ja liikunnan ohjaustoiminnan kehittäminen. Lisäksi noin puolet kunnista oli arvioinut, mitkä lii-kuntapaikat edistävät muita enemmän kuntalaisten terveyttä. Erityisesti suurissa kunnissa tämä arvio vaikutti myös resurssien jakoon liikuntapaikkojen välillä. Seuranta ja arviointi: Vuosittain liikuntapaikkojen käyttötie-toja ja tietoja urheiluseuroihin osallistuvista lapsista ja nuorista seurasi noin kaksi kolmasosaa kunnista. Noin kolmasosa kunnista seurasi vuosittain myös muita tietoa, jotka koskivat kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta sekä tyytyväisyyttä kunnan liikuntapalveluihin. Suurin osa kunnista teki myös yhteenvedon urheiluseuroihin osallistuvien lasten suhteellisesta osuudesta sekä kuntalaisten tyytyväisyydestä kunnan liikuntapalveluihin.
Kokoelmat
- Kirjat [3898]