Suomalaisten geenitietämys ja suhtautuminen perimästä saatavaan terveystietoon
Haukkala, Ari; Vornanen, Marleena; Halmesvaara, Otto; Konttinen, Hanna; Perola, Markus; Kääriäinen, Helena; Jallinoja, Piia; Aktan-Collan, Katja (2018)
Haukkala, Ari
Vornanen, Marleena
Halmesvaara, Otto
Konttinen, Hanna
Perola, Markus
Kääriäinen, Helena
Jallinoja, Piia
Aktan-Collan, Katja
2018
Duodecim
Tiivistelmä
TAUSTA. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme suomalaisten tietämystä geeneistä, suhtautumista geenitesteihin ja siihen, millainen perimästä saatava terveystieto heitä kiinnostaa.
MENETELMÄT. Tutkimukseen poimittiin 4 000 henkilön satunnaisotos 18–64-vuotiaista. Verkkokyselyyn saatiin 792 vastausta kesä–syyskuussa 2017 (vastausprosentti 19,8). Tutkimuksessa kartoitettiin geenitietämyksen tasoa sekä kysyttiin geenitesteihin liittyviä asenteita ja kokemuksia. Kyselyn yhteydessä esitetyssä videossa esiteltiin neljä esimerkkiä perimästä saatavasta terveystiedosta.
TULOKSET. Suurin osa vastaajista koki, ettei heillä ole riittävästi tietoa geenitesteistä. Nuoremmilla, terveydenhuollon piirissä työskentelevillä ja korkeammin koulutetuilla vastaajilla oli parempi tietämys geeneistä kuin muilla. Vastaajat uskoivat geenitestien hyödyllisyyteen ja valtaosa koki niihin liittyvän päätöksenteon kuuluvan itselleen. Vastaajat halusivat tietää perinnöllisiin hoidettaviin sairauksiin, monitekijäisiin sairauksiin ja geenivirheen kantajuuteen liittyviä riskitietoja itsestään. Sitä vastoin tietoon perinnöllisistä ei-hoidettavista sairauksista suhtauduttiin kielteisemmin.
PÄÄTELMÄT. Suomalaiset uskovat perimästä saatavan terveystiedon hyödyllisyyteen ja ovat kiinnostuneita itseään koskevasta perimään liittyvästä terveystiedosta.
MENETELMÄT. Tutkimukseen poimittiin 4 000 henkilön satunnaisotos 18–64-vuotiaista. Verkkokyselyyn saatiin 792 vastausta kesä–syyskuussa 2017 (vastausprosentti 19,8). Tutkimuksessa kartoitettiin geenitietämyksen tasoa sekä kysyttiin geenitesteihin liittyviä asenteita ja kokemuksia. Kyselyn yhteydessä esitetyssä videossa esiteltiin neljä esimerkkiä perimästä saatavasta terveystiedosta.
TULOKSET. Suurin osa vastaajista koki, ettei heillä ole riittävästi tietoa geenitesteistä. Nuoremmilla, terveydenhuollon piirissä työskentelevillä ja korkeammin koulutetuilla vastaajilla oli parempi tietämys geeneistä kuin muilla. Vastaajat uskoivat geenitestien hyödyllisyyteen ja valtaosa koki niihin liittyvän päätöksenteon kuuluvan itselleen. Vastaajat halusivat tietää perinnöllisiin hoidettaviin sairauksiin, monitekijäisiin sairauksiin ja geenivirheen kantajuuteen liittyviä riskitietoja itsestään. Sitä vastoin tietoon perinnöllisistä ei-hoidettavista sairauksista suhtauduttiin kielteisemmin.
PÄÄTELMÄT. Suomalaiset uskovat perimästä saatavan terveystiedon hyödyllisyyteen ja ovat kiinnostuneita itseään koskevasta perimään liittyvästä terveystiedosta.
Kokoelmat
- Artikkelit [16784]