Työuupumuksesta työn imuun : työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla

Abstract

Onko työuupumus todella työperäistä, vai ovatko yksityiselämän kriisit ja persoonallisuustekijät keskeisempiä työuupumuksen kehittymisessä? Miten työuupumus kehittyy voimavarojen menettämisen kierteeksi? Kuinka työuran rikkonaisuus ja epävarmuus heijastuvat työuupumukseen ja elämään tyytyväisyyteen? Mitä muuta työhyvinvointi on kuin stressi- tai uupumisoireiden puuttumista? Millainen ilmiö on työn imu ja ketkä sitä kokevat? Miten työn imua voidaan edistää työyhteisöissä, ja mikä merkitys työn voimavaroilla on hyvinvoinnille? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan tässä ensimmäisessä suomalaisessa väitöskirjassa työuupumuksesta ja työn imusta. Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä ovat voimavarojen säilyttämisteoria ja työn vaatimusten–työn voimavarojen (1V-TV) -malli, joiden avulla on mahdollista tarkastella samanaikaisesti työhyvinvoinnin kielteisiä ja myönteisiä kehityspolkuja. Tämän tutkimuksen aineiston muodostavat Arvo Ylpön aikoinaan käynnistämän Terve lapsi -tutkimuksen 35-vuotisseurantaan osallistuneet ja suuren opetusalan organisaation työntekijät. Kyselytietojen lisäksi valotetaan työntekijöiden kokemuksia työstä ja muusta elämästä haastatteluaineistoa hyväksi käyttäen.