Vanhusten hoidon kustannustehokkuutta ja laatua voidaan parantaa
Finne-Soveri, Harriet; Mäkelä, Matti; Noro, Anja; Nurme, Pia; Partanen, Soili (2014)
Finne-Soveri, Harriet
Mäkelä, Matti
Noro, Anja
Nurme, Pia
Partanen, Soili
2014
Suomen lääkärilehti : 50-52
Tiivistelmä
Lähtökohdat
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano kannustaa kuntia purkamaan laitoshoitoa säästösyistä. Porvoon kaupunki tehosti kotihoidon geriatrista osaamista ja lisäsi lääkäreiden tavoitettavuutta puhelimitse ympärivuorokautiseksi. Uudistus purki laitoshoidon jonot ja vähensi terveyskeskussairaalan ja erikoissairaanhoidon käyttöä säästäen kaupungille 1,2 miljoonaa euroa pelkästään vuoden 2013 aikana. Selvitimme uudistuksen vaikutukset kotihoidon laatuun.
Menetelmät
Yhteensä 125 931 kotihoidon asiakkaiden RAI (resident assessment instrument) -arviointia 30 kunnasta (Porvoosta 2 523) poimittiin THL:n RAI-rekisteristä ja analysoitiin ajanjaksolta 1.10.2008-31.3.2014. Tilastollisina menetelminä käytettiin suoria jakaumia. Asiakkaiden tarpeita kuvattiin kolmella mittarilla: kognitio, palveluntarve ja terveydentilan vakaus. Hoidon laatua kuvaavien indikaattoreiden (n = 28) aihealueet olivat 1) fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky (n = 9), 2) turvallisuus (n = 3), 3) oireiden ja kärsimyksen lievittäminen (n = 6), 4) toimintakyvyn riskitekijät (n = 4) ja 5) terveydentila, hoidot ja palvelut (n = 6).
Tulokset
Kotihoidon asiakkaiden sairaalahoitojaksot vähenivät 26 % uudistuksen alkamisesta ja kaikkiaan 35 % lähtötasosta. Samalla erityisesti alle 3 kk kotihoitoa saaneiden terveydentila muuttui verrokkeja useammin vakaaksi. Kotihoito kohdentui Porvoossa yhä enemmän muistisairaisiin. 13 samaa hoidon laadun indikaattoria koheni ja 5 huononi sekä Porvoossa että verrokkikunnissa. 6 indikaattoria huononi Porvoossa ja parani verrokeilla. Näistä kaksi liittyi vähäiseen kuntoutukseen ja toiminnanvajaukseen ja kaksi kivun hallinnan heikkenemiseen. Porvoossa psyykenlääkkeiden käyttö oli verrokkeja paremmalla tasolla ja turvallisuus kehittyi verrokkeja parempaan suuntaan.
Päätelmät
Vaikka kehittämiskohteitakin paljastui, Porvoossa kyettiin säästöistä huolimatta parantamaan kotihoidon laatua lisäämällä etulinjaan geriatrista asiantuntemusta ja hoitajien osaamista. Vanhustenhuollon laitosvaltaisuutta voitaneen purkaa kustannustehokkaasti aiempaa laadukkaammilla kotihoitopalveluilla. Valtakunnalliset säästötavoitteet ovat realistisia, jos Porvoon kaltaiseen lääketieteellisen hoidon kehittämiseen yhdistetään myös omaishoidon kokonaisvaltainen tukeminen.
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano kannustaa kuntia purkamaan laitoshoitoa säästösyistä. Porvoon kaupunki tehosti kotihoidon geriatrista osaamista ja lisäsi lääkäreiden tavoitettavuutta puhelimitse ympärivuorokautiseksi. Uudistus purki laitoshoidon jonot ja vähensi terveyskeskussairaalan ja erikoissairaanhoidon käyttöä säästäen kaupungille 1,2 miljoonaa euroa pelkästään vuoden 2013 aikana. Selvitimme uudistuksen vaikutukset kotihoidon laatuun.
Menetelmät
Yhteensä 125 931 kotihoidon asiakkaiden RAI (resident assessment instrument) -arviointia 30 kunnasta (Porvoosta 2 523) poimittiin THL:n RAI-rekisteristä ja analysoitiin ajanjaksolta 1.10.2008-31.3.2014. Tilastollisina menetelminä käytettiin suoria jakaumia. Asiakkaiden tarpeita kuvattiin kolmella mittarilla: kognitio, palveluntarve ja terveydentilan vakaus. Hoidon laatua kuvaavien indikaattoreiden (n = 28) aihealueet olivat 1) fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky (n = 9), 2) turvallisuus (n = 3), 3) oireiden ja kärsimyksen lievittäminen (n = 6), 4) toimintakyvyn riskitekijät (n = 4) ja 5) terveydentila, hoidot ja palvelut (n = 6).
Tulokset
Kotihoidon asiakkaiden sairaalahoitojaksot vähenivät 26 % uudistuksen alkamisesta ja kaikkiaan 35 % lähtötasosta. Samalla erityisesti alle 3 kk kotihoitoa saaneiden terveydentila muuttui verrokkeja useammin vakaaksi. Kotihoito kohdentui Porvoossa yhä enemmän muistisairaisiin. 13 samaa hoidon laadun indikaattoria koheni ja 5 huononi sekä Porvoossa että verrokkikunnissa. 6 indikaattoria huononi Porvoossa ja parani verrokeilla. Näistä kaksi liittyi vähäiseen kuntoutukseen ja toiminnanvajaukseen ja kaksi kivun hallinnan heikkenemiseen. Porvoossa psyykenlääkkeiden käyttö oli verrokkeja paremmalla tasolla ja turvallisuus kehittyi verrokkeja parempaan suuntaan.
Päätelmät
Vaikka kehittämiskohteitakin paljastui, Porvoossa kyettiin säästöistä huolimatta parantamaan kotihoidon laatua lisäämällä etulinjaan geriatrista asiantuntemusta ja hoitajien osaamista. Vanhustenhuollon laitosvaltaisuutta voitaneen purkaa kustannustehokkaasti aiempaa laadukkaammilla kotihoitopalveluilla. Valtakunnalliset säästötavoitteet ovat realistisia, jos Porvoon kaltaiseen lääketieteellisen hoidon kehittämiseen yhdistetään myös omaishoidon kokonaisvaltainen tukeminen.
Kokoelmat
- Artikkelit [15537]