National Programme for Radiation Safety Research

Abstract

This report provides an update on the national radiation safety research programme and the activities of the Consortium for Radiation Safety Research (Cores), giving more detail on radiation safety research carried out by the consortium members. While there has been long-standing cooperation between STUK and universities, such ties were further strengthened and formalised after the government decided to introduce a omprehensive reform of the Finnish research and innovation system in 2013. This subsequently led to the setting up of the national Consortium for Radiation Safety Research (Cores) and the formulation of a national programme on radiation safety research in Finland. The main goal of the government reform was to strengthen multidisciplinary, high-level research of social significance. One line of action was to deepen cooperation between research institutes and universities. To achieve this goal, the Resolution envisaged a step-by-step integration process leading to centres of competence (agreement-based consortia). According to the government policy, such agreement-based consortia must have common research equipment, laboratories and information resources (e.g. follow-up material, sample material, statistical and register material) as well as engage in close cooperation in research and education (e.g. sharing of mutually complementary competencies, joint professorships and duties, and shared staff). Based on the Government Resolution, a process was initiated to strengthen the cooperation between STUK and universities and to create a national research consortium that would carry out research on various aspects of ionising and non-ionising radiation safety. The agreement to set up the Consortium was signed between STUK and nine universities by 2015. In addition to STUK, the following universities signed the Consortium Agreement forming the Finnish Consortium for Radiation Safety Research (Cores), and contributed to the national programme: Aalto University, appeenranta University of Technology, Tampere University of Technology, the University of Helsinki, the University of Eastern Finland, the University of Jyväskylä, the University of Oulu, the University of Tampere and the University of Turku. More recently, Åbo Akademi University and Technology Research Centre VTT Oy also joined Cores.

The first version of a National Programme for radiation Safety Research was published in parallel (Salomaa et al., 2015). After publishing the national programme in 2015, a stakeholder consultation on the national programme was carried out in 2016. The programme was sent to almost 80 stakeholders and statements were received from about half of them. The feedback from stakeholders was analysed by the Cores Board and taken into account in the new version of the programme, along with emerging research needs. A new strategy and a roadmap for 2018–2022 has now been set up and the national programme has been updated accordingly, providing more detail on the research plans of each consortium member. The roadmap involves engaging new partners, universities and research institutes, and organising activities fostering the cooperation, such as joint symposia and working groups. Dissemination of Cores aims and chievements is supported by newsletters and the Cores website. Fostering the education and training and promoting the joint use of infrastructure and databases (open science) are important lines of action. Cores also promotes national and international funding for radiation sciences and links with the European radiation protection research platforms. In the longer term, the objective is to actively participate in international collaboration, in particular the Horizon Europe programme. Cores research activities are well in line with the objectives of European radiation protection research. A long-term funding plan is among the key objectives for the next strategy period.

Tämä raportti antaa päivitettyä tietoa kansallisen säteilyturvallisuustutkimuksen ohjelmasta ja kansallisen säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymän (Cores) toiminnasta, erityisesti kuvaten tarkemmin eri osapuolien tekemää tutkimusta. Vaikka STUKin ja yliopistojen välillä on ollut pitkäaikaista yhteistyötä, näitä yhteyksiä edelleen vahvistettiin sen jälkeen kun hallitus teki periaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosuudistuksesta vuonna 2013. TULA-päätöksen seurauksena perustettiin kansallinen säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymä ja laadittiin kansallinen säteilyturvallisuustutkimuksen ohjelma. TULA-uudistuksen päämääränä oli tukea monitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta. Yhtenä tavoitteena oli syventää tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimusyhteistyötä. TULA-päätöksessä edelleen linjataan, että tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventämiseksi synnytetään valtakunnallisesti ohjattu useampivuotinen kehittämisprosessi, jossa tutkimuslaitokset ja korkeakoulut muodostavat asteittain aitoja osaamisen keskittymiä (sopimusperusteiset yhteenliittymät). Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen sopimusperusteisilla yhteenliittymillä tulee olla yhteisiä tutkimuslaitteita, laboratorioita ja tietovarantoja (mm. seuranta-aineistot, näyteaineistot, tilasto? ja rekisteriaineistot), ja tiivis yhteistyö tutkimuksessa ja opetuksessa (mm. toisiaan täydentävien osaamisten yhdistäminen, yhteiset professuurit, tehtävät ja yhteistä henkilökuntaa). Valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta lähdettiin tiivistämään STUKin ja yliopistojen yhteistyötä ja perustettiin STUKin ja yhdeksän yliopiston keskeinen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on tehdä ionisoivaan ja ionisoimattomaan säteilyn turvallisuuskysymyksiin liittyvää tutkimusta. STUKin lisäksi sopimusosapuolina olivat: Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, ja Turun yliopisto. Sittemmin myös Åbo Akademi ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ovat liittyneet Coresin jäseniksi.

Kansallisen ohjelman ensimmäinen versio julkaistiin 2015 (Salomaa ym. 2015). Kansallisen ohjelman julkaisemisen jälkeen pyydettiin sidosryhmien kommentteja kansalliseen ohjelmaan vuonna 2016. Raportti lähetettiin lähes 80 sidosryhmälle ja näistä lähes puolet toimittivat lausuntonsa. Coresin johtoryhmä analysoi palautteen ja kommentit otettiin huomioon ohjelman päivityksessä, uusien tutkimustarpeiden ohella. Uusi strategia ja tiekartta vuosille 2018–2022 on sittemmin valmisteltu ja tutkimussuunnitelmiin on päivitetty aiempaa tarkempaa tietoa kunkin konsortion jäsenen osalta. Tiekartan toimintalinjoihin kuuluu uusien osapuolien, niin yliopistojen kuin tutkimuslaitostenkin, ottaminen mukaan toimintaan sekä yhteistyötapojen kehittäminen, kuten yhteisten symposiumien ja työpajojen järjestäminen. Viestintää Coresin tavoitteista edistetään verkkosivun ja uutiskirjeiden avulla. Myös koulutuksen ja infrastruktuurien ja tietoaineistojen käytön edistäminen (avoin tiede) on keskeinen toimintalinja. Cores myös edistää kansallisen ja kansainvälisen rahoituksen saamista säteilyturvallisuustutkimukseen yhteistyössä eurooppalaisten tutkimusyhteenliittymien kanssa. Pitemmällä tähtäimellä tavoitteena on aktiivisesti osallistua kansainväliseen tutkimusyhteistyöhän, erityisesti Horizon Europe -ohjelmassa. Cores-yhteenliittymän tutkimus on hyvin linjassa eurooppalaisen säteilysuojelututkimuksen tavoitteiden kanssa. Pitkän aikavälin rahoitussuunnitelma on keskeinen tavoite seuraavalla strategiakaudella.