Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2015
Liukkonen, Jukka (2019-02)
Liukkonen, Jukka
Editori
Liukkonen, Jukka
Säteilyturvakeskus
02 / 2019
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
STUK-B : 227
Tiivistelmä
Säteilyturvakeskus (STUK) on tehnyt selvityksen isotooppitutkimuksista ja hoidoista Suomessa vuonna 2015. Selvityksessä noudatettiin Suomen Kuntaliito ry:n julkaisemaa Radiologinen tutkimus- ja toimenpideluokitus 2015 -luokittelua.
Isotooppitutkimuksia tehtiin 41 739. Niistä 1 169 tehtiin lapsipotilaille ja 848 oli tieteellisiä tutkimuksia. Isotooppihoitojen lukumäärä oli 2 120. Vuonna 2015 isotooppitutkimusten määrä tuhatta asukasta kohden oli 7,6 ja isotooppihoitojen 0,39. Isotooppitutkimusten määrä on kasvanut hiukan vuoteen 2012 verrattuna. Silloin tutkimuksia tehtiin 7,5 tuhatta asukasta kohden. Isotooppihoitojen määrä on kasvanut. Vuonna 2012 niitä annettiin tuhatta asukasta kohden 0,34. Eri elimille tehdyistä tutkimuksista yleisimpiä olivat kasvainten kuvantaminen 30 %, luuston ja pehmytosien tutkimukset 26 %, ja verenkiertoelimistön tutkimukset 18 %. Vuonna 2012 vastaavat osuudet olivat 24 %, 33 % ja 16 %.
Vuonna 2015 isotooppitutkimuksista potilaille aiheutunut kollektiivinen efektiivinen annos oli 201,2 manSv, josta 162,2 manSv aiheutui radioaktiivisten lääkkeiden käytöstä ja 39,0 manSv tietokonetomografiatutkimuksista (TT). Efektiivinen annos kansalaista kohti oli 0,037 mSv, josta radioaktiivisten lääkkeiden osuus oli 0,030 mSv ja TT:n osuus 0,007 mSv. Efektiivinen annos on kasvanut vuoteen 2012 verrattuna, jolloin se oli 0,034 mSv. Radioaktiivisten lääkkeiden käytöstä aiheutunut keskimääräinen efektiivinen annos isotooppitutkimusta kohden oli 3,9 mSv. SPECT-TT- ja PET-TT- tutkimuksissa TT-kuvauksesta aiheutui lisäannosta keskimäärin 2,8 mSv tutkimusta kohti. Radioaktiivisten lääkkeiden aiheuttama keskimääräinen annos on kasvanut hiukan vuoden 2012 arvosta, joka oli 3,8 mSv. TT-kuvauksen efektiivinen keskimääräinen annos on puolestaan laskenut selvästi aiemmasta vuoden 2012 arvosta, joka oli 3,8 mSv. Kokonaisuu-dessaan isotooppitutkimusten aiheuttama kollektiivinen efektiivinen annos on kasvanut noin kymmenen prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2015. Kasvua on sekä radioaktiivisten lääkkeiden että TT-kuvausten osuuksissa. Isotooppitutkimuksista aiheutuneet annokset on laskettu aikuisille tehtyjen tutkimusten perusteella.
Selvityksessä pyydettiin tietoja myös isotooppiyksikössä käytettävistä laitteistoista. Vuonna 2015 Suomessa oli 21 gamma- tai SPECT-kameraa, 34 SPECT-TT-kameraa ja 14 PET-kameraa, joista 11 oli PET-TT-kameroita ja yksi PET-MRI-kamera.
Isotooppitutkimuksia tehtiin 41 739. Niistä 1 169 tehtiin lapsipotilaille ja 848 oli tieteellisiä tutkimuksia. Isotooppihoitojen lukumäärä oli 2 120. Vuonna 2015 isotooppitutkimusten määrä tuhatta asukasta kohden oli 7,6 ja isotooppihoitojen 0,39. Isotooppitutkimusten määrä on kasvanut hiukan vuoteen 2012 verrattuna. Silloin tutkimuksia tehtiin 7,5 tuhatta asukasta kohden. Isotooppihoitojen määrä on kasvanut. Vuonna 2012 niitä annettiin tuhatta asukasta kohden 0,34. Eri elimille tehdyistä tutkimuksista yleisimpiä olivat kasvainten kuvantaminen 30 %, luuston ja pehmytosien tutkimukset 26 %, ja verenkiertoelimistön tutkimukset 18 %. Vuonna 2012 vastaavat osuudet olivat 24 %, 33 % ja 16 %.
Vuonna 2015 isotooppitutkimuksista potilaille aiheutunut kollektiivinen efektiivinen annos oli 201,2 manSv, josta 162,2 manSv aiheutui radioaktiivisten lääkkeiden käytöstä ja 39,0 manSv tietokonetomografiatutkimuksista (TT). Efektiivinen annos kansalaista kohti oli 0,037 mSv, josta radioaktiivisten lääkkeiden osuus oli 0,030 mSv ja TT:n osuus 0,007 mSv. Efektiivinen annos on kasvanut vuoteen 2012 verrattuna, jolloin se oli 0,034 mSv. Radioaktiivisten lääkkeiden käytöstä aiheutunut keskimääräinen efektiivinen annos isotooppitutkimusta kohden oli 3,9 mSv. SPECT-TT- ja PET-TT- tutkimuksissa TT-kuvauksesta aiheutui lisäannosta keskimäärin 2,8 mSv tutkimusta kohti. Radioaktiivisten lääkkeiden aiheuttama keskimääräinen annos on kasvanut hiukan vuoden 2012 arvosta, joka oli 3,8 mSv. TT-kuvauksen efektiivinen keskimääräinen annos on puolestaan laskenut selvästi aiemmasta vuoden 2012 arvosta, joka oli 3,8 mSv. Kokonaisuu-dessaan isotooppitutkimusten aiheuttama kollektiivinen efektiivinen annos on kasvanut noin kymmenen prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2015. Kasvua on sekä radioaktiivisten lääkkeiden että TT-kuvausten osuuksissa. Isotooppitutkimuksista aiheutuneet annokset on laskettu aikuisille tehtyjen tutkimusten perusteella.
Selvityksessä pyydettiin tietoja myös isotooppiyksikössä käytettävistä laitteistoista. Vuonna 2015 Suomessa oli 21 gamma- tai SPECT-kameraa, 34 SPECT-TT-kameraa ja 14 PET-kameraa, joista 11 oli PET-TT-kameroita ja yksi PET-MRI-kamera.
Kokoelmat
- STUKin omat sarjajulkaisut [2304]