Hyppää sisältöön
Näytä viite 
  •   Julkari etusivu
  • Säteilyturvakeskus STUK
  • STUKlaisten tieteelliset artikkelit
  • Näytä viite
  •   Julkari etusivu
  • Säteilyturvakeskus STUK
  • STUKlaisten tieteelliset artikkelit
  • Näytä viite
Julkarin haku- ja käyttöohje
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Is there any supportive evidence for low dose radiotherapy for COVID-19 pneumonia?

Salomaa, Sisko; Bouffler, Simon D.; Atkinson, Michael J.; Cardis, Elisabeth; Hamada, Nobuyuki (2020-06-24)

 
Tweet Refworks
 

Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Julkariin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.


Salomaa, Sisko
Bouffler, Simon D.
Atkinson, Michael J.
Cardis, Elisabeth
Hamada, Nobuyuki
Taylor & Francis
24.06.2020
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
doi:10.1080/09553002.2020.1786609
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Artikkeli on jatkoa 6. toukokuuta samassa lehdessä julkaistulle commentary -artikkelille, jossa kirjoittajat kommentoivat matala-annoksisen sädehoidon käyttöä hengenvaarallisen COVID-19 keuhkokuumeen hoidossa. Kansainvälinen keskustelu aiheesta on intensiivistä ja aiempi artikkeli kohosi lyhyessä ajassa kaikkien aikojen luetuimpien julkaisujen joukkoon IJRB-lehdessä. Kokooma-artikkelissa kerrotaan 20.5 mennessä kirjoittajaryhmän tietoon tulleista kaikkiaan 12 hoitokokeilusta. Kliinisissä potilaskokeissa käytetyt annokset olivat yksi annos (0.1-1 Gy) tai kaksi annosta (muutama mGy jota seurasi 0.1-0.25 Gy, oletettu adaptiivinen vaste, tai 1-1.5 Gy kahdessa fraktiossa 2-3 päivän välein). Tälle ns. matala-annoksiselle (LDRT) sädehoidolle (huom. säteilysuojelussa vain alle 0.1 Gy annoksia pidetään matalina, mutta tässä artikkelissa noudatetaan sädehoidossa käytettävää terminologiaa) esitettiin kahdenlaisia tieteellisiä perusteluja. Ensimmäinen perustelu oli, että matala-annoksista sädehoitoa on ennen antibioottien keksimistä käytetty jyrsijöillä kokeellisesti keuhkokuumeen hoidossa, samoin on olemassa tapauskohtaisia raportteja ihmisille kohdistetuista hoidoista. Toisaalta perusteltiin matala-annoksisella säteilyllä mahdollisesti olevan anti-inflammatorisia ominaisuuksia, koska sitä on käytetty tulehduksellisten nivelsairauksien hoidossa erityisesti Saksassa. Kuitenkin näissä eläin- ja ihmistutkimuksissa on huomattavia rajoitteita, eikä voida varmasti sanoa, vaimentaako matala-annoksinen säteily tulehdusta keuhkossa vai lisääkö se COVID-19 viruksen aiheuttamaa vaurioitumista. Näin ollen johtopäätös on, että olemassa oleva tieteellinen kirjallisuus ei oikeuta kliinisiä kokeita matala-annoksisen säteilyn käytöstä COVID-19 keuhkokuumeen hoidossa, kun hyötyä ei tunneta ja toisaalta säteilyaltistukseen liittyy syövän ja sydänsairauksien riski. Huolimatta näistä huomattavista epävarmuuksista, joitakin kliinisiä kokeita on kuitenkin suunniteltu ja käynnissä. Artikkeli antaa yleiskuvan matala-annoksisen sädehoidon ja COVID-19 keuhkokuumeen tilanteesta.
Kokoelmat
  • STUKlaisten tieteelliset artikkelit [800]
tietopalvelu@thl.fiSaavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatSivukartta

Aineistojen tallentajille

Kirjaudu sisäänRekisteröidy tallentajaksi
tietopalvelu@thl.fiSaavutettavuusseloste