Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta : Vuosiraportti 2019
Venelampi, Eija (2020-07-07)
Venelampi, Eija
Editori
Venelampi, Eija
Säteilyturvakeskus
07.07.2020
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-469-7
STUK-B : 247
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-469-7
STUK-B : 247
Tiivistelmä
Vuoden 2019 lopussa ionisoivan säteilyn käyttöä varten oli voimassa 3 079 turvallisuuslupaa. Säteilyn käyttöä valvottiin käyttöpaikkoihin tehdyillä säännöllisillä tarkastuksilla, valvontakyselyillä, hammasröntgentoimipaikkoihin postitse lähetetyillä valvontamittauspaketeilla ja annosrekisterin ylläpidolla. Vuonna 2019 Säteilyturvakeskus (STUK) teki 217 turvallisuusluvan alaisen toiminnan tarkastusta käyttöpaikoilla. Korjausvaatimuksia annettiin tarkastuksissa 123 kappaletta.
Henkilökohtaisessa annostarkkailussa oli vuonna 2019 yhteensä noin 15 700 työntekijää. Annoskirjauksia tehtiin STUKin ylläpitämään annosrekisteriin lähes 75 000 kappaletta.
Vuonna 2019 ionisoimattoman säteilyn (NIR) käytön valvonta kohdistui lasereihin, solariumeihin, radiolaitteisiin ja kosmeettisiin NIR-sovelluksiin. Valvonnassa puututtiin 31 kertaa vaarallisen laserlaitteen kauppaan tai maahantuontiin. Showlasertarkastuksia tehtiin käyttöpaikoilla 11 kappaletta. Kuntien terveydensuojeluviranomaiset lähettivät tiedot 23:sta solariumin käyttöpaikkatarkastuksesta STUKin arvioitavaksi ja päätettäväksi. Tämän lisäksi 17:ää solariumien käyttöpaikkaa valvottiin STUKin oman seurannan perusteella.
Mittanormaalitoiminnassa kansallisia mittanormaaleja pidettiin yllä sädehoidon, säteilysuojelun sekä röntgenkuvantamisen säteilymittarien ja ilman radonmittareiden kalibrointeihin. Mittausvertailuissa STUKin tulokset olivat selvästi hyväksyntärajojen sisällä.
Ionisoivan ja ionisoimattoman säteilyn käyttöön liittyvä tutkimus tuotti uutta tietoa muun muassa työntekijöiden silmän linssin ja RF-säteilyn aiheuttamasta altistuksesta. Tutkimuksella kehitettiin myös isotooppilääketieteen valvontaa.
Vuonna 2019 sattui 52 säteilyn käyttöön liittyvää säteilyturvallisuuspoikkeamaa. Tapahtumista 23 koski säteilyn käyttöä teollisuudessa ja tutkimuksessa, 24 säteilyn käyttöä terveydenhuollossa, kolme eläinlääketieteessä ja kaksi ionisoimattoman säteilyn käytössä. Terveydenhuollosta ilmoitettiin lisäksi 1 862 turvallisuusmerkitykseltään vähäisemmäksi arvioitua tapahtumaa ja läheltä piti -tilannetta sekä teollisuudesta ja tutkimuksesta viisi kootusti ilmoitettavaa säteilyturvallisuuspoikkeamaa.
Vuonna 2019 kansalliseen radontietokantaan kirjattiin yli 11 000 radonmittausta noin 2 500 työpaikalta. Tavanomaisilla työpaikoilla radonpitoisuus oli suurempi kuin viitearvo 300 Bq/m³ runsaassa 20 %:ssa mitatuista työpaikoista.
Vuonna 2019 myönnettiin 92 henkilölle oikeus toimia säteilyturvallisuusasiantuntijana (STA) teollisuuden ja tutkimuksen osaamisalalla ja 54 henkilölle oikeus toimia STA:na ydinenergian osaamisalalla. Kuuden kuukauden siirtymäaikana hakemukset käsitteli säteilyturvaneuvottelukunta ja sen jälkeen STUK.
Henkilökohtaisessa annostarkkailussa oli vuonna 2019 yhteensä noin 15 700 työntekijää. Annoskirjauksia tehtiin STUKin ylläpitämään annosrekisteriin lähes 75 000 kappaletta.
Vuonna 2019 ionisoimattoman säteilyn (NIR) käytön valvonta kohdistui lasereihin, solariumeihin, radiolaitteisiin ja kosmeettisiin NIR-sovelluksiin. Valvonnassa puututtiin 31 kertaa vaarallisen laserlaitteen kauppaan tai maahantuontiin. Showlasertarkastuksia tehtiin käyttöpaikoilla 11 kappaletta. Kuntien terveydensuojeluviranomaiset lähettivät tiedot 23:sta solariumin käyttöpaikkatarkastuksesta STUKin arvioitavaksi ja päätettäväksi. Tämän lisäksi 17:ää solariumien käyttöpaikkaa valvottiin STUKin oman seurannan perusteella.
Mittanormaalitoiminnassa kansallisia mittanormaaleja pidettiin yllä sädehoidon, säteilysuojelun sekä röntgenkuvantamisen säteilymittarien ja ilman radonmittareiden kalibrointeihin. Mittausvertailuissa STUKin tulokset olivat selvästi hyväksyntärajojen sisällä.
Ionisoivan ja ionisoimattoman säteilyn käyttöön liittyvä tutkimus tuotti uutta tietoa muun muassa työntekijöiden silmän linssin ja RF-säteilyn aiheuttamasta altistuksesta. Tutkimuksella kehitettiin myös isotooppilääketieteen valvontaa.
Vuonna 2019 sattui 52 säteilyn käyttöön liittyvää säteilyturvallisuuspoikkeamaa. Tapahtumista 23 koski säteilyn käyttöä teollisuudessa ja tutkimuksessa, 24 säteilyn käyttöä terveydenhuollossa, kolme eläinlääketieteessä ja kaksi ionisoimattoman säteilyn käytössä. Terveydenhuollosta ilmoitettiin lisäksi 1 862 turvallisuusmerkitykseltään vähäisemmäksi arvioitua tapahtumaa ja läheltä piti -tilannetta sekä teollisuudesta ja tutkimuksesta viisi kootusti ilmoitettavaa säteilyturvallisuuspoikkeamaa.
Vuonna 2019 kansalliseen radontietokantaan kirjattiin yli 11 000 radonmittausta noin 2 500 työpaikalta. Tavanomaisilla työpaikoilla radonpitoisuus oli suurempi kuin viitearvo 300 Bq/m³ runsaassa 20 %:ssa mitatuista työpaikoista.
Vuonna 2019 myönnettiin 92 henkilölle oikeus toimia säteilyturvallisuusasiantuntijana (STA) teollisuuden ja tutkimuksen osaamisalalla ja 54 henkilölle oikeus toimia STA:na ydinenergian osaamisalalla. Kuuden kuukauden siirtymäaikana hakemukset käsitteli säteilyturvaneuvottelukunta ja sen jälkeen STUK.
Kokoelmat
- STUKin omat sarjajulkaisut [2298]