Hyppää sisältöön
Näytä viite 
  •   Julkari etusivu
  • Kansanterveyslaitos KTL
  • Kirjat
  • Näytä viite
  •   Julkari etusivu
  • Kansanterveyslaitos KTL
  • Kirjat
  • Näytä viite
Julkarin haku- ja käyttöohje
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kotimaisen järvi- ja merikalan dioksiinien, furaanien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja polybromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet

Hallikainen, A; Kiviranta, H; Isosaari, p; Vartiainen, T; Parmanne, R; Vuorinen, PJ (2004-02)

 
Tweet Refworks
 
Avaa tiedosto
eukalat-i-dioksiinit-furaanit-pcb-pbde-2004.pdf (448.1Kt)
Lataukset: 

URI
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/elintarvikealan-yhteiset-vaatimukset/valvonta/eu_kalat_l.pdf

Hallikainen, A
Kiviranta, H
Isosaari, p
Vartiainen, T
Parmanne, R
Vuorinen, PJ
Elintarvikevirasto
02 / 2004
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-732-206-2
Elintarvikeviraston julkaisuja : 1/2004
Tiivistelmä
EU-kalat -projekti toteutettiin, koska haluttiin saada tietoa kotimaisen kalan sisältämistä ympäristömyrkkypitoisuuksista. Tietoa päätettiin hankkia sekä Itämeren kalan että sisävesikalojen tärkeimmistä ympäristömyrkyistä: dioksiineista, joille oli asetettu EU:ssa enimmäispitoisuusraja, PCB-yhdisteistä, joiden sääntelyä EU:ssa osattiin odottaa, bromatuista difenyylieettereistä, joiden tiedettiin kertyvän kalaan sekä myös raskasmetalleista (julkaistaan erillisenä julkaisuna), joiden sääntelyä EU:ssa oli tarve tarkistaa. Suomen oli täytettävä myös ne edellytykset, jotka EU oli asettanut antaessaan Suomelle ja Ruotsille erityiskohtelun dioksiineja koskevassa lainsäädännössä. Lisäksi oli kiinnitettävä huomiota myös kotimaisen kalan sisältämien epäpuhtauksien aiheuttamiin seurauksiin kalastajille ja kalanjalostusteollisuudelle. Tutkimuksesta ilmeni, että dioksiinien ja PCB-yhdisteiden kertyminen kalaan on ennen kaikkea kalalajin ominaisuus. Ongelmakaloiksi jäivät lohi ja suurikokoinen silakka tässä järjestyksessä. Molemmista analysoitiin moninkertaisia pitoisuuksia dioksiineja enimmäispitoisuuteen (4 pg TEQ/g tuorepainoa) verrattuna. Sekä silakalla että lohella dioksiinipitoisuudet korreloivat iän mukana; mitä vanhempi kala sitä enemmän dioksiineja. Kaikki muut kotimaiset kalat paria poikkeuksellista tutkimustulosta lukuun ottamatta alittavat dioksiinille asetetun enimmäispitoisuusrajan. Myös kasvatetun kalan dioksiinipitoisuudet jäävät selvästi alle enimmäispitoisuusrajan.
Kokoelmat
  • Kirjat [755]
tietopalvelu@thl.fiSaavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatSivukartta

Aineistojen tallentajille

Kirjaudu sisäänRekisteröidy tallentajaksi
tietopalvelu@thl.fiSaavutettavuusseloste