Esiselvitys säteilylaissa tarkoitettujen lähettämissuositusten kehittämistä varten : Työryhmän loppuraportti sosiaali- ja terveysministeriölle
Bly, Ritva (2021-02)
Bly, Ritva
Editori
Bly, Ritva
Säteilyturvakeskus
02 / 2021
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-500-7
STUK-B : 273
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-500-7
STUK-B : 273
Tiivistelmä
Tässä esiselvityksessä tehtyjen lääkäreille ja hammaslääkäreille suunnattujen kyselytutkimusten perusteella Suomeen tarvitaan terveydenhuollon tietojärjestelmiin ja sähköisiin lähetejärjestelmiin integroitu lähettämissuositus, joka sisältää myös päätöksenteon tuen. Kansallisen lähettämissuosituksen valmistelemiseksi, käyttöönottamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat useat tahot päättäjistä loppukäyttäjiin.
Esiselvityksessä perehdyttiin käytettävissä oleviin eurooppalaisiin lähettämissuosituksiin. Lisäksi vertailtiin eri lähettämissuositusten ominaisuuksia ja arvioituja kustannuksia ja hyötyjä. Vertailussa oli mukana mahdollinen itse kehitettävä järjestelmä.
Esiselvityksen perusteella lähettämissuosituksen valmisteluun ja käyttöönottoon tarvittaisiin ensin pilotointihanke. Tämä kannattaisi tehdä vastaavasti kuin muiden terveydenhuollon järjestelmien kehitystyö, esimerkiksi THL:n koordinoimana hankkeena. Pilotissa luotaisiin tai suomennettaisiin ohjeisto, joka linkitettäisiin käytössä olevaan tutkimuskoodistoon (Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden nimikkeistö, Kuntaliitto). Lisäksi kehitettäisiin järjestelmä tai testattaisiin olemassa olevaa, hankittavaa järjestelmää tekniseltä kannalta. Järjestelmän laajempana tavoitteena on tukea terveydenhuollon kliinistä toiminnanohjausta sekä vaikuttavuuden mittausta.
Lähettämissuosituksen tekeminen ja ylläpitäminen vaatii paljon resursseja. Suosituksen tekeminen alkaa kirjallisuuteen perehtymisellä. Asiantuntijatyöryhmän yksimielisen kannan jälkeen tehdään laaja konsultaatio. Jos lähettämissuositus toteutetaan siten, että hankitaan valmis ohjelmisto, sen kustannuksista pääosa koostuu käyttömaksuista. Jos taas lähettämissuositus kehitetään itse ulkomaisten suositusten pohjalta, lähettämissuosituksen hankintahinta on suurehko, mutta käyttökustannukset ovat kohtuulliset. Tämän esiselvityksen perusteella molemmat vaihtoehdot ovat elinkaarikustannuksiltaan yhdenvertaiset, mutta itse kehitettävän järjestelmän riskit ovat suuremmat, erityisesti tarvittavien asiantuntijaresurssien osalta.
Esiselvityksessä perehdyttiin käytettävissä oleviin eurooppalaisiin lähettämissuosituksiin. Lisäksi vertailtiin eri lähettämissuositusten ominaisuuksia ja arvioituja kustannuksia ja hyötyjä. Vertailussa oli mukana mahdollinen itse kehitettävä järjestelmä.
Esiselvityksen perusteella lähettämissuosituksen valmisteluun ja käyttöönottoon tarvittaisiin ensin pilotointihanke. Tämä kannattaisi tehdä vastaavasti kuin muiden terveydenhuollon järjestelmien kehitystyö, esimerkiksi THL:n koordinoimana hankkeena. Pilotissa luotaisiin tai suomennettaisiin ohjeisto, joka linkitettäisiin käytössä olevaan tutkimuskoodistoon (Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden nimikkeistö, Kuntaliitto). Lisäksi kehitettäisiin järjestelmä tai testattaisiin olemassa olevaa, hankittavaa järjestelmää tekniseltä kannalta. Järjestelmän laajempana tavoitteena on tukea terveydenhuollon kliinistä toiminnanohjausta sekä vaikuttavuuden mittausta.
Lähettämissuosituksen tekeminen ja ylläpitäminen vaatii paljon resursseja. Suosituksen tekeminen alkaa kirjallisuuteen perehtymisellä. Asiantuntijatyöryhmän yksimielisen kannan jälkeen tehdään laaja konsultaatio. Jos lähettämissuositus toteutetaan siten, että hankitaan valmis ohjelmisto, sen kustannuksista pääosa koostuu käyttömaksuista. Jos taas lähettämissuositus kehitetään itse ulkomaisten suositusten pohjalta, lähettämissuosituksen hankintahinta on suurehko, mutta käyttökustannukset ovat kohtuulliset. Tämän esiselvityksen perusteella molemmat vaihtoehdot ovat elinkaarikustannuksiltaan yhdenvertaiset, mutta itse kehitettävän järjestelmän riskit ovat suuremmat, erityisesti tarvittavien asiantuntijaresurssien osalta.
Kokoelmat
- STUKin omat sarjajulkaisut [2320]