Askeleet sujuvaan aivotyöhön OSAOssa
Kalakoski, Virpi; Käpykangas, Sari; Heusala, Tiina; Luokkala, Kirsi; Pöntinen, Janna; Kauppi, Maarit (2021)
Kalakoski, Virpi
Käpykangas, Sari
Heusala, Tiina
Luokkala, Kirsi
Pöntinen, Janna
Kauppi, Maarit
Työterveyslaitos
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619716
Tietoa työstä
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619716
Tietoa työstä
Tiivistelmä
Tämän kehittämishankkeen lähtökohtana oli OSAOssa tunnistettu tarve vähentää ammatillisen opetuksen henkilöstön kognitiivista kuormitusta. Keskeinen tavoite oli rakentaa työntekijälähtöisen kehittämisen rinnalla Aivotyön askeleet -mallia, jonka tuella esihenkilöiden, työsuojelun ja työterveyshuollon toiminta tukee sujuvaa ja terveellistä aivotyötä. Ennen kehittämiskokeiluja tilannetta selvitettiin kyselyin ja haastatteluin sekä tarkennettiin konkreettisia tavoitteita, joiden toteutumista arvioitiin hankkeen päätteeksi.
Kehittämisvaiheen Aivotyöpajoissa sovittiin työyhteisön uusista toimintatavoista ja niiden käyttöön ottoa olivat tukemassa myös koulutetut aivotyöagentit. Tuloksena oli lukuisia työn sujuvuutta ja hyvinvointia parantavia yhteisiä toimintatapoja ja käytäntöjä erityisesti häiriöiden, keskeytysten ja tietotulvan hallintaan sekä hyviin kokoustamisen, etätyöskentelyn ja palautumisen käytäntöihin. Organisaatiotasolla kognitiivisen hyvinvoinnin teemat vietiin tuleviin tavoitteisiin ja yksiköiden toimintasuunnitelmiin.
Loppuarvioinnin perusteella kehittämistyössä oli onnistuttu hyvin ja asioiden koettiin menneen parempaan suuntaan. Kyselyn eri aikapisteiden tulosten vertailun perusteella kokemus palautumisesta ja vaikutusmahdollisuuksista näytti parantuneen. Hanke osoittaa, että opetusalalla on tärkeä kehittää myös työtä, jotta se olisi tuloksellista ja työntekijät voisivat hyvin. Keskeistä on tukea työtekijä- ja työyksikkölähtöistä kehittämistä myös organisaatiotason toimin.
Hankkeessa kehitettyjä kognitiivisen ergonomian hyviä ratkaisuja ja Aivotyön askeleet -kehittämismallia voidaan hyödyntää opetusalalla laajasti. Hyvän kognitiivisen ergonomian käytännöt voidaan ulottaa myös opiskelijoihin – tulevan työelämän tekijöihin.
Kehittämisvaiheen Aivotyöpajoissa sovittiin työyhteisön uusista toimintatavoista ja niiden käyttöön ottoa olivat tukemassa myös koulutetut aivotyöagentit. Tuloksena oli lukuisia työn sujuvuutta ja hyvinvointia parantavia yhteisiä toimintatapoja ja käytäntöjä erityisesti häiriöiden, keskeytysten ja tietotulvan hallintaan sekä hyviin kokoustamisen, etätyöskentelyn ja palautumisen käytäntöihin. Organisaatiotasolla kognitiivisen hyvinvoinnin teemat vietiin tuleviin tavoitteisiin ja yksiköiden toimintasuunnitelmiin.
Loppuarvioinnin perusteella kehittämistyössä oli onnistuttu hyvin ja asioiden koettiin menneen parempaan suuntaan. Kyselyn eri aikapisteiden tulosten vertailun perusteella kokemus palautumisesta ja vaikutusmahdollisuuksista näytti parantuneen. Hanke osoittaa, että opetusalalla on tärkeä kehittää myös työtä, jotta se olisi tuloksellista ja työntekijät voisivat hyvin. Keskeistä on tukea työtekijä- ja työyksikkölähtöistä kehittämistä myös organisaatiotason toimin.
Hankkeessa kehitettyjä kognitiivisen ergonomian hyviä ratkaisuja ja Aivotyön askeleet -kehittämismallia voidaan hyödyntää opetusalalla laajasti. Hyvän kognitiivisen ergonomian käytännöt voidaan ulottaa myös opiskelijoihin – tulevan työelämän tekijöihin.
Kokoelmat
- Kirjat [526]