Asbestille altistuneiden työvaatteiden varustehuollon toimivuuden testaaminen
Laitinen, Juha; Lindström, Annika; Jumpponen, Mika; Lallukka, Heli; Hassinen, Marko (2019)
Laitinen, Juha
Lindström, Annika
Jumpponen, Mika
Lallukka, Heli
Hassinen, Marko
Editori
Laitinen, Juha
Työterveyslaitos
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618573
Tietoa työstä
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618573
Tietoa työstä
Tiivistelmä
”Asbestille altistuneiden työvaatteiden varustehuollon testaaminen” -hankkeessa ja siihen liittyneissä kehittämisavustushankkeissa arvioitiin asbestikuitujen kykyä tarttua sammutusasuihin ja työtakkeihin. Hankkeessa arvioitiin myös työvaatteiden peseytymistehokkuutta pesukoneen erilaisilla täyttömäärillä. Samalla arvioimme myös pesukoneiden puhtautta kontaminoituneiden pyykkien pesun jälkeen ja likaantuneen pyykin aiheuttamaa ristiin kontaminaatiota. Pyykkien käsittelyn aikana mittasimme ilman asbestikuitupitoisuuksia, käsiteltäessä ne perinteisellä tavalla eli tarkistamalla sammutusasujen taskut ennen niiden pesua, ja toiseksi ”puhdas paloasema” -ohjeistuksen mukaisesti siirtämällä pyykit suoraan pesukoneeseen itsesulavissa pesupusseissa.
Keskimääräinen sammutusasujen asbestikuitukuorma kahden tunnin altistuksen jälkeen oli 100 kuitua neliösenttimetrillä, kun ilmapitoisuudet olivat altistuksen aikana keskimäärin 0,24 kuitua kuutiosenttimetrissä. Vastaava työtakkien kuorma oli 460 kuitua/cm2, kun mukana oli myös prosessimiesten altistamat ja pidempään käytössä olleet työtakit.
Sammutusasujen ja työtakkien puhdistumistehokkuus pesuissa oli yli 99 %. Pesukoneen täyttömäärällä ei ollut vaikutusta sammutusasujen pesutulokseen ja niiden keskimääräinen asbestikuitukuorma oli alle 1 kuitua neliösenttimetrillä pesun jälkeen kaikilla täyttöasteilla. Pestäessä 20 työtakkia kerrallaan samassa koneessa niiden asbestikuitukuorma oli keskimäärin 3,3 kuitua neliösenttimetrillä pesun jälkeen.
Pesulan ilman asbestikuitupitoisuudet pysyivät pesun aikana alle puhtaan sisäilman ohjearvon käytettäessä itsesulavia pesupusseja. Perinteistä menettelyä käytettäessä keskimääräiset asbestikuitupitoisuudet olivat 20 % asbestikuitujen sitovasta kahdeksan tunnin raja-arvosta. Pesuveden asbestikuitupitoisuudet vähenivät työtakkien pesun edetessä. Sammutusasujen huuhteluvedessä pitoisuudet olivat alle miljoona kuitua kuutiodesimetrissä, kun taas työtakkien ensimmäisen huuhteluveden laskennalliseksi pitoisuudeksi arvioitiin 1,9 miljoonaa kuitua kuutiodesimetrissä.
Sammutusasujen pesun jälkeen pestiin kaikissa pesukoneissa t-paidat. T-paidoista ei löytynyt pesun jälkeen kohonneita asbestikuitukuormia. Työtakkien kuivauksen jälkeen kuivausrummun pyyhkäisynäytteestä ei löytynyt asbestikuituja. Myöskään kuivaushuoneen lattialta ei pyyhkäisynäytteissä löytynyt asbestikuituja sammutusasujen kuivauksen aikana.
Työvaatteiden asbestikuitukuorma kohosi korkeaksi lyhyessäkin ajassa, jonka vuoksi työvaate voi saastuttaa esimerkiksi sosiaalitilat käyttäjän varomattomalla käytöksellä. Tämän estämiseksi suosittelemme ensisijaisesti lyhytaikahaalareiden käyttöä työskenneltäessä asbestille kontaminoituneissa työympäristöissä, jolloin kevythaalari voidaan riisua työn jälkeen ja toimittaa se asianmukaisesti ongelmajätteisiin. Jos toimitaan perinteisillä pidempään käyttöön tarkoitetuilla työvaatteilla, suosittelemme niiden vaihtamista puhtaisiin jo yhden työvuoron jälkeen asbestikuitukuorman kumuloitumisen estämiseksi. Suosittelemme asbestille kontaminoituneille työvaatteille niiden paketointia itseliukeneviin pesupusseihin, jotta varustehuollossa ei turhaan altistuttaisi asbestille. Vaatepussit tulee merkitä ”sisältää asbestia” tarroilla. Työvaatteiden taskut kannattaa tyhjentää jo työpaikalla ennen pesupusseihin laittamista ja siinä vaiheessa vaatehuoltajan tulee käyttää vähintään kevytsuojahaalaria, FFFP3-luokan hengityksensuojainta ja suojakäsineitä. Ennen pyykkien lähettämistä pesulaan tulee pesulaa informoida vaatteiden asbestikontaminaatiosta ja samalla varmistaa, että pesula ottaa vastaan asbestilla kontaminoitua pyykkiä.
Hyvän pesutuloksen varmistamiseksi suosittelemme arvioimaan työvaatteiden likaantumisastetta suhteessa pesukoneen täyttöasteeseen. Työtakkien asbestikuitukuormat olivat neljä kertaa suurempia kuin sammutusasujen ja lisäksi niitä pestiin samanaikaisesti kaksikymmentä kappaletta. Käytetty asbestikuitukuorma ja täyttöaste näkyivät työtakeissa lievästi kohonneina keskimääräisinä asbestikuitukuormina. Näin ollen käytetty täyttömäärä ja riittävä pesuohjelma, joka sisältää tehokkaan esipesun ja vähintään kolme pesuvaihetta, ovat avainasemassa hyvän pesutehokkuuden luomisessa.
Tulosten mukaan pesukoneet puhdistuivat sammutusasujen pesussa hyvin ja sammutusasujen jälkeen pestyssä pyykissä ei havaittu kohonneita asbestikuitukuormia. Työtakeista löytyi lievästi kohonneita asbestikuitukuormia pesun ja kuivauksen jälkeen, mutta kuivausrummusta otetussa pyyhkäisynäytteessä ei kuitenkaan havaittu asbestikuituja, joten seuraavan pyykin kontaminaatio oli epätodennäköistä.
Hyvä pesulahygienia asbestille kontaminoituneiden työvaatteiden pesussa edellyttää pesukoneelta ja kuivausrummulta niiden poistoilman johtamista suoraan pesulasta ulos. Lisäksi poistoilma tulisi suodattaa HEPA-suodattimella ennen sen päästämistä ulkoilmaan. Pesun aikana työntekijät on oltava suojautuneena FFFP3-luokan hengityksensuojaimin, lyhytaikahaalarein ja suojakäsinein vaatteiden purkamisen, pesujen, kuivauksen ja myös laitteistojen puhdistuksen ja huoltojen aikana. Erityistä huomiota on kiinnitettävä suojautumiseen rummun ja pesukoneen nukkasuodattimien puhdistuksessa. Lisäksi työntekijät on ilmoitettava syöpävaarallisille aineille altistuvien rekisteriin ja heidän terveydentilaa ja altistumista on seurattava säännöllisesti.
Hankkeen tulosten perusteella suosittelemme asbestille kontaminoituneille pyykeille ensisijaisesti pesulaa, jossa on oma pesu- ja kuivauslinjasto asbestikuiduille kontaminoituneille työvaatteille. Toinen vaihtoehto olisi tavallinen pesula, jossa tässä raportissa mainittuja varomääräyksiä noudatetaan.
Keskimääräinen sammutusasujen asbestikuitukuorma kahden tunnin altistuksen jälkeen oli 100 kuitua neliösenttimetrillä, kun ilmapitoisuudet olivat altistuksen aikana keskimäärin 0,24 kuitua kuutiosenttimetrissä. Vastaava työtakkien kuorma oli 460 kuitua/cm2, kun mukana oli myös prosessimiesten altistamat ja pidempään käytössä olleet työtakit.
Sammutusasujen ja työtakkien puhdistumistehokkuus pesuissa oli yli 99 %. Pesukoneen täyttömäärällä ei ollut vaikutusta sammutusasujen pesutulokseen ja niiden keskimääräinen asbestikuitukuorma oli alle 1 kuitua neliösenttimetrillä pesun jälkeen kaikilla täyttöasteilla. Pestäessä 20 työtakkia kerrallaan samassa koneessa niiden asbestikuitukuorma oli keskimäärin 3,3 kuitua neliösenttimetrillä pesun jälkeen.
Pesulan ilman asbestikuitupitoisuudet pysyivät pesun aikana alle puhtaan sisäilman ohjearvon käytettäessä itsesulavia pesupusseja. Perinteistä menettelyä käytettäessä keskimääräiset asbestikuitupitoisuudet olivat 20 % asbestikuitujen sitovasta kahdeksan tunnin raja-arvosta. Pesuveden asbestikuitupitoisuudet vähenivät työtakkien pesun edetessä. Sammutusasujen huuhteluvedessä pitoisuudet olivat alle miljoona kuitua kuutiodesimetrissä, kun taas työtakkien ensimmäisen huuhteluveden laskennalliseksi pitoisuudeksi arvioitiin 1,9 miljoonaa kuitua kuutiodesimetrissä.
Sammutusasujen pesun jälkeen pestiin kaikissa pesukoneissa t-paidat. T-paidoista ei löytynyt pesun jälkeen kohonneita asbestikuitukuormia. Työtakkien kuivauksen jälkeen kuivausrummun pyyhkäisynäytteestä ei löytynyt asbestikuituja. Myöskään kuivaushuoneen lattialta ei pyyhkäisynäytteissä löytynyt asbestikuituja sammutusasujen kuivauksen aikana.
Työvaatteiden asbestikuitukuorma kohosi korkeaksi lyhyessäkin ajassa, jonka vuoksi työvaate voi saastuttaa esimerkiksi sosiaalitilat käyttäjän varomattomalla käytöksellä. Tämän estämiseksi suosittelemme ensisijaisesti lyhytaikahaalareiden käyttöä työskenneltäessä asbestille kontaminoituneissa työympäristöissä, jolloin kevythaalari voidaan riisua työn jälkeen ja toimittaa se asianmukaisesti ongelmajätteisiin. Jos toimitaan perinteisillä pidempään käyttöön tarkoitetuilla työvaatteilla, suosittelemme niiden vaihtamista puhtaisiin jo yhden työvuoron jälkeen asbestikuitukuorman kumuloitumisen estämiseksi. Suosittelemme asbestille kontaminoituneille työvaatteille niiden paketointia itseliukeneviin pesupusseihin, jotta varustehuollossa ei turhaan altistuttaisi asbestille. Vaatepussit tulee merkitä ”sisältää asbestia” tarroilla. Työvaatteiden taskut kannattaa tyhjentää jo työpaikalla ennen pesupusseihin laittamista ja siinä vaiheessa vaatehuoltajan tulee käyttää vähintään kevytsuojahaalaria, FFFP3-luokan hengityksensuojainta ja suojakäsineitä. Ennen pyykkien lähettämistä pesulaan tulee pesulaa informoida vaatteiden asbestikontaminaatiosta ja samalla varmistaa, että pesula ottaa vastaan asbestilla kontaminoitua pyykkiä.
Hyvän pesutuloksen varmistamiseksi suosittelemme arvioimaan työvaatteiden likaantumisastetta suhteessa pesukoneen täyttöasteeseen. Työtakkien asbestikuitukuormat olivat neljä kertaa suurempia kuin sammutusasujen ja lisäksi niitä pestiin samanaikaisesti kaksikymmentä kappaletta. Käytetty asbestikuitukuorma ja täyttöaste näkyivät työtakeissa lievästi kohonneina keskimääräisinä asbestikuitukuormina. Näin ollen käytetty täyttömäärä ja riittävä pesuohjelma, joka sisältää tehokkaan esipesun ja vähintään kolme pesuvaihetta, ovat avainasemassa hyvän pesutehokkuuden luomisessa.
Tulosten mukaan pesukoneet puhdistuivat sammutusasujen pesussa hyvin ja sammutusasujen jälkeen pestyssä pyykissä ei havaittu kohonneita asbestikuitukuormia. Työtakeista löytyi lievästi kohonneita asbestikuitukuormia pesun ja kuivauksen jälkeen, mutta kuivausrummusta otetussa pyyhkäisynäytteessä ei kuitenkaan havaittu asbestikuituja, joten seuraavan pyykin kontaminaatio oli epätodennäköistä.
Hyvä pesulahygienia asbestille kontaminoituneiden työvaatteiden pesussa edellyttää pesukoneelta ja kuivausrummulta niiden poistoilman johtamista suoraan pesulasta ulos. Lisäksi poistoilma tulisi suodattaa HEPA-suodattimella ennen sen päästämistä ulkoilmaan. Pesun aikana työntekijät on oltava suojautuneena FFFP3-luokan hengityksensuojaimin, lyhytaikahaalarein ja suojakäsinein vaatteiden purkamisen, pesujen, kuivauksen ja myös laitteistojen puhdistuksen ja huoltojen aikana. Erityistä huomiota on kiinnitettävä suojautumiseen rummun ja pesukoneen nukkasuodattimien puhdistuksessa. Lisäksi työntekijät on ilmoitettava syöpävaarallisille aineille altistuvien rekisteriin ja heidän terveydentilaa ja altistumista on seurattava säännöllisesti.
Hankkeen tulosten perusteella suosittelemme asbestille kontaminoituneille pyykeille ensisijaisesti pesulaa, jossa on oma pesu- ja kuivauslinjasto asbestikuiduille kontaminoituneille työvaatteille. Toinen vaihtoehto olisi tavallinen pesula, jossa tässä raportissa mainittuja varomääräyksiä noudatetaan.
Kokoelmat
- Kirjat [551]