Työkyvyn tuen käytännöt työpaikoille sisäilmatilanteisiin : Moninäkökulmaisen toimintamallin yhteiskehittäminen asiantuntijoiden kysely- ja työpaja-aineistojen avulla

Abstract

Kehittämis- ja tutkimushankkeen tavoitteena oli rakentaa toimintamalli, joka kuvaa työnantajan, työterveyshuollon ja kiinteistön omistajan roolit ja käytännöt työkyvyn tukemisessa työpaikan sisäilmatilanteisiin liittyen. Hanke toteutettiin osana sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtamaa Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelmaa (2018–2028), joka on osa valtioneuvoston Terveet tilat 2028-hanketta.

Kehittämis- ja tutkimustyössä käytettiin monimenetelmällistä peräkkäistä tutkimusasetelmaa. Ensin kerättiin kyselyaineisto, joka sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia tuloksia. Kyselyyn vastasi 66 johdon, työsuojelun, henkilöstöhallinnon, tilahallinnon tai kiinteistönomistajan sekä työterveyshuollon edustajaa eri työpaikoilta. Kyselyyn vastanneilta kysyttiin kiinnostusta osallistua työpajatyöskentelyyn. Halukkaille (n= 49) järjestettiin kolme virtuaalista työpajaa marraskuun 2020 aikana. Työpajoissa koottiin työpajojen ryhmätyötulosten laadullinen dokumentti- ja työpajakeskusteluaineisto. Kyselyn ja työpajojen aineistoja on analysoitu ensin itsenäisesti, ja tulosten pohdinnassa aineistoja on tarkasteltu rinnakkain.

Kyselyn perusteella työkyvyn tuen keinoja on käytössä työpaikoilla melko laajasti, mutta keinot otetaan kuitenkin käyttöön useimmiten liian myöhään. Lisäksi tuli esiin, että vain osa tukea tarvitsevista saa riittävästi apua tilanteeseensa. Kyselyssä nousi esiin useita erilaisia haasteita eri toimijoiden välisessä yhteistyössä, mutta myös toimivia työkyvyn tuen käytäntöjä. Työpajatulosten pohjalta todettiin, että työyhteisön ja yksilön työkyvyn tuki -prosessit tulisi käynnistää rinnakkain sisäilmaongelman ratkaisuprosessin kanssa. Toiminnassa tulisi siirtyä myöhäisestä, rakennuskeskeisestä toimintamallista kohti varhaista, laaja-alaista, kokonaisvaltaista ja ihmislähtöistä ratkaisemista. Työkyvyn tukemisen tulisi olla työpaikan omaa toimintaa, ja johdon tulisi sitoutua toimintaan. Työterveyshuollon rooli on toimia prosessissa asiantuntijana. Sisäilma-asioiden hyvä hoito työpaikalla sekä viestintä tukevat kokonaisuutta. Onnistuessaan toiminta parantaisi koko työpaikan, mutta eniten kuitenkin oireilevan työntekijän arkea. Työpaikalla työkyvyn tuen huomioimisesta hyötyisi myös työyhteisö, esihenkilö, kiinteistön omistaja, kiinteistönhuolto ja työsuojelu. Muutos näkyisi siinä, että yksilön toimijuus vahvistuisi, työkykyä tuettaisiin työyhteisössä ja työterveysyhteistyö lisääntyisi. Työkykyasioita käsiteltäisiin sisäilmatilanteissa samalla tavoin kuin muissakin tilanteissa työpaikalla.

Työpaikoilla voi usein olla vastakkainasettelua vuorovaikutuksessa sisäilmatilanteisiin liittyen. Sisäilmatilanteisiin liittyvän työkyvyn tuen onnistunut toimeenpano edellyttää kaikkien toimintaan osallistuvien osalta muutoksia nykyisissä asenteissa. Toimeenpanon onnistuminen edellyttää myös luottamuksen rakentamista ja osaamisen kehittämistä. Toimeenpanon esteeksi tunnistettiin lisäksi työpaikalta puuttuva sisäilmastoprosessi, ja se, että prosessissa tarvittavia rooleja ja vastuita ei ole määritelty. Asioiden hoitamiseen tarvittavan aikaresurssin ja rahoituksen riittävyys olivat myös selkeitä esteitä.

Tulosten pohjalta on rakennettu sisäilmatilanteisiin työkyvyn tuen toimintamalli. Mallin painopiste on työpaikan omissa toimissa sekä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä. Yhteistyön tavoitteena on tukea tilojen käyttäjien työkykyä, ehkäistä työkyvyn heikkenemistä ja mahdollistaa työntekijöiden työssä jatkaminen. Uuden toimintamallin käyttöönotto edellyttää sen juurruttamista työpaikan sisäilmatilanteiden ratkaisuprosessiin ja työkykyjohtamisen malleihin. Mallin toimeenpanosta kannattaa koota eri kokoisilta työpaikoilta tutkimustietoa, jonka avulla mallia ja sen toimeenpanoa voidaan kehittää.