Lääkebarometri 2019 : Aineistonkeruu ja tutkimusseloste
Sarnola, Kati; Hämeen-Anttila, Katri; Jyrkkä, Johanna (2019-12)
Sarnola, Kati
Hämeen-Anttila, Katri
Jyrkkä, Johanna
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
12 / 2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7299-06-7
Fimea kehittää, arvioi ja informoi : 8/2019
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7299-06-7
Fimea kehittää, arvioi ja informoi : 8/2019
Tiivistelmä
Fimea toteutti syksyllä 2019 järjestyksessään kolmannen Lääkebarometri-kyselyn. Tutkimuksen aineisto on kerätty verkkokyselynä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata kansalaisten näkemyksiä lääkkeistä ja niiden käytöstä. Tänä vuonna kyselyssä oli mukana 10 moduulia.
Kyselyn otos (n = 10 650) muodostui Taloustutkimus Oy:n verkkopaneeliin kuuluvista 18–79- vuotiaista suomalaisista. Otanta oli stratifioitu sukupuolen, iän, koulutustason ja asuinpaikan mukaan. Kyselyn tavoitteena oli saada 2 000 vastausta. Kyselyyn vastasi 2 104 henkilöä (19,8 %).
Aineiston edustavuutta tarkasteltiin vertaamalla jakaumia vuosien 2017–2018 väestöjakaumiin. Tarkasteltavina tekijöinä olivat sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema (koulutus, pääasiallinen toiminta ja tulot), siviilisääty ja asuinalueen kaupunkimaisuus. Naiset olivat hieman yliedustettuna suhteessa väestöön. Aineisto edusti väestöä hyvin keskiikäisessä ja tätä vanhemmassa väestössä ja heikommin nuoremmissa ikäryhmissä. Työllisten vertailu ei ollut suoraan mahdollista johtuen erilaisesta tilastointitavasta. Kyselyssä työttömät olivat aliedustettuina, kun taas eläkeläiset edustivat väestöä hyvin. Korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat kyselyssä yliedustettuina ja matalasti koulutetut aliedustettuina suhteessa väestöön. Kaupungin läheisellä taajama-alueella asuvat olivat hieman yliedustettuina, kaupungissa ja haja-asutusalueella asuvat taas hieman aliedustettuina verrattuna väestöön.
Kyselyn otos (n = 10 650) muodostui Taloustutkimus Oy:n verkkopaneeliin kuuluvista 18–79- vuotiaista suomalaisista. Otanta oli stratifioitu sukupuolen, iän, koulutustason ja asuinpaikan mukaan. Kyselyn tavoitteena oli saada 2 000 vastausta. Kyselyyn vastasi 2 104 henkilöä (19,8 %).
Aineiston edustavuutta tarkasteltiin vertaamalla jakaumia vuosien 2017–2018 väestöjakaumiin. Tarkasteltavina tekijöinä olivat sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema (koulutus, pääasiallinen toiminta ja tulot), siviilisääty ja asuinalueen kaupunkimaisuus. Naiset olivat hieman yliedustettuna suhteessa väestöön. Aineisto edusti väestöä hyvin keskiikäisessä ja tätä vanhemmassa väestössä ja heikommin nuoremmissa ikäryhmissä. Työllisten vertailu ei ollut suoraan mahdollista johtuen erilaisesta tilastointitavasta. Kyselyssä työttömät olivat aliedustettuina, kun taas eläkeläiset edustivat väestöä hyvin. Korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat kyselyssä yliedustettuina ja matalasti koulutetut aliedustettuina suhteessa väestöön. Kaupungin läheisellä taajama-alueella asuvat olivat hieman yliedustettuina, kaupungissa ja haja-asutusalueella asuvat taas hieman aliedustettuina verrattuna väestöön.
Kokoelmat
- Kirjat [163]