Ovatko työkyvyttömyyseläkeläisten eläkkeet pienentyneet?

Abstract

Vuosien 2008–2019 aikana täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavien keskimääräinen eläke on reaalisesti laskenut. Tutkimuksessa tarkasteltiin missä määrin muutokset työkyvyttömyyseläkkeensaajien ikärakenteessa ja työkyvyttömyyseläkeajassa sekä vuoden 2005 työeläkeuudistuksen yhteydessä tehty työkyvyttömyyseläkkeen ikärajan lasku ovat vaikuttaneet työkyvyttömyyseläkkeiden laskevaan kehitykseen. Tutkimusaineisto käsitti kaikki tarkasteluvuosien aikana täyttä työkyvyttömyyseläkettä saaneet 16–64-vuotiaat.

Tutkimuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeensaajien joukko on vuosien 2008–2019 aikana nuorentunut, joskin yli 54-vuotiaat ovat edelleen selvästi suurin ikäryhmä. Työkyvyttömyyseläkkeellä oloajat ovat samalla pidentyneet, etenkin vanhimmissa ikäryhmissä. Omaksi ryhmäkseen erottuivat 63–64-vuotiaat, sillä vuoden 2005 jälkeen työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeet on muutettu vanhuuseläkkeiksi jo 63 vuoden iässä. Tästä syystä keskimääräistä parempituloisten työkyvyttömyyseläkeläisten osuus 63–64-vuotiaista on vähitellen pienentynyt. Työkyvyttömyyseläkkeiden keskimääräiseen kehitykseen työkyvyttömyyseläkettä saavien rakenteen ”nuorentuminen” vaikutti laskevasti sekä suoraan iän kautta että epäsuorasti työkyvyttömyyseläkkeellä oloajan kautta, sillä vanhempien työkyvyttömyyseläkeläisten joukossa on entistä enemmän nuorella iällä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä. Nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden eläketasot ovat keskimääräistä matalampia, koska ansiot tyypillisesti nousevat iän myötä. Jos työkyvyttömyyseläkkeensaajien rakenne olisi säilynyt ennallaan samana kuin vuonna 2008, miesten työkyvyttömyyseläkkeiden taso olisi vuonna 2019 lähes neljä prosenttia ja naisten lähes kahdeksan prosenttia vuoden 2008 tasoa korkeampi. Ikärakenteeseen ja työkyvyttömyyseläkeaikaan liittyvät muutokset selittävät yli puolet miesten ja naisten työkyvyttömyyseläkkeiden välisen eläke-eron kaventumisesta. Eläkepolitiikalle asetettujen toimeentulotavoitteiden kannalta on tärkeä tunnistaa, missä määrin muutokset eläketurvan tasossa ovat toivottavia ja missä määrin ei-toivottavia. Suurten ikäluokkien siirtyminen vanhuuseläkkeelle, työkyvyttömyysriskin alentuminen vanhemmissa ikäryhmissä ja väestön terveyden parantuminen ovat tekijöitä, joiden ansiosta työkyvyttömyyseläkkeellä on aikaisempaa vähemmän hyvätuloisia lähellä vanhuuseläkeikää olevia henkilöitä. Siltä osin kun työkyvyttömyyseläkkeensaajien ”köyhtyminen” on seurausta edellä mainitun kaltaisista syistä, kehityksestä ei pidä huolestua. Huolestuttavaa on sen sijaan nuorten työkyvyttömyysriskin kasvu.