Suomalainen apteekkipalvelututkimus 2010–2020 : Järjestelmälliseen kirjallisuushakuun perustuva katsaus
Dimitrow, Maarit; Airaksinen, Marja; Hämeen-Anttila, Katri (2022-04)
Dimitrow, Maarit
Airaksinen, Marja
Hämeen-Anttila, Katri
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
04 / 2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7299-36-4
Fimea kehittää, arvioi ja informoi : 6/2022
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7299-36-4
Fimea kehittää, arvioi ja informoi : 6/2022
Tiivistelmä
Tämän järjestelmälliseen kirjallisuushakuun perustuvan katsauksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla, millaista apteekkipalveluihin liittyvää tutkimusta Suomessa on tehty vuosina 2010–2020 sekä tulosten perusteella tarkastella apteekkipalvelujen toteutumista. Katsaus toteutettiin osana valtioneuvoston rahoittamaa, Kelan, Fimean, Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteishanketta, jossa selvitettiin lääkkeiden hintakilpailun aktivointia sekä lääkkeiden käyttäjien odotuksia apteekkitoiminnalle (Saastamoinen ym. 2021).
Katsausta varten tehtiin järjestelmällinen kirjallisuushaku ajalta 1.1.2010–9.6.2020. Katsaukseen sisällytettiin suomalaisiin apteekkipalveluihin liittyvät vertaisarvioidut suomen- ja englanninkieliset järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset, alkuperäisartikkelit sekä väitöskirjat riippumatta tutkimusmenetelmästä. Kirjallisuushaku tuotti 649 artikkelia, joista katsaukseen valikoitui 70. Näiden lisäksi tunnistettiin ja otettiin mukaan 25 haun ulkopuolelle jäänyttä vertaisarvioitua artikkelia.
Apteekkipalvelututkimuksista (n = 95) tunnistettiin yhdeksän pääteemaa. Valtaosa tutkimuksista liittyi apteekkien lakisääteisiin tehtäviin. Palveluista lääkeneuvonta, koneellinen annosjakelu ja lääkehoidon arviointipalvelut olivat eniten tutkittuja, samoin lääkevaihdon sekä hintaneuvonnan toteutus. Reilu neljännes tutkimuksista liittyi apteekkipalveluiden strategiseen kehittämiseen ja johtamiseen. Vaikuttavuustutkimuksia löytyi kolme, sen sijaan kustannusvaikuttavuustutkimuksia ei löytynyt lainkaan. Tutkimukset olivat pääosin kuvailevia, farmasian ammattilaisille, apteekin asiakkaille, väestölle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille suunnattuja kysely- tai haastattelututkimuksia.
Apteekit ovat vakiinnuttaneet paikkansa lääkäreiden ja pakkausselosteiden ohella tärkeimpänä lääketiedon lähteenä lääkkeiden käyttäjille. Kuitenkin lääkkeiden käyttäjien yksilöllisiin tarpeisiin nähden lääkeneuvonta on lääkevalmistekeskeistä ja sen sisältö sekä määrä vaihtelevat terapia- ja potilasryhmittäin. Myös koneellisen annosjakelupalvelun ja lääkehoitojen arviointipalvelujen sisältö ja toteutus vaihtelee. Lääkkeiden käyttäjät pitävät lääkevaihtoa hyvänä asiana, ja lääkevaihto toteutuu apteekeissa hyvin. Asiakkaat ovat tyytyväisiä apteekkien hintaneuvontaan, vaikka hintaneuvonta halvimmasta saatavilla olevasta valmisteesta ei aina toteudu.
Suomalaisia apteekkipalveluja on tutkittu laajasti. Apteekkien lakisääteiset tehtävät toteutuvat pääsääntöisesti hyvin. Mikäli apteekkien toivotaan nykyistä paremmin täydentävän ja tukevan muun terveydenhuollon lähipalveluja, tutkimusta tulee kohdentaa apteekkipalveluiden integraatioon sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä apteekkitoiminnan vaikuttavuuteen ja kustannusvaikuttavuuteen rationaalisen lääkehoidon edistämisen näkökulmasta.
Katsausta varten tehtiin järjestelmällinen kirjallisuushaku ajalta 1.1.2010–9.6.2020. Katsaukseen sisällytettiin suomalaisiin apteekkipalveluihin liittyvät vertaisarvioidut suomen- ja englanninkieliset järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset, alkuperäisartikkelit sekä väitöskirjat riippumatta tutkimusmenetelmästä. Kirjallisuushaku tuotti 649 artikkelia, joista katsaukseen valikoitui 70. Näiden lisäksi tunnistettiin ja otettiin mukaan 25 haun ulkopuolelle jäänyttä vertaisarvioitua artikkelia.
Apteekkipalvelututkimuksista (n = 95) tunnistettiin yhdeksän pääteemaa. Valtaosa tutkimuksista liittyi apteekkien lakisääteisiin tehtäviin. Palveluista lääkeneuvonta, koneellinen annosjakelu ja lääkehoidon arviointipalvelut olivat eniten tutkittuja, samoin lääkevaihdon sekä hintaneuvonnan toteutus. Reilu neljännes tutkimuksista liittyi apteekkipalveluiden strategiseen kehittämiseen ja johtamiseen. Vaikuttavuustutkimuksia löytyi kolme, sen sijaan kustannusvaikuttavuustutkimuksia ei löytynyt lainkaan. Tutkimukset olivat pääosin kuvailevia, farmasian ammattilaisille, apteekin asiakkaille, väestölle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille suunnattuja kysely- tai haastattelututkimuksia.
Apteekit ovat vakiinnuttaneet paikkansa lääkäreiden ja pakkausselosteiden ohella tärkeimpänä lääketiedon lähteenä lääkkeiden käyttäjille. Kuitenkin lääkkeiden käyttäjien yksilöllisiin tarpeisiin nähden lääkeneuvonta on lääkevalmistekeskeistä ja sen sisältö sekä määrä vaihtelevat terapia- ja potilasryhmittäin. Myös koneellisen annosjakelupalvelun ja lääkehoitojen arviointipalvelujen sisältö ja toteutus vaihtelee. Lääkkeiden käyttäjät pitävät lääkevaihtoa hyvänä asiana, ja lääkevaihto toteutuu apteekeissa hyvin. Asiakkaat ovat tyytyväisiä apteekkien hintaneuvontaan, vaikka hintaneuvonta halvimmasta saatavilla olevasta valmisteesta ei aina toteudu.
Suomalaisia apteekkipalveluja on tutkittu laajasti. Apteekkien lakisääteiset tehtävät toteutuvat pääsääntöisesti hyvin. Mikäli apteekkien toivotaan nykyistä paremmin täydentävän ja tukevan muun terveydenhuollon lähipalveluja, tutkimusta tulee kohdentaa apteekkipalveluiden integraatioon sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä apteekkitoiminnan vaikuttavuuteen ja kustannusvaikuttavuuteen rationaalisen lääkehoidon edistämisen näkökulmasta.
Kokoelmat
- Kirjat [251]