Digitaalinen kehittyneisyys, verkostot ja henkilöstön osallistuminen yritysten innovaatioaktiivisuuden avaintekijöinä. MEADOW-julkaisu. Helsinki: TYÖ2030-ohjelma.
Selander, Kirsikka; Alasoini, Tuomo (2022)
Työterveyslaitos
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-036-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-036-2
Tiivistelmä
1. Innovaatiot ovat yritysten ja koko kansantalouden näkökulmasta tärkeä kasvu- ja kilpailutekijä.
a. Yhteiskunnallisessa keskustelussa suomalaisten yritysten innovaatioaktiivisuuden on pelätty vähenevän tutkimus- ja kehitysinvestointien supistuessa.
b. Tulosten valossa yritysten innovaatioaktiivisuus on kuitenkin noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
c. Markkinoille kokonaan uusia tuotteita tai palveluja kehittäneet yritykset ovat kasvattaneet muita yrityksiä useammin henkilöstömääräänsä.
2. Yritysten innovaatioaktiivisuus syntyy moninaisista tekijöistä
a. Yrityksissä, jotka ovat kehittäneet markkinoille uusia tuotteita ja palveluja, tutkimus- ja kehittämistoiminta ei ole erillinen kehittämisen saareke vaan laajempi koko organisaatiota ja sen toimintaa läpileikkaava prosessi. Keskiössä on yrityksen kyky ja halu toimia suunnannäyttäjänä digitalisaatiokehityksessä, henkilöstön laaja osallistuminen ja monipuolinen verkostoituminen.
b. Digitaalinen kehittyneisyys: Yritykset, jotka toimivat digitalisaatiokehityksen suunnannäyttäjinä, ovat kehittäneet muita useammin markkinoille uusia tuotteita tai palveluja viimeisen kahden vuoden aikana. Data-analytiikka ja kehittyneet digivälineet mahdollistavat esimerkiksi asiakaskokemuksen paremman hankinnan ja analysoinnin ja voivat siten edistää tuote- ja palveluinnovaatioiden onnistumista. Lisäksi ne tarjoavat mahdollisuuksia toimia vähemmän paikkariippuvaisesti, jolloin henkilöstöä sekä tuotteiden ja palvelujen käyttäjiä voidaan rekrytoida ja osallistaa maantieteellisesti laajemmalta alueelta ja saada siten laajempi osaamispotentiaali käyttöön.
c. Henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen: Yritykset, joissa henkilöstö osallistuu laajasti kehittämistoimintaan, ovat kehittäneet muita useammin markkinoille uusia tuotteita tai palveluja. Toiminnan kehittämiseen osallistuminen parantaa tiedonkulkua organisaation sisällä, vahvistaa luottamusta sekä edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja motivaatiota.
d. Monipuolinen verkostoituminen muiden yritysten, konsulttien, tutkimus- ja oppilaitosten, viranomaisten sekä järjestöjen suuntaa edistää innovaatioaktiivisuutta. Laajat ja monipuoliset verkosto auttavat luomaan kokonaiskäsityksen markkinamuutoksista ja helpottavat osaajien rekrytointia. Lisäksi ongelmien ratkaisu yhdessä muiden kanssa tarjoaa uudenlaisia näkökulmia ja mahdollistaa laajemman erityisosaamisen hyödyntämisen, jota yrityksellä itsellään ei välttämättä ole.
e. Asiakkaiden osallistuminen ei ollut yhteydessä innovaatioaktiivisuuteen, kun muut tekijät huomioitiin. On mahdollista, että yritykset, jotka käyttävät laajasti data-analytiikkaa ja digitaalisia välineitä toiminnan kehittämiseen, voivat niiden avulla hankkia markkinoilta sellaista tietoa, joka korvaa asiakkaiden perinteisempää osallistumista varsinaiseen tuotekehitykseen.
f. Rakenteellisista tekijöistä yrityksen kansainvälisyys ja asiantuntijavaltaisuus olivat yhteydessä innovaatioaktiivisuuteen, kun muut tekijät huomioitiin. Kansainvälisten yritysten voimakkaampi kilpailupaine voi edistää innovaatioaktiivisuutta. Lisäksi kansainväliset yritykset kykenevät houkuttelemaan osaajia laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. Asiantuntijavaltaisissa organisaatioissa on tyypillisesti muita enemmän henkilöitä, joiden työhön toiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen kuuluu jo lähtökohtaisesti.
g. Yrityksen koko tai toimiala eivät olleet yhteydessä innovaatioaktiivisuuteen, kun muut tekijät huomioidaan. Suurten yritysten ja ohjelmistoalan muita suurempi innovaatioaktiivisuus liittyy niiden laajempaan ja monipuolisempaan verkostoitumiseen ja digitaaliseen kehittyneisyyteen.
3. Aineisto ja menetelmät
a. MEADOW-työnantajakysely toteutettiin syksyllä 2021 yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa.
b. Kyselyyn vastasi 1106 satunnaisesti valitun vähintään 10 hengen kokoisen yrityksen työnantajan edustaja (vastausprosentti 33).
c. Aineisto painotettiin vastaamaan suomalaisia vähintään 10 henkeä työllistäviä yrityksiä.
d. Tulosten analysoinnissa käytettiin kuvailevia menetelmiä, ristiintaulukoita ja multinomiaalista logistista regressioanalyysiä.
a. Yhteiskunnallisessa keskustelussa suomalaisten yritysten innovaatioaktiivisuuden on pelätty vähenevän tutkimus- ja kehitysinvestointien supistuessa.
b. Tulosten valossa yritysten innovaatioaktiivisuus on kuitenkin noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
c. Markkinoille kokonaan uusia tuotteita tai palveluja kehittäneet yritykset ovat kasvattaneet muita yrityksiä useammin henkilöstömääräänsä.
2. Yritysten innovaatioaktiivisuus syntyy moninaisista tekijöistä
a. Yrityksissä, jotka ovat kehittäneet markkinoille uusia tuotteita ja palveluja, tutkimus- ja kehittämistoiminta ei ole erillinen kehittämisen saareke vaan laajempi koko organisaatiota ja sen toimintaa läpileikkaava prosessi. Keskiössä on yrityksen kyky ja halu toimia suunnannäyttäjänä digitalisaatiokehityksessä, henkilöstön laaja osallistuminen ja monipuolinen verkostoituminen.
b. Digitaalinen kehittyneisyys: Yritykset, jotka toimivat digitalisaatiokehityksen suunnannäyttäjinä, ovat kehittäneet muita useammin markkinoille uusia tuotteita tai palveluja viimeisen kahden vuoden aikana. Data-analytiikka ja kehittyneet digivälineet mahdollistavat esimerkiksi asiakaskokemuksen paremman hankinnan ja analysoinnin ja voivat siten edistää tuote- ja palveluinnovaatioiden onnistumista. Lisäksi ne tarjoavat mahdollisuuksia toimia vähemmän paikkariippuvaisesti, jolloin henkilöstöä sekä tuotteiden ja palvelujen käyttäjiä voidaan rekrytoida ja osallistaa maantieteellisesti laajemmalta alueelta ja saada siten laajempi osaamispotentiaali käyttöön.
c. Henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen: Yritykset, joissa henkilöstö osallistuu laajasti kehittämistoimintaan, ovat kehittäneet muita useammin markkinoille uusia tuotteita tai palveluja. Toiminnan kehittämiseen osallistuminen parantaa tiedonkulkua organisaation sisällä, vahvistaa luottamusta sekä edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja motivaatiota.
d. Monipuolinen verkostoituminen muiden yritysten, konsulttien, tutkimus- ja oppilaitosten, viranomaisten sekä järjestöjen suuntaa edistää innovaatioaktiivisuutta. Laajat ja monipuoliset verkosto auttavat luomaan kokonaiskäsityksen markkinamuutoksista ja helpottavat osaajien rekrytointia. Lisäksi ongelmien ratkaisu yhdessä muiden kanssa tarjoaa uudenlaisia näkökulmia ja mahdollistaa laajemman erityisosaamisen hyödyntämisen, jota yrityksellä itsellään ei välttämättä ole.
e. Asiakkaiden osallistuminen ei ollut yhteydessä innovaatioaktiivisuuteen, kun muut tekijät huomioitiin. On mahdollista, että yritykset, jotka käyttävät laajasti data-analytiikkaa ja digitaalisia välineitä toiminnan kehittämiseen, voivat niiden avulla hankkia markkinoilta sellaista tietoa, joka korvaa asiakkaiden perinteisempää osallistumista varsinaiseen tuotekehitykseen.
f. Rakenteellisista tekijöistä yrityksen kansainvälisyys ja asiantuntijavaltaisuus olivat yhteydessä innovaatioaktiivisuuteen, kun muut tekijät huomioitiin. Kansainvälisten yritysten voimakkaampi kilpailupaine voi edistää innovaatioaktiivisuutta. Lisäksi kansainväliset yritykset kykenevät houkuttelemaan osaajia laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. Asiantuntijavaltaisissa organisaatioissa on tyypillisesti muita enemmän henkilöitä, joiden työhön toiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen kuuluu jo lähtökohtaisesti.
g. Yrityksen koko tai toimiala eivät olleet yhteydessä innovaatioaktiivisuuteen, kun muut tekijät huomioidaan. Suurten yritysten ja ohjelmistoalan muita suurempi innovaatioaktiivisuus liittyy niiden laajempaan ja monipuolisempaan verkostoitumiseen ja digitaaliseen kehittyneisyyteen.
3. Aineisto ja menetelmät
a. MEADOW-työnantajakysely toteutettiin syksyllä 2021 yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa.
b. Kyselyyn vastasi 1106 satunnaisesti valitun vähintään 10 hengen kokoisen yrityksen työnantajan edustaja (vastausprosentti 33).
c. Aineisto painotettiin vastaamaan suomalaisia vähintään 10 henkeä työllistäviä yrityksiä.
d. Tulosten analysoinnissa käytettiin kuvailevia menetelmiä, ristiintaulukoita ja multinomiaalista logistista regressioanalyysiä.
Kokoelmat
- Kirjat [524]