Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi : Ohje työpaikkojen sisäilmastoselvityksiä ja olosuhdearviointeja tekeville
Isokääntä, Päivi; Rautiala, Sirpa (2023)
Isokääntä, Päivi
Rautiala, Sirpa
Työterveyslaitos
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-037-9
Tietoa työstä
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-037-9
Tietoa työstä
Tiivistelmä
Tämä ohje korvaa vuonna 2022 julkaistun Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi-ohjeen, joka on saatavissa Työterveyslaitoksesta.
Olosuhdearviointi kertoo kokonaiskuvan rakennuksen sisäilman laadusta ja olosuhteista arviointiajankohtana. Arviointi perustuu sisäilmastoselvityksen tuloksiin. Tässä ohjeessa kuvataan sisäilmastoselvityksen ja olosuhdearvioinnin tekeminen.
Tämä ohje korvaa Työterveyslaitoksen aiemman altistumisolosuhteiden arviointiohjeen, ja se on tarkoitettu toimistojen ja toimistojen kaltaisten työpaikkojen, kuten koulujen, päiväkotien ja sote-tilojen sisäilmastoselvityksiin ja olosuhdearviointiin.
Olosuhdearviointi tehdään, kun rakennuksessa on tai siellä epäillään olevan rakennuksesta johtuvia sisäilman laatua ja olosuhteita heikentäviä tekijöitä, joiden koetaan aiheuttavan haittoja ja oireita. Olosuhdearviointi on tarpeen myös, kun työterveyslääkäriltä halutaan arvio tilojen terveydellisestä merkityksestä työntekijöille tai viranomainen edellyttää terveydellisen merkityksen arvioimista. Olosuhdearviointia voi kuitenkin hyödyntää työympäristön ja työhyvinvoinnin kehittämisessä myös ilman terveydellisen merkityksen arviointiakin.
Sisäilmastoselvitys on olosuhdearviota varten tehtävä rakennuksen tai sen osan tutkimus. Siihen sisältyvät esiselvitys, rakennus- ja ilmanvaihtotekniset tutkimukset sekä tarvittavat biologisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden tutkimukset.
Olosuhdearviointi on kriteerien ja pisteiden avulla tehtävä arvio. Olosuhdearviointi tehdään arvioimalla neljää osa-aluetta arviointikriteerien avulla. Arvioitavat osa-alueet ovat rakennusosien ilmatiiviys ja vuotoilma, rakennusosien riskitekijät, ilmastointijärjestelmä sekä biologiset, fysikaaliset ja kemialliset tekijät. Arvioinnissa kukin osa-alue saa pisteitä, jotka lasketaan yhteen. Kokonaispistemäärän perusteella arviointitulos sijoittuu luokkiin A-D. Kullekin luokalle on ohjeessa esitetty laadullinen kuvaus ja toimenpidetarve. Toimenpide voi olla huolto-, korjaus-, seuranta- tai muu toimenpide, jolla parannetaan sisäilman laatua ja olosuhteita.
Ohjeessa kuvataan myös sisäilmastoselvityksen ja olosuhdearvioinnin raportointi ja esitetään raporttimalli. Raportissa esitetään keskeiset tutkimustulokset ja perustelut, joilla olosuhdearvioinnin tulokseen on päädytty. Raportin perusteella lukijalle tulee muodostua kokonaiskäsitys sisäilman laadusta ja olosuhteista sekä toimenpidetarpeesta niiden kehittämiseksi.
Olosuhdearviointi kertoo kokonaiskuvan rakennuksen sisäilman laadusta ja olosuhteista arviointiajankohtana. Arviointi perustuu sisäilmastoselvityksen tuloksiin. Tässä ohjeessa kuvataan sisäilmastoselvityksen ja olosuhdearvioinnin tekeminen.
Tämä ohje korvaa Työterveyslaitoksen aiemman altistumisolosuhteiden arviointiohjeen, ja se on tarkoitettu toimistojen ja toimistojen kaltaisten työpaikkojen, kuten koulujen, päiväkotien ja sote-tilojen sisäilmastoselvityksiin ja olosuhdearviointiin.
Olosuhdearviointi tehdään, kun rakennuksessa on tai siellä epäillään olevan rakennuksesta johtuvia sisäilman laatua ja olosuhteita heikentäviä tekijöitä, joiden koetaan aiheuttavan haittoja ja oireita. Olosuhdearviointi on tarpeen myös, kun työterveyslääkäriltä halutaan arvio tilojen terveydellisestä merkityksestä työntekijöille tai viranomainen edellyttää terveydellisen merkityksen arvioimista. Olosuhdearviointia voi kuitenkin hyödyntää työympäristön ja työhyvinvoinnin kehittämisessä myös ilman terveydellisen merkityksen arviointiakin.
Sisäilmastoselvitys on olosuhdearviota varten tehtävä rakennuksen tai sen osan tutkimus. Siihen sisältyvät esiselvitys, rakennus- ja ilmanvaihtotekniset tutkimukset sekä tarvittavat biologisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden tutkimukset.
Olosuhdearviointi on kriteerien ja pisteiden avulla tehtävä arvio. Olosuhdearviointi tehdään arvioimalla neljää osa-aluetta arviointikriteerien avulla. Arvioitavat osa-alueet ovat rakennusosien ilmatiiviys ja vuotoilma, rakennusosien riskitekijät, ilmastointijärjestelmä sekä biologiset, fysikaaliset ja kemialliset tekijät. Arvioinnissa kukin osa-alue saa pisteitä, jotka lasketaan yhteen. Kokonaispistemäärän perusteella arviointitulos sijoittuu luokkiin A-D. Kullekin luokalle on ohjeessa esitetty laadullinen kuvaus ja toimenpidetarve. Toimenpide voi olla huolto-, korjaus-, seuranta- tai muu toimenpide, jolla parannetaan sisäilman laatua ja olosuhteita.
Ohjeessa kuvataan myös sisäilmastoselvityksen ja olosuhdearvioinnin raportointi ja esitetään raporttimalli. Raportissa esitetään keskeiset tutkimustulokset ja perustelut, joilla olosuhdearvioinnin tulokseen on päädytty. Raportin perusteella lukijalle tulee muodostua kokonaiskäsitys sisäilman laadusta ja olosuhteista sekä toimenpidetarpeesta niiden kehittämiseksi.
Kokoelmat
- Kirjat [536]