Hyppää sisältöön
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Säteilyturvakeskus STUK
  • STUKin omat sarjajulkaisut
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Säteilyturvakeskus STUK
  • STUKin omat sarjajulkaisut
  • Näytä viite
Julkarin haku- ja käyttöohje
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Työpaikkojen radonpitoisuudet hyvin ilmaa läpäisevällä maalla

Kojo, Katja; Mänttäri, Irmeli; Kallio, Antti; Kurttio, Päivi (2022-11)

Refworks
 
Avaa tiedosto
Kojo_K__Mänttäri_I__Kallio_A__Kurttio_P__STUK-B_296__Työpaikkojen_radonpitoisuudet_hyvin_ilmaa_läpäisevällä_maalla__Vantaa__marraskuu_2022_.pdf (949.9Kt)
Lataukset: 


Kojo, Katja
Mänttäri, Irmeli
Kallio, Antti
Kurttio, Päivi
Säteilyturvakeskus
11 / 2022
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot

STUK-B : 296
Tiivistelmä
Hankkeessa mitattiin sisäilman radonpitoisuus 454 työpaikalla, jotka sijaitsevat hyvin ilmaa läpäisevällä maalla, mutta eivät kuitenkaan sijaitse työpaikkojen radonin mittausvelvoitealueilla radonpitoisuuksien vuosikeskiarvojen tilastojen perusteella. Mitatuista työpaikoista vain 3,3 % sisäilman radonpitoisuus oli suurempi kuin työpaikkojen sisäilman radonpitoisuuden viitearvo 300 Bq/m3. Tämä on selvästi vähemmän kuin aikaisemmissa mittausvelvoitealueilla tehdyissä valvontahankkeissa, joissa viitearvoa suurempia radonpitoisuuksia on mitattu 8–55 % työpaikoista. Työpaikkojen radonvalvontaa tulee tehdä riskiperusteisesti siten, että valvontaa kohdennetaan alueille, joilla viitearvoa suuremmat sisäilman radonpitoisuudet ovat todennäköisimpiä. Tämän hankkeen perusteella mittausvelvoitealueiden ulkopuolella olevat hyvin ilmaa läpäisevällä maalla sijaitsevat työpaikat eivät vaikuta olevan tällaisia. Tämä johtunee siitä, että hyvin ilmaa läpäisevän maan aiheuttama lisäys sisäilman radonpitoisuuteen riippuu maa-aineksen huokoisuuden lisäksi myös kiviaineksen uraanipitoisuudesta. Näin ollen maaperän keskimääräistä suurempi uraanipitoisuus ja maan hyvä ilman läpäisevyys yhdessä saattavat selittää enemmän rakennusten suurentunutta sisäilman radonpitoisuuden riskiä, verrattuna pelkkään maaperän ilman läpäisevyyteen.
Kokoelmat
  • STUKin omat sarjajulkaisut [2296]
tietopalvelu@thl.fiSaavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatSivukartta

Aineistojen tallentajille

Kirjaudu sisäänRekisteröidy tallentajaksi
tietopalvelu@thl.fiSaavutettavuusseloste