Työpaikkojen radonpitoisuudet hyvin ilmaa läpäisevällä maalla

Abstract

Hankkeessa mitattiin sisäilman radonpitoisuus 454 työpaikalla, jotka sijaitsevat hyvin ilmaa läpäisevällä maalla, mutta eivät kuitenkaan sijaitse työpaikkojen radonin mittausvelvoitealueilla radonpitoisuuksien vuosikeskiarvojen tilastojen perusteella. Mitatuista työpaikoista vain 3,3 % sisäilman radonpitoisuus oli suurempi kuin työpaikkojen sisäilman radonpitoisuuden viitearvo 300 Bq/m3. Tämä on selvästi vähemmän kuin aikaisemmissa mittausvelvoitealueilla tehdyissä valvontahankkeissa, joissa viitearvoa suurempia radonpitoisuuksia on mitattu 8–55 % työpaikoista. Työpaikkojen radonvalvontaa tulee tehdä riskiperusteisesti siten, että valvontaa kohdennetaan alueille, joilla viitearvoa suuremmat sisäilman radonpitoisuudet ovat todennäköisimpiä. Tämän hankkeen perusteella mittausvelvoitealueiden ulkopuolella olevat hyvin ilmaa läpäisevällä maalla sijaitsevat työpaikat eivät vaikuta olevan tällaisia. Tämä johtunee siitä, että hyvin ilmaa läpäisevän maan aiheuttama lisäys sisäilman radonpitoisuuteen riippuu maa-aineksen huokoisuuden lisäksi myös kiviaineksen uraanipitoisuudesta. Näin ollen maaperän keskimääräistä suurempi uraanipitoisuus ja maan hyvä ilman läpäisevyys yhdessä saattavat selittää enemmän rakennusten suurentunutta sisäilman radonpitoisuuden riskiä, verrattuna pelkkään maaperän ilman läpäisevyyteen.