Bisfenolijohdannaiset : altistuminen ja terveysriskit rakennusalalla

Abstract

Työterveyslaitoksen toteuttamassa ja Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitettiin rakennusalan työntekijöiden altistumista epoksihartseissa käytetyille bisfenoliyhdisteille. Tutkimukseen osallistui 15 miespuolista työntekijää kahdesta eri työpaikasta, jotka tekivät viemäriputkien sukitusta ja lattiapinnoitusta. Työntekijöiltä kerättiin virtsanäytteitä viitenä eri ajankohtana (nollanäyte vapaan jälkeen, aamunäyte ennen työvuoroa, työvuoron jälkeen, työpäivän iltanäyte ja aamunäyte ennen seuraavaa työvuoroa), jotta kemikaalien poistumista elimistöstä pystyttiin paremmin arvioimaan. Virtsanäytteistä mitattiin seuraavia kemikaaleja: bisfenoli A (BPA), bisfenoli F (BPF), bisfenoli A diglysidyylieetteri (BADGE) ja bisfenoli F diglysidyylieetteri (BFDGE) sekä kahden jälkimmäisen aineenvaihduntatuotteita [bisfenoli A (2,3-dihydroksipropyyli) glysidyylieetteri (BADGE·H2O), bisfenoli A bis(2,3-dihydroksipropyyli) eetteri (BADGE·2H2O), bisfenoli A (3-kloori-2-hydroksipropyyli) (2,3-dihydroksipropyyli) eetteri (BADGE·HCl·H2O), bisfenoli A (3-kloori-2-hydroksipropyyli) glysidyylieetteri (BADGE·HCl), ja bisfenoli A bis(3-kloori- 2-hydroksipropyyli) eetteri (BADGE·2HCl) sekä bisfenoli F bis(2,3-dihydroksipropyyli) eetteri (BFDGE·2H2O), ja bisfenoli F bis(3-kloori-2-hydroksipropyyli) eetteri (BFDGE·2HCl)]. Työntekijöiden mittaustuloksia verrattiin työssään altistumattoman vertailuryhmän mittaustuloksiin. Vertailuhenkilöiltä kerättiin yksi virtsanäyte, joka otettiin aamulla. Työntekijöiltä kerättiin myös hengitysvyöhykeilmanäytteitä sekä käsienpyyhintänäytteitä. Kaikki mittausmenetelmät kehitettiin tässä hankkeessa. Työpaikoilla käytetyissä epoksipohjaisissa aineissa ei ollut mukana BPA:ta eikä BPF:ä, vaan ne koostuivat BADGE- ja BFDGE-pohjaisista epoksihartseista. Näin ollen työntekijöiden virtsanäytteiden BPA- ja BPF-pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin vertailuväestön vastaavat pitoisuudet. Sen sijaan osasta työntekijöiden virtsanäytteistä löytyi korkeampia BADGE- ja BFDGE-aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia kuin vertailuryhmän näytteistä. Tämä viittaa työperäiseen altistumiseen BADGE:lle ja BFDGE:lle. Myös seuraavana päivänä kerätyistä näytteistä mitattiin selkeästi koholla olevia kemikaalipitoisuuksia, mikä viittaa ihon kautta tapahtuneeseen altistumiseen. Molemmilla työpaikoilla käytettiin koostumukseltaan suurin piirtein samanlaisia epoksivalmisteita. Tämä näkyy myös mittaustuloksissa, sillä molempien työpaikkojen työntekijöiden mittaustulokset olivat hyvin saman suuntaisia. Koska kyse on ihoa pienillä pitoisuuksilla herkistävistä aineista, näiden aineiden pääsy iholle ja imeytyminen elimistöön ihon läpi tulisi estää. Nyt saadut tulokset korostavat ennestään ihon kunnollisen suojaamisen tärkeyttä epoksitöissä. Turvallisesta epoksituotteiden käytöstä pinnoitustyössä on Työterveyslaitos tuottanut aiemmin ns. Epoksikansion, josta löytyy ohjeistusta mm. käsineiden valintaan epoksityössä (www.ttl.fi/epoksikansio). Tässä tutkimuksessa mitatut virtsapitoisuudet olivat sen verran matalia, että muut terveyshaitat aineiden imeytymisestä johtuen eivät ole nykytiedon valossa todennäköisiä. Altistumisen seurantaan tulee jatkossakin kiinnittää huomiota jo pelkästään senkin takia, että tämän tutkimuksen otos oli varsin kapea. Biomonitorointi tarjoaa altistumisen arviointiin hyvän työkalun. Työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä kerätyistä ilmanäytteistä pystyttiin mittaamaan BADGE:a ja BFDGE:tä, mutta pitoisuudet olivat matalia. Käsienpyyhintänäytteistä löytyi myös BADGE:a ja BFDGE:tä, varsinkin lattiapinnoitustyöpaikan näytteistä, mikä viittaisi myös siihen, että altistuminen on tapahtunut ainakin osittain ihon kautta. Tässä tutkimushankkeessa saatuja tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää työperäisen bisfenolialtistumisen lisäksi myös kemikaaliturvallisuuteen liittyvässä viranomaistyössä esim. uusia altistumisen raja-arvoja asetettaessa sekä harkittaessa mahdollisia rajoituksia näiden aineiden käytölle.