Autoklinikka

Abstract

Kansaneläkelaitoksen autoklinikka on tärkeä osa suomalaisen kansanterveystutkimuksen historiaa. Sen alku liittyi laboratorioautomaation lupaavaan kehitykseen, minkä uskottiin johtavan laajamittaiseen sairauksien varhaiseen toteamiseen. Autoklinikka aloitti sairauksien ehkäisyyn ja piilevien sairauksien toteamiseen tähdänneen työnsä vuonna 1965. Vastaavana lääkärinä toimi aluksi Olli P. Heinonen ja myöhemmin Jouni Maatela. Autoklinikkatoiminnan merkittäviä edellytyksiä alkuvuosina olivat Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja V.J. Sukselaisen ja erityisesti sairausvakuutusosaston johtajan Jaakko Pajulan näkemyksellisyys ja laajat yhteistyöverkostot. Autoklinikan alkuvuosien neuvottelukunnassa oli monia kansanterveyden avainhahmoja. Neuvottelukunnan jäsenten kautta autoklinikkatoiminta tukeutui Työterveyslaitoksen ja Valtion seerumlaitoksen osaamiseen. Autoklinikkatoiminta oli 1960-luvulta alkaen tutkimustyön kannalta tavattoman tärkeä. Yliopistojen edustajien osaaminen ja ideointi johtivat mm. maamme silloin laajimman ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia koskevan tutkimuksen tekemiseen, useisiin periytyvyystutkimuksiin ja maan suurimman sepelvaltimotautitutkimuksen toteuttamiseen.

Vuonna 1971 muodostettiin Kelan sosiaaliturvan tutkimuslaitokseen Tapani Purolan alaisuuteen pienehkö ns. sosiaalilääketieteellinen tutkijaryhmä julkaisemaan autoklinikkatutkimuksien keskeiset löydökset. Ryhmä toimi vähän aikaa Kari Puron johdolla ja sen jälkeen Arpo Aromaan johtamana Kelassa vuoteen 1995 saakka. Toimialajärjestelyn tuloksena työ siirtyi Kansanterveyslaitokseen muodostaen terveyden ja toimintakyvyn osaston ytimen. Autoklinikan viimeinen kenttätutkimus, Mini-Suomi-terveystutkimus, tehtiin vuosina 1978–1980. Tähän koko maailmassa ainutlaatuiseen tutkimukseen huipentui autoklinikan ja lääketieteellisen tutkijaryhmän silloinen osaaminen. Mini-Suomi-tutkimus on paitsi suomalaisten silloisen terveyden kuvaamiseen perusta, myös terveyden ja toimintakyvyn muutosten arvioimisen lähtökohta.

Tämän kirjan tarkoitus on tallettaa helposti selailtavassa muodossa autoklinikan kenttätyön varhaiset vaiheet ja kertomuksia kenttäryhmän elämästä. Kirjan syntyyn johtaneet tapahtumat käynnistyivät Terveys 2000 -hankkeen myötä, kun autoklinikan laboratoriohoitajana toiminut Marianne Stelander palasi jälleen kenttätyöhön ja Sassi Valkeajoki toimi tutkimusten kuvaajana. Samalla haluttiin hyödyntää ja tallettaa toimistosihteeri Pirkko Silannon aiheesta vuosien varrella kokoamat lehtileikkeet. Kirjan työryhmään kuuluvat henkilöt muodostivat aikanaan Kelan lääketieteellisen tutkijaryhmän ytimen. Toivomme kuvitetun kirjan palauttavan mieliin Kelan autoklinikan uraauurtavan työn.