Kyselytutkimus toiminnanharjoittajille säteilylainsäädännön uudistustarpeista
Järvinen, Vilma; Kaivola, Mari; Ojanperä, Anni; Tala, Mika; Tarkkonen, Tuula (2015)
Järvinen, Vilma
Kaivola, Mari
Ojanperä, Anni
Tala, Mika
Tarkkonen, Tuula
Säteilyturvakeskus
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-268-6
STUK-B : 193
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-268-6
STUK-B : 193
Tiivistelmä
Tässä kyselytutkimuksessa selvitettiin säteilylainsäädännön muutostarpeita ja viranomaisvalvonnan toimivuutta. Säteilylain ja sen nojalla annettujen säädösten kokonaisuudistus toteutetaan samanaikaisesti joulukuussa 2013 annetun uuden Euroopan neuvoston direktiivin 2013/59/Euratom täytäntöönpanon kanssa 6.2.2018 mennessä. Kyselytutkimus toteutettiin Säteilyturvakeskuksen (STUK) toimesta yhteistyössä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.
Vastauksia kyselyyn kerättiin helmi-maaliskuussa 2015. STUK tiedotti kyselystä internet-sivustollaan ja lähettämällä säteilyturvallisuudesta vastaaville johtajille, annosmittauspalveluille, vastaavan johtajan koulutusorganisaatioille ja muille säteilyä käyttäville ryhmille sähköpostia ja sähköisiä uutiskirjeitä. Kysely sisälsi ionisoivan säteilyn lisäksi myös ionisoimattomaan säteilyyn liittyviä kysymyksiä. Aineisto analysoitiin sekä kvantitatiivisilla että kvalitatiivisilla menetelmillä.
Kyselyyn saatiin yhteensä 182 vastausta. Tutkimuksen kohderyhmät olivat säteilyturvallisuudesta vastaavat johtajat terveydenhuollon ja teollisuuden säteilyn käytössä, vastaavien johtajien koulutusorganisaatiot ja työntekijöiden säteilyannosten määrityksiä suorittavat annosmittauspalvelut. Suurin osa vastaajista (101) toimi terveydenhuoltoalalla ja toiseksi suurin joukko (46) teollisuudessa. Tutkimuksen kysymykset käsittelivät säteilylainsäädäntöä, valvonnan toimivuutta, turvallisuuslupien myöntämistä, rekisteröintiä ja luvasta vapauttamista, pätevyyksiä ja säteilysuojelukoulutusta, poikkeavista tapahtumista ilmoittamista sekä toiminnanharjoittajan vastuita ja tiedonsaantia.
Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä Suomen nykyisen säteilylainsäädännön toimivuuteen. Noin yksi kolmasosa teollisuuden kyselyyn vastanneista ja yksi neljäsosa terveydenhuollon kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa, tarvitaanko muutoksia nykyiseen säteilylainsäädäntöön. Yleisesti ottaen vastaajat sekä terveydenhuollossa (65 % vastaajista) että teollisuudessa (67 % vastaajista) olivat myös tyytyväisiä STUKin valvontamenettelyjen toimivuuteen. STUKin pakkokeinojen käytössä ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa nähtiin kuitenkin epäselvyyttä. Kehitysehdotuksia saatiin niin säteilylainsäädännön kehittämiseen kuin STUKin valvontaankin.
Tuloksista saadaan arvokasta palautetta säteilylainsäädännön uudistamiseen Suomessa.
Vastauksia kyselyyn kerättiin helmi-maaliskuussa 2015. STUK tiedotti kyselystä internet-sivustollaan ja lähettämällä säteilyturvallisuudesta vastaaville johtajille, annosmittauspalveluille, vastaavan johtajan koulutusorganisaatioille ja muille säteilyä käyttäville ryhmille sähköpostia ja sähköisiä uutiskirjeitä. Kysely sisälsi ionisoivan säteilyn lisäksi myös ionisoimattomaan säteilyyn liittyviä kysymyksiä. Aineisto analysoitiin sekä kvantitatiivisilla että kvalitatiivisilla menetelmillä.
Kyselyyn saatiin yhteensä 182 vastausta. Tutkimuksen kohderyhmät olivat säteilyturvallisuudesta vastaavat johtajat terveydenhuollon ja teollisuuden säteilyn käytössä, vastaavien johtajien koulutusorganisaatiot ja työntekijöiden säteilyannosten määrityksiä suorittavat annosmittauspalvelut. Suurin osa vastaajista (101) toimi terveydenhuoltoalalla ja toiseksi suurin joukko (46) teollisuudessa. Tutkimuksen kysymykset käsittelivät säteilylainsäädäntöä, valvonnan toimivuutta, turvallisuuslupien myöntämistä, rekisteröintiä ja luvasta vapauttamista, pätevyyksiä ja säteilysuojelukoulutusta, poikkeavista tapahtumista ilmoittamista sekä toiminnanharjoittajan vastuita ja tiedonsaantia.
Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä Suomen nykyisen säteilylainsäädännön toimivuuteen. Noin yksi kolmasosa teollisuuden kyselyyn vastanneista ja yksi neljäsosa terveydenhuollon kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa, tarvitaanko muutoksia nykyiseen säteilylainsäädäntöön. Yleisesti ottaen vastaajat sekä terveydenhuollossa (65 % vastaajista) että teollisuudessa (67 % vastaajista) olivat myös tyytyväisiä STUKin valvontamenettelyjen toimivuuteen. STUKin pakkokeinojen käytössä ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa nähtiin kuitenkin epäselvyyttä. Kehitysehdotuksia saatiin niin säteilylainsäädännön kehittämiseen kuin STUKin valvontaankin.
Tuloksista saadaan arvokasta palautetta säteilylainsäädännön uudistamiseen Suomessa.
Kokoelmat
- STUKin omat sarjajulkaisut [2320]