Eroaako tyypin 1 diabeteksen hoitotasapaino perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa?
Kekäläinen, Päivi; Tirkkonen, Hilkka; Laatikainen, Tiina (2016)
Kekäläinen, Päivi
Tirkkonen, Hilkka
Laatikainen, Tiina
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016101024953
Suomen lääkärilehti : 40
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016101024953
Suomen lääkärilehti : 40
Tiivistelmä
Lähtökohdat
Tyypin 1 diabeteksen hoidon kehittäminen on jäänyt tyypin 2 diabeteksen varjoon. Tutkimuksen tarkoituksena on alueellisen potilastietojärjestelmän avulla arvioida tyypin 1 diabetespotilaiden hoidon toteutumista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Pohjois-Karjalassa.
Menetelmät
Pohjois-Karjalassa on alueellinen avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen potilastietojärjestelmä Mediatri. Tietojärjestelmästä poimittiin yli 20-vuotiaiden tyypin 1 diabetespotilaiden (n = 1 053) diabetekseen hoitoon liittyvät tiedot vuosilta 2013–2014. Tietojen perusteella arvioitiin tyypin 1 diabeteksen hoidon toteutumista maakunnassa.
Tulokset
Tyypin 1 diabeetikoista 73 % oli perusterveydenhuollon ja 27 % erikoissairaanhoidon seurannassa. Erikoissairaanhoidon seurannassa olevat diabeetikot olivat keskimäärin nuorempia, ja heistä 44 % oli alle 30-vuotiaita. Perusterveydenhuollossa taas 68 % seurannassa olleista diabeetikoista oli 40–60-vuotiaita. Keskimääräinen HbA1c-taso vuosina 2013–2014 oli 8,20 % (66,0 mmol/mol) ja mediaani oli 8,05 % (64,5 mmol/mol). Koko aineistosta 17,9 % saavutti HbA1c-tavoitteen < 7 % (53 mmol/mol). Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon seurannassa olevien HbA1c-keskiarvoissa ei ollut eroa (8,17 ± 1,34 % vs. 8,27 ± 1,44 %; NS). Insuliinipumppua käyttäneillä HbA1c-keskiarvot olivat paremmat kuin monipistoshoitoa käyttäneillä (7,91 ± 0,99 % vs. 8,23 ± 1,40 %; p = 0,047).
Päätelmät
Pohjois-Karjalassa tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten glukoositasapaino oli parempi kuin aiemmissa suomalaisissa raporteissa. Kuitenkin vain alle viidesosa tyypin 1 diabeetikoista saavutti hoitotavoitteen. Hoitotasapainossa ei ollut eroja sen mukaan, oliko potilas erikoissairaanhoidon vai perusterveydenhuollon seurannassa, ja asianmukainen lääkehoito toteutui hoitopaikasta riippumatta. Hoidon laatua on osaltaan varmistanut Pohjois-Karjalassa diabeteksen hoidossa vuosikymmenten ajan toteutunut pitkäjänteinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon verkostoyhteistyö.
Tyypin 1 diabeteksen hoidon kehittäminen on jäänyt tyypin 2 diabeteksen varjoon. Tutkimuksen tarkoituksena on alueellisen potilastietojärjestelmän avulla arvioida tyypin 1 diabetespotilaiden hoidon toteutumista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Pohjois-Karjalassa.
Menetelmät
Pohjois-Karjalassa on alueellinen avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen potilastietojärjestelmä Mediatri. Tietojärjestelmästä poimittiin yli 20-vuotiaiden tyypin 1 diabetespotilaiden (n = 1 053) diabetekseen hoitoon liittyvät tiedot vuosilta 2013–2014. Tietojen perusteella arvioitiin tyypin 1 diabeteksen hoidon toteutumista maakunnassa.
Tulokset
Tyypin 1 diabeetikoista 73 % oli perusterveydenhuollon ja 27 % erikoissairaanhoidon seurannassa. Erikoissairaanhoidon seurannassa olevat diabeetikot olivat keskimäärin nuorempia, ja heistä 44 % oli alle 30-vuotiaita. Perusterveydenhuollossa taas 68 % seurannassa olleista diabeetikoista oli 40–60-vuotiaita. Keskimääräinen HbA1c-taso vuosina 2013–2014 oli 8,20 % (66,0 mmol/mol) ja mediaani oli 8,05 % (64,5 mmol/mol). Koko aineistosta 17,9 % saavutti HbA1c-tavoitteen < 7 % (53 mmol/mol). Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon seurannassa olevien HbA1c-keskiarvoissa ei ollut eroa (8,17 ± 1,34 % vs. 8,27 ± 1,44 %; NS). Insuliinipumppua käyttäneillä HbA1c-keskiarvot olivat paremmat kuin monipistoshoitoa käyttäneillä (7,91 ± 0,99 % vs. 8,23 ± 1,40 %; p = 0,047).
Päätelmät
Pohjois-Karjalassa tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten glukoositasapaino oli parempi kuin aiemmissa suomalaisissa raporteissa. Kuitenkin vain alle viidesosa tyypin 1 diabeetikoista saavutti hoitotavoitteen. Hoitotasapainossa ei ollut eroja sen mukaan, oliko potilas erikoissairaanhoidon vai perusterveydenhuollon seurannassa, ja asianmukainen lääkehoito toteutui hoitopaikasta riippumatta. Hoidon laatua on osaltaan varmistanut Pohjois-Karjalassa diabeteksen hoidossa vuosikymmenten ajan toteutunut pitkäjänteinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon verkostoyhteistyö.
Kokoelmat
- Artikkelit [16798]