Äitien ja isien osallisuus perheessä ja lasten palveluissa sekä osallisuuteen yhteydessä olevat tekijät
Vuorenmaa, Maaret (2016)
Tampereen yliopisto
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0019-7
Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1631 : 1631
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0019-7
Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1631 : 1631
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida vanhempien osallisuutta kartoittavan Geneerinen vanhempien osallisuus -mittarin (G-FES) validiteettia ja reliabiliteettia, kuvata äitien ja isien arviota osallisuutensa toteutumisesta omassa perheessään, oman lapsensa palveluissa ja lasten ja perheiden palveluiden kehittämisessä sekä selittää vanhempien osallisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä.
Aineisto kerättiin postikyselynä suomenkielisiltä, alle 9-vuotiaiden lasten äideiltä (n = 571) ja isiltä (n = 384) vuonna 2009. Osallistujat poimittiin ositetulla satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Tutkimuksessa käytettiin poikkileikkausasetelmaa. Vanhemmat arvioivat osallisuutensa toteutumista lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, päivähoidossa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Aineisto analysoitiin määrällisesti käyttäen kuvailevia menetelmiä, tilastollisia testejä ja monimuuttujamallinnuksia.
G-FES-mittari osoittautui validiksi ja reliaabeliksi mittariksi, joka soveltuu äitien ja isien osallisuuden tarkasteluun suomalaisessa kontekstissa. Tutkimukseen osallistuneiden vanhempien osallisuus perheessä ja oman lapsen palveluissa oli vahvaa ja palveluiden kehittämisessä keskinkertaista. Äidit arvioivat osallisuutensa perheessään ja oman lapsensa palveluissa hieman vahvemmaksi kuin isät.
Vanhemmuuden huolet, stressi arkielämässä ja hankaluudet saada lähipiiriltä apua olivat vanhempien osallisuuteen heikentävästi yhteydessä. Vanhempien riittävät vaikuttamismahdollisuudet ja päätöksentekoon osallistuminen oman lapsen palvelutapaamisissa sekä riittävät vaikuttamismahdollisuudet kunnan lasten ja perheiden palveluihin ja tiedonsaanti niistä olivat puolestaan osallisuuteen vahvistavasti yhteydessä. Lisäksi monet vanhempien lapsuudenperheessä esiintyneet vaikeudet olivat vanhempien osallisuuteen heikentävästi yhteydessä. Altistuminen lapsuudenaikana kiusaamiselle oli äitien osallisuuteen heikentävästi yhteydessä.
Tuloksia voidaan hyödyntää perheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja vanhempien osallisuutta vahvistavien interventioiden kehittämisessä ja arvioinnissa.
Aineisto kerättiin postikyselynä suomenkielisiltä, alle 9-vuotiaiden lasten äideiltä (n = 571) ja isiltä (n = 384) vuonna 2009. Osallistujat poimittiin ositetulla satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Tutkimuksessa käytettiin poikkileikkausasetelmaa. Vanhemmat arvioivat osallisuutensa toteutumista lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, päivähoidossa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Aineisto analysoitiin määrällisesti käyttäen kuvailevia menetelmiä, tilastollisia testejä ja monimuuttujamallinnuksia.
G-FES-mittari osoittautui validiksi ja reliaabeliksi mittariksi, joka soveltuu äitien ja isien osallisuuden tarkasteluun suomalaisessa kontekstissa. Tutkimukseen osallistuneiden vanhempien osallisuus perheessä ja oman lapsen palveluissa oli vahvaa ja palveluiden kehittämisessä keskinkertaista. Äidit arvioivat osallisuutensa perheessään ja oman lapsensa palveluissa hieman vahvemmaksi kuin isät.
Vanhemmuuden huolet, stressi arkielämässä ja hankaluudet saada lähipiiriltä apua olivat vanhempien osallisuuteen heikentävästi yhteydessä. Vanhempien riittävät vaikuttamismahdollisuudet ja päätöksentekoon osallistuminen oman lapsen palvelutapaamisissa sekä riittävät vaikuttamismahdollisuudet kunnan lasten ja perheiden palveluihin ja tiedonsaanti niistä olivat puolestaan osallisuuteen vahvistavasti yhteydessä. Lisäksi monet vanhempien lapsuudenperheessä esiintyneet vaikeudet olivat vanhempien osallisuuteen heikentävästi yhteydessä. Altistuminen lapsuudenaikana kiusaamiselle oli äitien osallisuuteen heikentävästi yhteydessä.
Tuloksia voidaan hyödyntää perheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja vanhempien osallisuutta vahvistavien interventioiden kehittämisessä ja arvioinnissa.
Kokoelmat
- Kirjat [3006]