Hyppää sisältöön
Näytä viite 
  •   Julkari etusivu
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
  • Kirjat
  • Näytä viite
  •   Julkari etusivu
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
  • Kirjat
  • Näytä viite
Julkarin haku- ja käyttöohje
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Äitien ja isien osallisuus perheessä ja lasten palveluissa sekä osallisuuteen yhteydessä olevat tekijät

Vuorenmaa, Maaret (2016)

 
Tweet Refworks
 
Avaa tiedosto
978-952-03-0019-7.pdf (3.493Mt)
Lataukset: 

URI
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/98335/978-952-03-0019-7.pdf?sequence=1

Vuorenmaa, Maaret
Tampereen yliopisto
2016
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0019-7
Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1631 : 1631
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida vanhempien osallisuutta kartoittavan Geneerinen vanhempien osallisuus -mittarin (G-FES) validiteettia ja reliabiliteettia, kuvata äitien ja isien arviota osallisuutensa toteutumisesta omassa perheessään, oman lapsensa palveluissa ja lasten ja perheiden palveluiden kehittämisessä sekä selittää vanhempien osallisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä.

Aineisto kerättiin postikyselynä suomenkielisiltä, alle 9-vuotiaiden lasten äideiltä (n = 571) ja isiltä (n = 384) vuonna 2009. Osallistujat poimittiin ositetulla satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Tutkimuksessa käytettiin poikkileikkausasetelmaa. Vanhemmat arvioivat osallisuutensa toteutumista lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, päivähoidossa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Aineisto analysoitiin määrällisesti käyttäen kuvailevia menetelmiä, tilastollisia testejä ja monimuuttujamallinnuksia.

G-FES-mittari osoittautui validiksi ja reliaabeliksi mittariksi, joka soveltuu äitien ja isien osallisuuden tarkasteluun suomalaisessa kontekstissa. Tutkimukseen osallistuneiden vanhempien osallisuus perheessä ja oman lapsen palveluissa oli vahvaa ja palveluiden kehittämisessä keskinkertaista. Äidit arvioivat osallisuutensa perheessään ja oman lapsensa palveluissa hieman vahvemmaksi kuin isät.

Vanhemmuuden huolet, stressi arkielämässä ja hankaluudet saada lähipiiriltä apua olivat vanhempien osallisuuteen heikentävästi yhteydessä. Vanhempien riittävät vaikuttamismahdollisuudet ja päätöksentekoon osallistuminen oman lapsen palvelutapaamisissa sekä riittävät vaikuttamismahdollisuudet kunnan lasten ja perheiden palveluihin ja tiedonsaanti niistä olivat puolestaan osallisuuteen vahvistavasti yhteydessä. Lisäksi monet vanhempien lapsuudenperheessä esiintyneet vaikeudet olivat vanhempien osallisuuteen heikentävästi yhteydessä. Altistuminen lapsuudenaikana kiusaamiselle oli äitien osallisuuteen heikentävästi yhteydessä.

Tuloksia voidaan hyödyntää perheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja vanhempien osallisuutta vahvistavien interventioiden kehittämisessä ja arvioinnissa.
Kokoelmat
  • Kirjat [2897]
tietopalvelu@thl.fiSaavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatSivukartta

Aineistojen tallentajille

Kirjaudu sisäänRekisteröidy tallentajaksi
tietopalvelu@thl.fiSaavutettavuusseloste