Tautikohtaisen elämänlaatumittarin validointi : esimerkkinä nenä- ja sivuontelotautikohtainen SNOT-22-mittari
Hytönen, Maija; Hammarén-Malmi, Sari; Myller, Jyri; Mäkelä, Marjukka; Penttilä, Elina; Pessi, Timo; Puhakka, Tuomo; Raappana, Antti; Taulu, Rami; Toppila-Salmi, Sanna; Virkkula, Paula (2017)
Hytönen, Maija
Hammarén-Malmi, Sari
Myller, Jyri
Mäkelä, Marjukka
Penttilä, Elina
Pessi, Timo
Puhakka, Tuomo
Raappana, Antti
Taulu, Rami
Toppila-Salmi, Sanna
Virkkula, Paula
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017101050028
Duodecim : 13
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017101050028
Duodecim : 13
Tiivistelmä
JOHDANTO. Kehitettäessä hoidon vaikuttavuusmittaria voidaan joko tehdä uusi tai validoida aiemmin julkaistu mittari. Tutkimuksessamme validoitiin Sino-Nasal Outcome Test-22 suomeksi.
MENETELMÄT. SNOT-22 sisältää kysymyksiä, joihin vastataan asteikolla 0 - 5 (0 = ei ongelmia - 5 = pahin mahdollinen), ja suuri pistesumma korreloi huonompaan elämänlaatuun. Tutkimuksessamme oli kolme ryhmää: 96 poliklinikkapotilasta (B-uusintakysely kahden viikon kuluttua), 49 poskionteloiden tähystyskirurgia- eli FESS-potilasta (B-kysely kolmen kuukauden kuluttua) ja 79 tervettä verrokkia. Lisäksi potilaat arvioivat oireitaan ja vointiaan kokonaisuutena verrattuna edelliseen vastauskertaan.
TULOKSET. Poliklinikkapotilaiden keskimääräinen SNOT-22-pistemäärä oli 35,3. Leikkauspotilaiden vastaava pistemäärä oli 46,8 ennen leikkausta ja 21,9 leikkauksen jälkeen. Terveiden verrokeiden pistemäärä oli 8,9. A- ja B-vastausten erotusta verrattiin kokonaisarvioon, ja tällöin Spearmanin korrelaatiokertoimet olivat poliklinikkapotilailla 0,583 ja FESS-potilailla 0,550.
PÄÄTELMÄT. Suomenkielinen SNOT-22-mittari soveltuu oireiden ja hoitovasteen seurantaan. Hyvästä mittarista on tutkimustyössä ja kliinisessä työssä iso apu hoitopäätöksiä tehtäessä ja hoidon vaikuttavuutta seurattaessa.
MENETELMÄT. SNOT-22 sisältää kysymyksiä, joihin vastataan asteikolla 0 - 5 (0 = ei ongelmia - 5 = pahin mahdollinen), ja suuri pistesumma korreloi huonompaan elämänlaatuun. Tutkimuksessamme oli kolme ryhmää: 96 poliklinikkapotilasta (B-uusintakysely kahden viikon kuluttua), 49 poskionteloiden tähystyskirurgia- eli FESS-potilasta (B-kysely kolmen kuukauden kuluttua) ja 79 tervettä verrokkia. Lisäksi potilaat arvioivat oireitaan ja vointiaan kokonaisuutena verrattuna edelliseen vastauskertaan.
TULOKSET. Poliklinikkapotilaiden keskimääräinen SNOT-22-pistemäärä oli 35,3. Leikkauspotilaiden vastaava pistemäärä oli 46,8 ennen leikkausta ja 21,9 leikkauksen jälkeen. Terveiden verrokeiden pistemäärä oli 8,9. A- ja B-vastausten erotusta verrattiin kokonaisarvioon, ja tällöin Spearmanin korrelaatiokertoimet olivat poliklinikkapotilailla 0,583 ja FESS-potilailla 0,550.
PÄÄTELMÄT. Suomenkielinen SNOT-22-mittari soveltuu oireiden ja hoitovasteen seurantaan. Hyvästä mittarista on tutkimustyössä ja kliinisessä työssä iso apu hoitopäätöksiä tehtäessä ja hoidon vaikuttavuutta seurattaessa.
Kokoelmat
- Artikkelit [16801]