Eye lens opacities among physicians occuationally exposed to ionising radiation
Auvinen, A; Kivelä, T; Heinävaara, S; Mrena, S (2015-04-13)
Auvinen, A
Kivelä, T
Heinävaara, S
Mrena, S
13.04.2015
Tiivistelmä
Hyvä säteilysuojelu estää silmän linssin samentumien kehittymisen lääkäreillä
Säteilyturvakeskuksen ja HUS silmätautien klinikan yhteistutkimuksessa selvitettiin säteilylle työssään altistuneiden lääkäreiden silmän linssin samentumia. Tulokset viittaavat siihen, että riittävän korkea säteilysuojelun taso estää säteilyn aiheuttamat silmän linssin muutokset.
Tutkimuksen aineisto koostui säteilylle altistuneesta ryhmästä, johon kuului 21 annosrekisteristä identifioitua lääkäriä sekä 16 lääkäriä, jotka eivät olleet tehneet säteilytyötä. Altistuneeseen ryhmään otettiin lääkäreitä, joiden säteilyannoskertymä oli vähintään viisi millisievertiä (mSv) (keskimäärin 10 mSv, mediaani 22 mSv). He olivat olleet annosseurannassa vähintään 15 vuotta. Tutkittavat olivat 45 -70 vuotiaita.
Tutkimukseen osallistuneille lääkäreille tehtiin silmälääkärin arvio linssin samentumista. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat silmän linssin takaosan samentumat, joiden yhteys säteilyaltistukseen on aikaisempien tutkimusten perusteella selvempi kuin muilla linssin samentumatyypeillä. Näitä todettiin kolmella lääkärillä altistuneessa ryhmässä ja yhdellä lääkärillä vertailuryhmässä. Analyysissä yhdistettiin tämän ja aiemman tutkimuksen aineisto niin, että altistuneita lääkäreitä oli kaikkiaan 78. Säteilyannoskertymän ja linssin samentumien välillä ei havaittu yhteyttä.
Tulokset eivät ole ristiriidassa aiempien julkaisujen kanssa, sillä niissä ryhmissä, joissa linssin takaosan samentumia on aiemmin havaittu, annokset ovat olleet selvästi korkeampia (500-2000 mSv). Koska aineisto on pieni, pitäviä päätelmiä on vaikea tehdä, joten varmuudella yhteyttä säteilyannoksen ja samentumien välillä ei kyetty sulkemaan pois.
Säteilyturvakeskuksen ja HUS silmätautien klinikan yhteistutkimuksessa selvitettiin säteilylle työssään altistuneiden lääkäreiden silmän linssin samentumia. Tulokset viittaavat siihen, että riittävän korkea säteilysuojelun taso estää säteilyn aiheuttamat silmän linssin muutokset.
Tutkimuksen aineisto koostui säteilylle altistuneesta ryhmästä, johon kuului 21 annosrekisteristä identifioitua lääkäriä sekä 16 lääkäriä, jotka eivät olleet tehneet säteilytyötä. Altistuneeseen ryhmään otettiin lääkäreitä, joiden säteilyannoskertymä oli vähintään viisi millisievertiä (mSv) (keskimäärin 10 mSv, mediaani 22 mSv). He olivat olleet annosseurannassa vähintään 15 vuotta. Tutkittavat olivat 45 -70 vuotiaita.
Tutkimukseen osallistuneille lääkäreille tehtiin silmälääkärin arvio linssin samentumista. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat silmän linssin takaosan samentumat, joiden yhteys säteilyaltistukseen on aikaisempien tutkimusten perusteella selvempi kuin muilla linssin samentumatyypeillä. Näitä todettiin kolmella lääkärillä altistuneessa ryhmässä ja yhdellä lääkärillä vertailuryhmässä. Analyysissä yhdistettiin tämän ja aiemman tutkimuksen aineisto niin, että altistuneita lääkäreitä oli kaikkiaan 78. Säteilyannoskertymän ja linssin samentumien välillä ei havaittu yhteyttä.
Tulokset eivät ole ristiriidassa aiempien julkaisujen kanssa, sillä niissä ryhmissä, joissa linssin takaosan samentumia on aiemmin havaittu, annokset ovat olleet selvästi korkeampia (500-2000 mSv). Koska aineisto on pieni, pitäviä päätelmiä on vaikea tehdä, joten varmuudella yhteyttä säteilyannoksen ja samentumien välillä ei kyetty sulkemaan pois.