Fetal radiation dose in computed tomography
Kelaranta, Anna; Kaasalainen, Touko; Seuri, Raija; Toroi, Paula; Kortesniemi, Mika (2015-04-01)
Kelaranta, Anna
Kaasalainen, Touko
Seuri, Raija
Toroi, Paula
Kortesniemi, Mika
01.04.2015
Tiivistelmä
Raskaana olevien röntgenkuvauksia pyritään välttämään, mutta joskus kuvaus on pakko tehdä. Silloin sikiön säteilyaltistuksen ja siitä aiheutuvan riskin arviointi on tarpeen. Annostaso on korkein vatsan alueen tietokonetomografiassa (TT). Tässä tutkimuksessa sikiön säteilyaltistusta arvioitiin yleisimmissä raskauden ajan TT-kuvausindikaatioissa vartalon alueella (trauma, vatsan ja lantion alue sekä keuhkoverisuonten varjoainekuvaus). Laitteen annosnäytön antaman TT-annosindeksin ja sikiöannoksen yhteys selvitettiin mittaamalla annosta naista jäljittelevän potilasvastineen sisällä neljässä eri raskausvaiheessa.
Annosautomatiikka piti sikiön annostason lähes vakiona eri raskausvaiheissa, kun säteilykeila kohdistui vatsan alueelle. Traumaprotokollassa annokset vaihtelivat välillä 4.4–4.9 mGy ja vatsan ja lantion alueen protokollassa välillä 2.1–2.4 mGy. Keuhkoverisuonten varjoainekuvausprotokollassa keskimääräinen sikiöannos kasvoi eksponentiaalisesti välillä 0.01–0.09 mGy, kun sikiön etäisyys kuvausalueen päättymisreunasta pieneni. Traumaprotokollassa TT-annosindeksiin suhteutettu keskimääräinen sikiöannos raskausvaiheen funktiona vaihteli välillä 0.80-0.97. Vatsan ja lantion alueen protokollassa vastaava suhteellinen sikiöannos vaihteli välillä 0.57-0.79 ja keuhkoverisuonten varjoainekuvasprotokollassa välillä 0.01-0.05.
Johtopäätöksenä todettiin, että laitteen näyttämää TT-annosindeksiä voi käyttää yläarviona sikiöannokselle, kun sikiö on säteilykeilassa. Jos sikiö ei ole säteilykeilassa, sikiöannoksen arvioinnissa pitää huomioida myös sikiön etäisyys kuvausalueesta.
Annosautomatiikka piti sikiön annostason lähes vakiona eri raskausvaiheissa, kun säteilykeila kohdistui vatsan alueelle. Traumaprotokollassa annokset vaihtelivat välillä 4.4–4.9 mGy ja vatsan ja lantion alueen protokollassa välillä 2.1–2.4 mGy. Keuhkoverisuonten varjoainekuvausprotokollassa keskimääräinen sikiöannos kasvoi eksponentiaalisesti välillä 0.01–0.09 mGy, kun sikiön etäisyys kuvausalueen päättymisreunasta pieneni. Traumaprotokollassa TT-annosindeksiin suhteutettu keskimääräinen sikiöannos raskausvaiheen funktiona vaihteli välillä 0.80-0.97. Vatsan ja lantion alueen protokollassa vastaava suhteellinen sikiöannos vaihteli välillä 0.57-0.79 ja keuhkoverisuonten varjoainekuvasprotokollassa välillä 0.01-0.05.
Johtopäätöksenä todettiin, että laitteen näyttämää TT-annosindeksiä voi käyttää yläarviona sikiöannokselle, kun sikiö on säteilykeilassa. Jos sikiö ei ole säteilykeilassa, sikiöannoksen arvioinnissa pitää huomioida myös sikiön etäisyys kuvausalueesta.