Comparison of pencil-type ionization chamber calibration results and methods between dosimetry laboratories
Hourdakis, CJ; Büermann, L; Ciraj-Bjelac, O; Csete, I; Delis, H; Gomola, I; Persson, L; Novak, L; Petkov, I; Toroi, P (2015)
Tiivistelmä
Puikkokammiota on käytetty vuosikymmeniä tietokonetomografian annosmittauksissa. Viime vuosina tietokonetomografian menetelmien kehittyessä myös dosimetrisiä menetelmiä on arvioitu uudelleen. Tässä julkaisussa kuvataan vertailumittaus, jossa puikkokammio kalibroitiin kahdeksassa eri kalibrointilaboratoriossa Euroopassa käyttäen kolmea eri menetelmää. Käytettävät menetelmät olivat: ”kokonaissäteilytys (total irradiation)”, ”osittaissäteilytys (partial irradiation)” ja ”keskiarvoinen osittaissäteiltys (average parital irradiation)”. Viimeisenä mainittua menetelmää käytettiin vain osassa laboratorioista. Kalibroitavina suureina käytettiin ilmakermaa (K) ja sen pituuden tuloa (PKL).
Suurin osa mittausvertailun kalibrointituloksista vastasi hyvin referenssiarvoa (> 99%), yhden labora-torion (VINCA) arvot olivat jonkin verran korkeammat kuin muiden. STUKin tulokset olivat erinomai-set. Esimerkiksi STUK:n En-arvo (taulukko 5), jolla mitattiin kalibrointikertoimen eroa kokonainaise-pävarmuuteen oli pieni (0.03-0.22). Jos En-arvo on pienempi kuin yksi voidaan todeta, että mittaustu-los ja mittauksen referenssiarvo ovat hyvin linjassa vastaavien epävarmuuksien kanssa. STUK:ssa ka-librointi tehtiin kahdella eri menetelmällä (kokonais- ja osittaissäteilytys), joiden tulokset olivat lähellä toisiaan (kuva 7), myös ilmakerman ja sen pituuden tulon vertailu (kuva 6) osoittaa STUK:n onnis-tuneen hyvin kalibroinnissa. STUK:n ilmoittamat epävarmuudet ovat keskimääräisiä epävarmuuksia hieman isommat, mutta eivät kuitenkaan poikkea oleellisesti muiden vertailulaboratorioiden ilmoit-tamista epävarmuuksista.
Kaiken kaikkiaan STUK:n kalibrointiprosessin voidaan todeta toimivan luotettavasti.
Mittausvertailussa osittaissäteilytys todettiin parhaaksi menetelmäksi ja tämän menetelmän käyt-töönotto on myös mahdollista STUKin kalibrointilaboratoriossa.
Suurin osa mittausvertailun kalibrointituloksista vastasi hyvin referenssiarvoa (> 99%), yhden labora-torion (VINCA) arvot olivat jonkin verran korkeammat kuin muiden. STUKin tulokset olivat erinomai-set. Esimerkiksi STUK:n En-arvo (taulukko 5), jolla mitattiin kalibrointikertoimen eroa kokonainaise-pävarmuuteen oli pieni (0.03-0.22). Jos En-arvo on pienempi kuin yksi voidaan todeta, että mittaustu-los ja mittauksen referenssiarvo ovat hyvin linjassa vastaavien epävarmuuksien kanssa. STUK:ssa ka-librointi tehtiin kahdella eri menetelmällä (kokonais- ja osittaissäteilytys), joiden tulokset olivat lähellä toisiaan (kuva 7), myös ilmakerman ja sen pituuden tulon vertailu (kuva 6) osoittaa STUK:n onnis-tuneen hyvin kalibroinnissa. STUK:n ilmoittamat epävarmuudet ovat keskimääräisiä epävarmuuksia hieman isommat, mutta eivät kuitenkaan poikkea oleellisesti muiden vertailulaboratorioiden ilmoit-tamista epävarmuuksista.
Kaiken kaikkiaan STUK:n kalibrointiprosessin voidaan todeta toimivan luotettavasti.
Mittausvertailussa osittaissäteilytys todettiin parhaaksi menetelmäksi ja tämän menetelmän käyt-töönotto on myös mahdollista STUKin kalibrointilaboratoriossa.