Kansallinen itsehoitolääkeohjelma
Lataukset:
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
01 / 2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5624-47-2
Fimea kehittää, arvioi ja informoi : 1/2015
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5624-47-2
Fimea kehittää, arvioi ja informoi : 1/2015
Kuvaus
Julkaistu myös ruotsiksi: Publikationsserien Fimea utvecklar, utvärderar och informerar 1/2015. Det nationella programmet för egenvårdsläkemedel ja englanniksi: Serial Publication Fimea Develops, Evaluates and Informs 1/2015. National OTC medicines programme.
Tiivistelmä
Fimea sai vuonna 2012 sosiaali- ja terveysministeriöltä tehtäväkseen laatia kansallisen itsehoitolääkeohjelman. Ohjelmassa kuvataan suomalaisen itsehoitolääkinnän tavoitteita ja edellytyksiä sekä tarkastellaan itsehoitolääkevalikoimaan vaikuttavia tekijöitä. Sidosryhmillä on ollut mahdollisuus kertoa näkemyksiään aiheesta valmistelun edetessä.
Kansallinen itsehoitolääkeohjelma on luonteeltaan periaatteellinen. Ohjelma ei käsittele itsehoidon kokonaisuutta vaan keskittyy myyntiluvallisten lääkevalmisteiden mahdollisuuksiin yhtenä itsehoidon osa-alueena. Ohjelma kuvailee itsehoitolääkevalikoimaa ohjaavia tekijöitä ja tukee lääketeollisuuden toimijoita itsehoitolääkkeiden myyntilupaprosessin ymmärtämisessä.
Ohjelman taustaksi tehtiin vuonna 2013 kysely itsehoitolääkkeiden käyttäjille.
Itsehoitolääkityksessä vastuuta siirtyy lääkkeen käyttäjälle. Onnistuneen hoidon tueksi tarvitaan soveltuvan itsehoitolääkevalikoiman lisäksi riittävästi neuvontaa ja ohjausta sekä lääkkeiden käyttäjän kokonaislääkityksen hallintaa. Suomalainen ammattiapteekkijärjestelmä antaa hyvät puitteet ohjauksen toteuttamiselle, mutta ohjauksen kehittämistä ja yhdenmukaistamista on jatkettava. Lääkeinformaation tarjonnassa alan kaikilla toimijoilla on roolinsa, ja yhteistyötä tiivistämällä ohjausta voidaan edelleen parantaa. Itsehoitolääkityksen vaikutuksesta väestön terveyskäyttäytymiseen, terveyspalvelujen käyttöön ja terveydenhuollon
kuormituksen vähentämiseen on Suomessa saatavilla riittämättömästi tutkimustietoa.
Kansanterveyden kannalta itsehoitolääkkeitä on Suomessa saatavilla ajallisesti, paikallisesti ja määrällisesti hyvin. Terveydenhuollon toimivuuden varmistamiseksi itsehoitolääkevalikoiman laajentamiseen saattaa olla tarvetta, mutta laajentaminen on tehtävä hallitusti ja turvallisesti.
Tällöin on varmistettava, että itsehoitoon ehdotetut valmisteet täyttävät niille ohjelmassa
esitetyt vaatimukset. Kun jokin valmiste hyväksytään itsehoitolääkkeeksi, turvallisuutta
voidaan joissain tapauksissa varmistaa myöntämällä lupa ensin määräaikaisena tai edellyttämällä lisäneuvontaa valmisteen toimittamisen yhteydessä. Itsehoitolääkevalikoiman harmonisaatio EU:ssa ei ole itsetarkoitus, vaan sen tulee edetä eri jäsenmaiden terveydenhuoltojärjestelmien erilaisuus huomioiden.
Suomen lääkealan toimijoilta odotetaan itsehoitolääkeohjelman jatkona hyvää yhteistyötä itsehoitolääkityksen toteutuksen kehittämiseksi. Fimea voi toimia yhteistyön koordinoijana,
mutta kaikilta toimijoilta odotetaan aktiivisuutta ja aloitteellisuutta.
Kansallinen itsehoitolääkeohjelma on luonteeltaan periaatteellinen. Ohjelma ei käsittele itsehoidon kokonaisuutta vaan keskittyy myyntiluvallisten lääkevalmisteiden mahdollisuuksiin yhtenä itsehoidon osa-alueena. Ohjelma kuvailee itsehoitolääkevalikoimaa ohjaavia tekijöitä ja tukee lääketeollisuuden toimijoita itsehoitolääkkeiden myyntilupaprosessin ymmärtämisessä.
Ohjelman taustaksi tehtiin vuonna 2013 kysely itsehoitolääkkeiden käyttäjille.
Itsehoitolääkityksessä vastuuta siirtyy lääkkeen käyttäjälle. Onnistuneen hoidon tueksi tarvitaan soveltuvan itsehoitolääkevalikoiman lisäksi riittävästi neuvontaa ja ohjausta sekä lääkkeiden käyttäjän kokonaislääkityksen hallintaa. Suomalainen ammattiapteekkijärjestelmä antaa hyvät puitteet ohjauksen toteuttamiselle, mutta ohjauksen kehittämistä ja yhdenmukaistamista on jatkettava. Lääkeinformaation tarjonnassa alan kaikilla toimijoilla on roolinsa, ja yhteistyötä tiivistämällä ohjausta voidaan edelleen parantaa. Itsehoitolääkityksen vaikutuksesta väestön terveyskäyttäytymiseen, terveyspalvelujen käyttöön ja terveydenhuollon
kuormituksen vähentämiseen on Suomessa saatavilla riittämättömästi tutkimustietoa.
Kansanterveyden kannalta itsehoitolääkkeitä on Suomessa saatavilla ajallisesti, paikallisesti ja määrällisesti hyvin. Terveydenhuollon toimivuuden varmistamiseksi itsehoitolääkevalikoiman laajentamiseen saattaa olla tarvetta, mutta laajentaminen on tehtävä hallitusti ja turvallisesti.
Tällöin on varmistettava, että itsehoitoon ehdotetut valmisteet täyttävät niille ohjelmassa
esitetyt vaatimukset. Kun jokin valmiste hyväksytään itsehoitolääkkeeksi, turvallisuutta
voidaan joissain tapauksissa varmistaa myöntämällä lupa ensin määräaikaisena tai edellyttämällä lisäneuvontaa valmisteen toimittamisen yhteydessä. Itsehoitolääkevalikoiman harmonisaatio EU:ssa ei ole itsetarkoitus, vaan sen tulee edetä eri jäsenmaiden terveydenhuoltojärjestelmien erilaisuus huomioiden.
Suomen lääkealan toimijoilta odotetaan itsehoitolääkeohjelman jatkona hyvää yhteistyötä itsehoitolääkityksen toteutuksen kehittämiseksi. Fimea voi toimia yhteistyön koordinoijana,
mutta kaikilta toimijoilta odotetaan aktiivisuutta ja aloitteellisuutta.
Kokoelmat
- Kirjat [259]