Työpaikan sisäilman radonkartoitus Suomen kouluissa : Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma
Kojo, Katja; Rantala, Anniriikka; Kurttio, Päivi; Perälä, Marjo (2017-11)
Kojo, Katja
Rantala, Anniriikka
Kurttio, Päivi
Perälä, Marjo
Säteilyturvakeskus
11 / 2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-401-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-401-7
Tiivistelmä
Radonpitoisuuden kuntakohtaisten keskiarvojen perusteella sisäilman radontilanne kouluissa on yleisesti ottaen melko hyvä. Keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus kouluissa oli 87 Bq/m3 ja mediaani, eli keskiluku, 45 Bq/m3. Nykyinen toimenpidearvo 400 Bq/m3 ylittyi ainakin yhden mittauksen osalta 91 koulussa eli 11 % mitatuista kouluista. Vuonna 2018 voimaan tulevan säteilylain mukainen viitearvo 300 Bq/m3 ylittyi 123 koulussa (14 % mitatuista). Suurin mitattu radonpitoisuus oli 10 919 Bq/m3. Koulujen keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus oli pienempi kuin suomalaisissa asunnoissa mitattu keskimääräinen sisäilman radonpitoisuus. Tulokset vahvistavat käsitystä, että suurin osa suomalaisten radonaltistuksesta tapahtuu kodeissa.
Säteilyturvakeskus (STUK) antoi mittaustulosten ja muun annetun selvityksen (muu muassa mittauspisteessä työskennellyn ajan) perusteella 53 koululle toimenpidemääräyksiä radonpitoisuuden pienentämiseksi tai lisäselvitysten tekemiseksi.
Hankkeen tarkoitus oli lisätä koulujen säteilylain mukaisten radonmittausten kattavuutta, saada lisää tietoa koulujen radontilanteesta sekä vähentää työntekijöiden sekä koululaisten ja opiskelijoiden altistumista radonille. Työpaikkojen radonvalvontahanke rajattiin peruskouluihin, peruskouluasteen erityiskouluihin, lukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja ammatillisiin erityisoppilaitoksiin. Tässä raportissa näistä kaikista käytetään nimitystä koulu.
Säteilyturvakeskus (STUK) pyysi syksyllä 2016 kaikkia Suomen kuntia selvittämään, sijaitseeko niiden alueella sellaisia kouluja, joissa sisäilman radonpitoisuus pitää Säteilyturvallisuusohje 12.1. mukaisesti selvittää. Radonpitoisuusmittaukset kehotettiin tekemään 1.11.2016 ja 30.4.2017 välisenä aikana, jos niitä ei oltu aikaisemmin tehty. Työpaikkojen radonmittaus tulee tehdä kaikissa osittain tai kokonaan maanpinnan alla sijaitsevissa työtiloissa, joissa työskennellään pysyvästi, tai jos työpaikka sijaitsee harjulla tai muulla hyvin ilmaa läpäisevällä sora- tai hiekkamuodostumalla. Lisäksi mittaukset tulee tehdä niissä kunnissa, joissa vähintään 10 % aikaisemmin mitattujen radonpitoisuuksien vuosikeskiarvoista ylittää arvon 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3).
Hankkeen käynnistämisen aikoihin koko Suomessa oli yhteensä 3014 koulua, joista hankkeen aikana yhteensä 852 koulua mittasi sisäilman radonpitoisuuden. Niiden kuntien koulut, joissa sisäilman radonpitoisuuksia ei oltu mitattu aikaisemmin ja joissa ei myöskään tehty mittauksia kehotettuna aikana, STUK kehotti tekemään radonmittaukset seuraavalla radonmittauskaudella, eli marraskuun 2017 ja huhtikuun 2018 välisenä aikana.
Niissä kouluissa, joissa radonpitoisuus 400 Bq/m3 ylittyi ja työntekijöiden ja/tai opiskelijoiden määrä oli ilmoitettu, työskenteli yhteensä 790 henkilöä ja opiskeli yhteensä 9170 opiskelijaa. Tämän perusteella on kuitenkin vaikea päätellä mitään henkilökunnan tai opiskelijoiden altistumisesta sisäilman radonille koulun tiloissa. Tämä sen vuoksi, että ei ole tietoa siitä, moniko työskenteli tai opiskeli juuri sellaisissa koulun tiloissa, joissa radonpitoisuus 400 Bq/m3 ylittyi.
Yli puolet suomalaisten keskimääräisestä vuotuisesta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista, jolle altistuminen aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpätapausta vuodessa. Radonin aiheuttama keuhkosyöpäriski on suurempi tupakoitsijoille. Radonaltistuminen on tupakoimattomille merkittävin keuhkosyövän riskitekijä. Radonaltistuksesta johtuvia keuhkosyöpätapauksia olisi helppo estää, sillä sisäilman radonmittaukset ovat helppoja ja nopeita tehdä. Jos radonpitoisuus osoittautuu korkeaksi, rakennukseen voidaan tehdä radonkorjaus. Lisäksi radonturvallinen rakentamien on perusteltua koko Suomessa.
Säteilyturvakeskus (STUK) antoi mittaustulosten ja muun annetun selvityksen (muu muassa mittauspisteessä työskennellyn ajan) perusteella 53 koululle toimenpidemääräyksiä radonpitoisuuden pienentämiseksi tai lisäselvitysten tekemiseksi.
Hankkeen tarkoitus oli lisätä koulujen säteilylain mukaisten radonmittausten kattavuutta, saada lisää tietoa koulujen radontilanteesta sekä vähentää työntekijöiden sekä koululaisten ja opiskelijoiden altistumista radonille. Työpaikkojen radonvalvontahanke rajattiin peruskouluihin, peruskouluasteen erityiskouluihin, lukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja ammatillisiin erityisoppilaitoksiin. Tässä raportissa näistä kaikista käytetään nimitystä koulu.
Säteilyturvakeskus (STUK) pyysi syksyllä 2016 kaikkia Suomen kuntia selvittämään, sijaitseeko niiden alueella sellaisia kouluja, joissa sisäilman radonpitoisuus pitää Säteilyturvallisuusohje 12.1. mukaisesti selvittää. Radonpitoisuusmittaukset kehotettiin tekemään 1.11.2016 ja 30.4.2017 välisenä aikana, jos niitä ei oltu aikaisemmin tehty. Työpaikkojen radonmittaus tulee tehdä kaikissa osittain tai kokonaan maanpinnan alla sijaitsevissa työtiloissa, joissa työskennellään pysyvästi, tai jos työpaikka sijaitsee harjulla tai muulla hyvin ilmaa läpäisevällä sora- tai hiekkamuodostumalla. Lisäksi mittaukset tulee tehdä niissä kunnissa, joissa vähintään 10 % aikaisemmin mitattujen radonpitoisuuksien vuosikeskiarvoista ylittää arvon 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3).
Hankkeen käynnistämisen aikoihin koko Suomessa oli yhteensä 3014 koulua, joista hankkeen aikana yhteensä 852 koulua mittasi sisäilman radonpitoisuuden. Niiden kuntien koulut, joissa sisäilman radonpitoisuuksia ei oltu mitattu aikaisemmin ja joissa ei myöskään tehty mittauksia kehotettuna aikana, STUK kehotti tekemään radonmittaukset seuraavalla radonmittauskaudella, eli marraskuun 2017 ja huhtikuun 2018 välisenä aikana.
Niissä kouluissa, joissa radonpitoisuus 400 Bq/m3 ylittyi ja työntekijöiden ja/tai opiskelijoiden määrä oli ilmoitettu, työskenteli yhteensä 790 henkilöä ja opiskeli yhteensä 9170 opiskelijaa. Tämän perusteella on kuitenkin vaikea päätellä mitään henkilökunnan tai opiskelijoiden altistumisesta sisäilman radonille koulun tiloissa. Tämä sen vuoksi, että ei ole tietoa siitä, moniko työskenteli tai opiskeli juuri sellaisissa koulun tiloissa, joissa radonpitoisuus 400 Bq/m3 ylittyi.
Yli puolet suomalaisten keskimääräisestä vuotuisesta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista, jolle altistuminen aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpätapausta vuodessa. Radonin aiheuttama keuhkosyöpäriski on suurempi tupakoitsijoille. Radonaltistuminen on tupakoimattomille merkittävin keuhkosyövän riskitekijä. Radonaltistuksesta johtuvia keuhkosyöpätapauksia olisi helppo estää, sillä sisäilman radonmittaukset ovat helppoja ja nopeita tehdä. Jos radonpitoisuus osoittautuu korkeaksi, rakennukseen voidaan tehdä radonkorjaus. Lisäksi radonturvallinen rakentamien on perusteltua koko Suomessa.