Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2016 : Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Abstract

Vuonna 2016 Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin yhteensä 4090 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä, joka on noin 7 % vähemmän kuin v. 2015. Vahvistettuja ammattitauteja oli 1479 tapausta, joka on puolestaan 14 % edellisvuotta vähemmän. Vahvistettujen ammattitautien osuus oli 36 %. Monen samanaikaisesti vahvistuneen ammattitautidiagnoosin tapauksia oli noin 5 % aineistosta.

Työikäisille (15-64-vuotiaille) kirjattiin 3428 ammattitautia tai niiden epäilyä eli 14,4 tapausta/ 10 000 työllistä kohden. Työikäisten ammattitautien tai niiden epäilyjen määrä on vähentynyt 8 % v. 2015 verrattuna. Työikäisille kirjattiin 1060 vahvistettua ammattitautia eli 4,5 tapausta/10 000 työllistä kohden. Työikäisten vahvistettujen ammattitautien määrä on 16 % vähemmän kuin v. 2015. Työikäisillä vahvistettujen ammattitautien osuus oli 31 %.

Noin neljäsosa kaikista vahvistetuista ammattitautitapauksista todetaan työuran jälkeen. Yli 65-vuotiaille ammattitauteja tai niiden epäilyjä kirjattiin 662 tapausta, joista vahvistettuja ammattitauteja oli 419 tapausta. Vahvistettujen ammattitautien osuus oli 63 %.

Työikäisten aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin 72 % miehille ja 28 % naisille. Lähes kaikki yli 65-vuotiaiden aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin miehille (miehet 97 %/naiset 3 %). Koko aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin miehille 79 % ja naisille 21 %.

Koko aineistossa vahvistettujen ammattitautitapausten keski-ikä oli 56 vuotta. Työikäisillä ammattitauteja todettiin eniten 60-64-vuotiaiden ja 55-59-vuotiaiden ikäryhmissä. Työikäisten miesten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin erityisesti 50-64-vuotiailla. Työikäisten naisten vahvistettujen ammattitautitapausten ikäjakauma oli selvästi miehiä tasaisempi. Työikäisillä naisilla vahvistettuja ammattitauteja todettiin eniten 45-54-vuotiailla.

Koko aineiston selvästi yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat meluvamma ja asbestiplakkitauti. Työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti oli edelleen meluvamma. Seuraavaksi yleisimmät vahvistetut ammattitaudit työikäisillä olivat allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, asbestiplakkitauti ja ammattiastma. Miesten ja naisten ammattitautikirjot poikkesivat toisistaan. Työikäisillä miehillä yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat meluvamma, asbestiplakkitauti ja allerginen kosketusihottuma. Työikäisillä naisilla yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat puolestaan allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma ja ammattiastma. Yli 65-vuotiaiden yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti, meluvamma ja mesoteliooma. Pääaltisteryhmittäin tarkasteltuna kemialliset tekijät aiheuttivat työikäisillä eniten vahvistettuja ammattitautitapauksia (42 %). Toiseksi eniten vahvistettuja ammattitautitapauksia liittyi fysikaalisiin tekijöihin (34 % tapauksista).

Työikäisten vahvistettuja ammattitauteja todettiin toimialoittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten ’kasvinviljely ja kotieläintaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’ (168 tapausta), ’erikoistuneessa rakennustoiminnassa’ (97 tapausta), ’talonrakentamisessa’ (76 tapausta) sekä ’metallituotteiden valmistuksessa (pl. koneet ja laitteet)’ (57 tapausta). Mikäli tapauksien määrä suhteutetaan työllisten määrään, tapauksia todettiin eniten ’muiden kulkuneuvojen valmistuksessa’ (mm. laivat, junat, lentokoneet) (37,4 tapausta/ 10 000 työllistä) ja ’kasvinviljely ja kotieläntaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’ (26,9 tapausta/10 000 työllistä).

Työikäisten ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä todettiin lukumääräisesti eniten ’ kasvinviljely ja kotieläintaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’, ’terveyspalveluissa’ sekä ’julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa ym.’ Työllisiin suhteutetuissa ilmaantuvuusluvuissa ’muiden kulkuneuvojen valmistus’, ’työllistämistoiminta’, muut henkilökohtaiset palvelut’ (sisältää kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut) sekä ’kasvinviljely ja kotieläntalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ nousivat kärkeen.

Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten ’rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat)’ (208 tapausta), ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.’ (206 tapausta) sekä ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ (114 tapausta). Työikäisten vahvistettujen ammattitautien työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ’upseereilla’ (27,5 tapausta/10 000 työllistä), ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla’ (26,9 tapausta/10 000 työllistä), ’metsä- ja kalatalouden työntekijöillä’ (25,4 tapausta/10 000 työllistä) sekä ’elintarvike-, puutyö-, vaatetusja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.’ (23,0 tapausta/10 000 työllistä).

Työikäisten ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä todettiin ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ sekä rakennustyöntekijöillä ym.’. Työllisiin suhteutettua ilmaantuvuus on korkein ’upseereilla’ sekä ’elintarvike-, puutyö-, vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.’

Vuonna 2016 työikäisille kirjattiin 606 ammattiastmaa ja ammattiastmaepäilyä, kun vuonna 2015 tapauksia oli 635. Vähenemistä oli tapahtunut vuoteen 2011 verrattuna, jolloin tapauksia oli 699. Ammattiastmojen ja ammattiastmaepäilyjen työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus väheni myös lievästi. Vahvistettujen ammattiastmojen lukumäärä oli 78, kun edellisenä vuonna niitä oli 85. Vuodesta 2011 alkaen vahvistettujen ammattiastmojen määrässä on tapahtunut lievää vuosittaista vaihtelua, mutta mitään selvää lasku- tai nousutrendiä ei voida havaita. Ammattiastmoja todettiin naisilla hieman enemmän kuin miehillä (naiset 53%/ miehet 47%). Vahvistettuja ammattiastmoja todettiin eniten 55-59 -vuotiaiden ikäryhmässä. Ammattiastman yleisimmät aiheuttajat olivat homesienet (24 tapausta), jauhot ja rehut (20 tapausta), lehmä (8 tapausta), muut kemikaalialtisteet (7 tapausta), muut eläinperäiset altisteet (5 tapausta) ja isosyanaatit (4 tapausta). Vahvistettuja ammattiastmoja todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (22 tapausta), ’elintarvikkeiden valmistus’ (12 tapausta) ja ’koulutus’ (8 tapausta). Jos vahvistettujen ammattiastmojen lukumäärää tarkastellaan suhteutettuna 10 000 työlliseen olivat riskialtteimmat toimialat ’elintarvikkeiden valmistus’ ja ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ Ammateittain tarkasteltuna korkeimmat ilmaantuvuusluvut olivat ammateissa ’elintarvike-, puutyö- , vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym.’, ’maanviljelijät ja eläintenhoitajat ym.’, ’prosessityöntekijät’ ja ´opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat´. Vähäinen vahvistettujen ammattiastmojen osuus ilmoitetuista tapauksista osoittaa työperäisten hengitystieoireiden yleisyyttä ja aiheuttajien tunnistamisen vaikeutta.

Vuonna 2016 työikäisille kirjattiin 160 ammattinuhaa tai ammattinuhaepäilyä, joista vahvistettuja ammattinuhia oli 52 tapausta. Vahvistettujen ammattinuhien määrä on pysynyt samankaltaisena viime vuodet. Valtaosa (69 %) vahvistetuista ammattinuhista todettiin miehillä vuonna 2016. Ammattinuhia on vahvistettu kautta koko työiän melko tasaisesti, 5-vuotisryhmittäin eniten ikäryhmissä 45-49-vuotiaat (19 %) ja seuraavaksi eniten ikäryhmissä 25-29-vuotiaat sekä 30-34-vuotiaat, molemmissa 17 %. Ammattinuhia aiheuttivat, kuten aiemminkin, eniten jauhot, viljat ja muut kasviallergeenit, eläinten epiteeli, varastopölypunkit ja eri kemialliset tekijät. Toimialoittain tarkasteltuna ammattinuhaan sairastuneita oli eniten ’kasvinviljely ja kotieläintaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’ ja ’elintarvikkeiden valmistuksessa’. Ammateittain tarkasteltuna ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat’ ovat kärjessä.

Työikäisten ammatti-ihotauteja ja -epäilyjä tuli tietoon 973 tapausta, ja vahvistettuja ammatti- ihotauteja oli 316 tapausta (30 % kaikista ammattitaudeista). Työikäisten vahvistettuja allergisia kosketusihottumia oli 141 tapausta, mikä on samaa tasoa kuin edeltävinä 3 vuotena. Yli puolet tapauksista oli miehiä, kun yleensä enemmistö ammatti-ihotautitapauksista ilmenee naisilla. Aiheuttajaryhmistä suurin oli edelleen epoksikemikaalit ja -tuotteet (29 tapausta; 21 %). Kumikemikaalit olivat toiseksi suurin ryhmä: 19 tapausta (13 %). Isotiatsolinoniallergiaepidemian huippu saavutettiin v. 2014 ja tapausmäärät vähenivät edelleen jonkin verran (2016 14 tapausta, kun v. 2015 oli 16 tapausta). Akrylaatit ja kookosrasvahappoyhdisteet olivat myös suhteellisen suuria aiheuttajaryhmiä (8 tapausta kummassakin). Jälkimmäistä selittää useampi kookosamfopropionaattiallergia pikaruokatyöntekijöillä. Kun tarkastellaan tapausten lukumääriä eri toimialoilla, kärkeen nousee ´terveyspalvelut’ ja toisella sijalla oli kampaajista ja kosmetologeista koostuva ’muut henkilökohtaiset palvelut’. Kun tarkastellaan tapausten työvoimaan määrään suhteutettua ilmaantuvuutta eri toimialoilla, ylivoimaiseen kärkeen nousee ’muut henkilökohtaiset palvelut’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia oli lukumääräisesti eniten ’rakennustyöntekijöillä’, palvelutyöntekijöillä’ (mm. kampaajat) ja ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’. Ne olivat kärkikolmikko myös edeltävällä 11-vuotisperiodilla. Työvoiman määrään suhteutettuna tällä kertaa ’avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät’ nousivat kärkeen yllämainittujen pikaruokatyöntekijöiden kookosamfopropionaattiallergioiden vuoksi. Tätä yhdistettä oli yleisesti käytetyssä desinfioivassa käsienpesuaineessa ja se on aiheuttanut pienen epidemian Suomessa. Tietojemme mukaan ainakin osassa hampurilaisravintoloita tästä tuotteesta on jo luovuttu.

Työikäisten vahvistettuja ärsytyskosketusihottumia oli tällä kertaa vain 103. Se on yli 30 vähemmän kuin edeltävinä 2 vuotena. Yleisin ilmoitettu syy oli ’märkätyö’ kuten aiemminkin. Tapauksia oli lukumääräisesti eniten ’terveyspalveluissa’ ja ’ravitsemistoiminnassa’. Kolmannella tilalla oli ’henkilökohtaiset palvelut’ (mm. kampaajat). Samat toimialat olivat kärjessä myös v. 2015. Ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten tapauksia oli tällä kertaa ’palvelutyöntekijöillä’. ’Terveydenhuollon asiantuntijat’ (mm. sairaanhoitajat), ’hoivapalvelujen ja terveydenhuollon työntekijät’ (mm. lähihoitajat) sekä ’konepaja-ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat’ olivat seuraavilla sijoilla.

Työikäisten vahvistettuja kosketusurtikarioita ja proteiinikosketusihottumia oli 33 tapausta, mikä on samaa luokkaa kuin edeltävien 6 vuoden tapausmäärät. Nämä diagnoosit painottuvat nuoriin ikäluokkiin: 2/3 tapauksista oli alle 40-vuotiailla. Eläinperäiset altisteet muodostivat selkeän enemmistön tapauksista (24 tapausta; 73 %) ja toisella sijalla olivat kasviperäiset altisteet (6 tapausta; 18 %). Eläinperäisistä aiheuttajista tärkein oli lehmän epiteeli. ’Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ on tärkein toimiala niin lukumääriä kuin työvoimaan suhteutettuja ilmaantuvuuslukuja tarkasteltaessa. Ammateista ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat’ ovat kärjessä.

Ihoinfektioista lähes kaikki (26/28) olivat syyhytartuntoja, joita esiintyi lähinnä hoitohenkilöstössä, sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla.

Työikäisten rasitussairauksia ja niiden epäilyjä kirjattiin 351 tapausta, joista vahvistettuja rasitussairauksia oli 124 tapausta. Työikäisten yleisin rasitussairaus oli edelleen lateraalinen epikondyliitti (tenniskyynärpää), joita vahvistettiin 35 tapausta. Noin 70 % tapauksista todettiin miehillä. Tapauksia todettiin erityisesti ikäryhmissä 45-49- vuotta ja 50-54- vuotta, mutta noin 11 % tapauksista todettiin alle 30-vuotiailla. Toimialoittain tarkasteltuna lateraalisen epikondyliitin tapauksia todettiin lukumääräisesti eniten ’elintarvikkeiden valmistuksessa’, ’talonrakentamisessa’, ’vähittäiskaupassa (pl. moottoriajoneuvojen ym. kauppa)’ ja ’erikoistuneessa rakennustoiminnassa’. Ammateittain tarkasteltuna vastaavasti kärkeen nousivat ’teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät’, ’rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat)’, ’konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat’ sekä ’elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym.’ Työikäisten vahvistettuja mediaalisia epikondyliittejä (golfkyynärpää) oli vain 2 tapausta, kun epäilyiksi jääneitä tapauksia oli 6 tapausta.

Työikäisten vahvistettuja värttinäluun puikkolisäkkeen alueen jännetuppitulehduksia (de Quervain) tai käden tai ranteen krepitoivia tenosynoviitteja vahvistettiin yhteensä 17 tapausta. Tapauksia todettiin mm. ’elintarvikkeiden valmistuksessa’, ’kasvinviljely ja kotieläintaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’ sekä ’erikoistuneessa rakennustoiminnassa’.

Työikäisten rannekanavaoireyhtymiä tai niiden epäilyjä kirjattiin 61 tapausta, joista vahvistettiin ammattitaudiksi 16 tapausta. Tapausmäärät olivat edellisvuotta pienemmät. Noin 70 % tapauksista todetaan miehillä. Ikäjakauma oli laaja ja 25 % tapauksista todettiin alle 35-vuotiailla. Vahvistettuja rannekanavaoireyhtymätapauksia todettiin lukumääräisesti eniten ’elintarvikkeiden valmistuksessa’, ’metallituotteiden valmistuksessa (pl. koneet ja laitteet)’, ’talonrakentamisessa’ sekä ’moottoriajoneuvojen ym. tukku- ja vähittäiskaupassa sekä korjauksessa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’, ’rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat)’ sekä ’elintarvike- puutyö-, vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.’.

Työikäisten vahvistettujen prepatellaaribursiittien määrä on merkittävästi noussut aiempiin vuosiin verrattuna. Kun vuosina 2012-2015 vahvistettiin yhteensä 12 tapausta, niin vuonna 2016 vahvistettujen tapausten määrä oli 17 tapausta.

Meluvamma on pitkäaikaisen tai toistuvan melulle altistumisen aiheuttama sisäkorvatyyppinen kuulonalenema. Meluvamman kehittymiseen vaikuttavat äänen voimakkuus, taajuus, laatu ja kokonaismeluannos. Vuonna 2016 työikäisille kirjattiin 788 meluvammaa tai sen epäilyä, joista vahvistuneita meluvammoja oli 319 tapausta. Yli 65-vuotiaille kirjattiin 55 vahvistettua meluvammaa, joten vuonna 2016 vahvistettiin yhteensä 374 meluvammatapausta. Vahvistamisprosentti oli 41 %. Sekä vahvistettujen että epäiltyjen meluvammojen määrät ovat vähentyneet noin kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vahvistetuista meluvammoista todettiin miehillä 98 %. Meluvammoja kirjautui työikäisillä eniten 60–64–vuotiaille. Toimialoittain tarkasteltuna meluvammoja ja niiden epäilyjä oli lukumääräisesti eniten ’erikoistuneessa rakennustoiminnassa’ ja ’metallituotteiden valmistuksessa (pl. koneet ja laitteet)’, sitten ’julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa ym.’. Ammattiluokittain tarkasteltuna meluvammoja vahvistettiin lukumääräisesti eniten ’valimo- ja konepajatyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ (105 tapausta), ’rakennustyöntekijöillä’ (52 tapausta) sekä ’prosessityöntekijöillä’ (44 tapausta).

Työikäisille kirjattiin yhteensä 61 tärinätautia tai sen epäilyä. Tärinätauteja vahvistettiin 17 tapausta, joka on aiempaa vuotta vähemmän. Vahvistetuista tärinätautitapauksista kirjattiin miehille 94 %. Noin puolet vahvistetuista tapauksista todetaan yli 50-vuotiailla, mutta toisaalta 18 % tapauksista todetaan jo 30-34-vuotiailla. Toimialoittain tarkasteltuna vahvistettuja tärinätauteja todettiin eniten ’moottoriajoneuvojen ym. tukku- ja vähittäiskaupassa sekä korjauksessa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’konepajaja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ sekä ’rakennustyöntekijöillä (pl. sähköasentajilla)’.

Asbestisairaustapauksia tai niiden epäilyjä oli yhteensä 630 tapausta, joista vahvistettuja tapauksia oli 446. Tapausmäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edellisen parin vuoden aikana. Vastaavasti työikäisillä todettiin 141 asbestisairaustapausta tai niiden epäilyä. Vahvistettuja asbestisairauksia oli 95 tapausta. Työikäisten asbestisairaustapauksien määrä on laskenut tasaisesti useiden vuosien ajan. Asbestisairauksiin liittyy tyypillisesti pitkä viive altistumisen ja asbestisairauden toteamisen välillä, joten suurin osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla. Koko aineistossa oli 409 asbestiplakkitautia tai sen epäilyä, joista vahvistettiin 342 tapausta. Työikäisille kirjattiin 108 asbestiplakkitautia tai sen epäilyä. Vahvistettuja asbestiplakkitauteja oli 91 tapausta. Asbestooseja tai niiden epäilyjä oli yhteensä 81 tapausta. Tapausmäärien nousu on jatkunut edellisvuodesta. Vahvistettuja asbestooseja todettiin 37 tapausta, joka on edellisvuoden tasoa. Työikäisille kirjattiin 9 asbestoosia tai sen epäilyä, joista vahvistui 2 tapausta.

Koko aineistossa todettiin 86 ammattikeuhkosyöpää tai niiden epäilyä, joista vahvistettuja ammattikeuhkosyöpiä oli 31 tapausta. Kaikki vahvistuneet tapaukset olivat asbestin aiheuttamia. Kolme ammattikeuhkosyöpäepäilytapausta liittyivät johonkin muuhun altisteeseen kuin asbestiin. Työikäisten ammattikeuhkosyöpiä tai niiden epäilyjä oli 12 tapausta, joista yksikään ei vahvistunut ammattitaudiksi. Mesotelioomia tai niiden epäilyjä oli 69 tapausta, joista vahvistui ammattitaudiksi 56 tapausta. Mesotelioomien tapausmäärät ovat jatkaneet edelleen nousuaan. Työikäisten mesotelioomia tai niiden epäilyjä oli 6 tapausta, joista 5 vahvistettiin ammattitaudiksi. Edellä mainittujen ammattisyöpien lisäksi vuoden 2016 aineistossa oli kolme muuta vahvistettua ammattisyöpää: nenän sivuontelon syöpä, kurkunpääsyöpä ja myelooinen leukemia. Ammattisyöpäepäilyksi jääneitä tapauksia oli yhteensä 77 tapausta.

Työikäisillä vahvistettiin ammattitaudiksi myös mm. 35 myyräkuumetta, 11 allergista alveoliittia eli homepölykeuhkoa, 8 orgaanisten pölyjen aiheuttamaa toksista oireyhtymää (ODTS, organic dust toxic syndrome), 7 liuotinaivosairautta, 5 jänisruttoa ja 2 silikoosia eli kivipölykeuhkoa.

Lääkäreillä on lakisääteinen (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006)1 velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista tai sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Aluehallintovirastoon. Vuonna 2016 ammattitaudeista ja niiden epäilyistä jäi suurin osa ilmoittamatta Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Vuonna 2016 ammattitauti-ilmoitus oli tehty 27 % kaikista ammattitaudeista ja niiden epäilyistä, joka vastaa edellisen vuoden tasoa (v. 2015 26 %). Ammattitauti-ilmoitus oli tehty 41 % vahvistetuista tapauksista ja 20 % ammattitautiepäilyiksi jääneistä tapauksista (v. 2015 41 % ja 16 % vastaavasti). Työikäisillä ammattitauti-ilmoitus oli tehty 25 % kaikista ammattitaudeista ja niiden epäilyistä (37 % vahvistetuista tapauksista ja 19 % ammattitautiepäilyiksi jääneistä tapauksista).