Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2017 : Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset
Koskela, Kirsi; Lehtimäki, Johanna; Aalto-Korte, Kristiina; Pesonen, Maria; Lindström, Irmeli; Suojalehto, Hille; Airaksinen, Liisa; Suuronen, Katri; Helaskoski, Eva (2021)
Koskela, Kirsi
Lehtimäki, Johanna
Aalto-Korte, Kristiina
Pesonen, Maria
Lindström, Irmeli
Suojalehto, Hille
Airaksinen, Liisa
Suuronen, Katri
Helaskoski, Eva
Editori
Koskela, Kirsi
Lehtimäki, Johanna
Työterveyslaitos
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619280
Katsauksia : 173
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619280
Katsauksia : 173
Tiivistelmä
Vuonna 2017 Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin yhteensä 3375 ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapausta, joista vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 1055. Ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten lukumäärä on vähentynyt 17 % ja vahvistettujen ammattitautitapausten määrä 29 % vuoteen 2016 verrattuna. Vahvistettujen ammattitautien osuus oli 31 %. Monen samanaikaisesti vahvistuneen ammattitautidiagnoosin tapauksia oli noin 4 % vahvistettujen tapausten aineistosta.
Työikäisille (15-64-vuotiaille) kirjattiin 2861 ammattitautia tai niiden epäilyä eli 11,9 tapausta/10 000 työllistä kohden. Työikäisten ammattitautien tai niiden epäilyjen määrä on vähentynyt noin 16 % v. 2016 verrattuna. Työikäisille kirjattiin 747 vahvistettua ammattitautia eli 3,1 tapausta/10 000 työllistä kohden. Työikäisten vahvistettujen ammattitautien määrä on noin 29 % vähemmän kuin v. 2016. Työikäisillä vahvistettujen ammattitautien osuus oli 26 %, joka on laskenut vuoden 2016 tilanteeseen verrattuna (v. 2016 31 %).
Vajaa kolmasosa kaikista vahvistetuista ammattitautitapauksista todetaan työuran jälkeen. Yli 65-vuotiaille ammattitauteja tai niiden epäilyjä kirjattiin 514 tapausta, joista vahvistettuja ammattitauteja oli 308 tapausta. Yli 65-vuotiaiden ammattitaudit ja niiden epäilyt ovat vähentyneet 22 % ja vahvistetut ammattitaudit 26 % vuoteen 2016 verrattuna. Yli 65-vuotiaiden aineistossa vahvistettujen ammattitautien osuus oli noin 60%.
Vahvistettujen ammattitautien lukumäärän väheneminen työikäisillä, yli 65-vuotialla ja koko aineistossa selittyy erityisesti meluvammojen ja asbestiplakkitautien lukumäärän vähenemisellä.
Työikäisten aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin 70 % miehille ja 30 % naisille. Yli 65-vuotiaiden aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin 96 % miehille ja 4 % naisille. Koko aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin miehille 78 % ja naisille 22 %.
Koko aineistossa vahvistettujen ammattitautitapausten keski-ikä oli 56 vuotta. Työikäisillä ammattitauteja todettiin eniten 60-64-vuotiaiden, 55-59-vuotiaiden ja 50-54-vuotiaiden ikäryhmissä. Puolet työikäisten miesten vahvistetuista ammattitautitapauksista todettiin 55-64-vuotiailla. Työikäisten naisten vahvistettujen ammattitautitapausten ikäjakauma oli selvästi miehiä tasaisempi. Työikäisillä naisilla vahvistettuja ammattitauteja todettiin eniten 50-54-vuotiaiden ikäryhmässä. Työikäisten naisten vahvistetuista ammattitaudeista todettiin alle 30-vuotiailla 24 %, kun työikäisten miesten vahvistetuista ammattitautitapauksista todettiin alle 30-vuotialla vain 8 %.
Koko aineiston selvästi yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat edelleen meluvamma ja asbestiplakkitauti. Myös työikäisillä meluvamma on edelleen yleisin vahvistettu ammattitauti. Seuraavaksi yleisimmät vahvistetut ammattitaudit työikäisillä olivat allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, asbestiplakkitauti ja ammattiastma vuoden 2016 tapaan.
Miesten ja naisten ammattitautikirjot poikkeavat selvästi toisistaan. Työikäisillä miehillä yleisin vahvistettu ammattitauti on meluvamma. Vuonna 2017 toiseksi yleisimmäksi työikäisten miesten vahvistetuksi ammattitaudiksi nousi allerginen kosketusihottuma ohittaen asbestiplakkitaudin. Työikäisillä naisilla ärsytyskosketusihottuma nousi niukasti allergisen kosketusihottuman ohi yleisimmäksi vahvistetuksi ammattitaudiksi. Kolmanneksi yleisimpänä työikäisten naisten ammattitautina jatkaa ammattiastma. Yli 65-vuotiaiden yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti, meluvamma ja mesoteliooma vuoden 2016 tapaan.
Pääaltisteryhmittäin tarkasteltuna kemialliset tekijät (esim. asbesti, epoksiyhdisteet, kumiyhdisteet, lehmä ja muut eläinperäiset altisteet, jauhot, viljat ja rehut, märkätyö) aiheuttivat työikäisillä eniten vahvistettuja ammattitautitapauksia (44 %). Fysikaalisten tekijöiden (esim. melu ja käsitärinä) aiheuttamia vahvistettuja ammattitauteja oli 34 %, biologisten tekijöiden (esim. syyhypunkki, Puumala-virus) aiheuttamia 12 % ja fyysisten/mekaanisten tekijöiden (esim. toistotyö, epäfysiologiset asennot) aiheuttamia 10 % tapauksista.
Työikäisten vahvistettuja ammattitauteja todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (127 tapausta), ’erikoistunut rakennustoiminta’ (59 tapausta), ’talonrakentaminen’ (55 tapausta) sekä ’julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus’ (40 tapausta). Mikäli tapauksien määrä suhteutetaan työllisten määrään, työikäisten vahvistettujen tapausten ilmaantuvuus oli suurin toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (20,1 tapausta/10 000 työllistä) sekä ’muiden kulkuneuvojen valmistus’ (mm. laivat, junat, lentokoneet) (19,0 tapausta/10 000 työllistä).
Työikäisten ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (265 tapausta) sekä ’julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus’ (242 tapausta). Työikäisten ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen työllisiin suhteutetuissa ilmaantuvuusluvuissa ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ nousi kärkeen (42,0 tapausta/10 000 työllistä) ja toiselle sijalle ylsi ’muut henkilökohtaiset palvelut’ (sisältää mm. kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut) (41,5 tapausta/10 000 työllistä).
Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten ammateissa ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.’ (131 tapausta), ’rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat)’ (130 tapausta) sekä ’konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat’ (118 tapausta). Työikäisten vahvistettujen ammattitautien työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ’upseereilla’ (29,0 tapausta/10 000 työllistä) sekä ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla’ (20,4 tapausta/10 000 työllistä).
Työikäisten ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä todettiin ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) (428 tapausta) sekä ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ (387 tapausta). Työikäisten ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen työllisiin suhteutettua ilmaantuvuus on korkein ’elintarvike-, puutyö-, vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.’ (54,4 tapausta/10 000 työllistä) sekä ’prosessityöntekijöillä’ (49,1 tapausta/10 000 työllistä).
Työikäisten ammattiastmoja ja niiden epäilyjä oli 465 tapausta eli 130 tapausta vähemmän kuin vuonna 2016. Vähenemistä on tapahtunut vuodesta 2011 alkaen ja myös työllisten määrään suhteutettuna ammattiastmojen ja ammattiastmaepäilyjen määrä on laskussa. Työikäisten vahvistettujen astmojen lukumäärä oli 47 eli 31 tapausta vähemmän kuin vuonna 2016. Työikäisten vahvistettujen ammattiastmojen määrässä on tapahtunut vähenemistä vuodesta 2015 alkaen. Työikäisten vahvistettuja ammattiastmoja todettiin naisilla hieman enemmän kuin miehillä (53% verrattuna 47%:iin) ja yleisin ikäryhmä oli 40-44-vuotiaat.
Työikäisten ammattiastman yleisimmät aiheuttajat olivat lehmä (11 tapausta), muut kemikaalialtisteet (8 tapausta), muut eläinperäiset altisteet (7 tapausta), homesienet (6 tapausta), jauhot ja rehut (5 tapausta), isosyanaatit (2 tapausta) ja kampaamotyön altisteet (2 tapausta). Homesienten aiheuttamissa ammattiastmoissa tapahtui selvä väheneminen vuoden 2016 24 tapauksesta. Myös jauhojen ja rehujen aiheuttamat astmat vähenivät selvästi vuoden 2016 20 tapauksesta. Vähäinen vahvistettujen ammattiastmojen osuus ilmoitetuista tapauksista osoittaa työperäisten hengitystieoireiden yleisyyttä ja aiheuttajien tunnistamisen vaikeutta.
Työikäisten vahvistettuja ammattiastmoja todettiin lukumääräisesti eniten toimialalla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (19 tapausta). Jos vahvistettuja ammattiastmojen lukumäärää tarkastellaan suhteutettuna 10 000 työlliseen olivat riskialtteimmat toimialat ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ ja ’elintarvikkeiden valmistus’. Työikäisten vahvistettuja ammattiastmoja todettiin luku-määräisesti eniten ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla’ (19 tapausta). Ammateittain tarkasteltuna korkeimmat ilmaantuvuusluvut työllisiin suhteutettuna olivat ammateissa ’maanviljelijät ja eläintenhoitajat ym.’, ’prosessityöntekijät’ ja ´rakennustyöntekijät (pl. sähköasentajat)´.
Työikäisten ammattinuhia ja niiden epäilyjä kirjattiin 161 tapausta. Ammattinuhia vahvistettiin vuonna 2017 vain 37 tapausta. Naisia on sairastuneissa hieman miehiä enemmän. Ammattinuhia aiheuttivat erityisesti nautakarja, mutta myös jauhot, rehut ja muut eläinallergeenit. Ammattinuhan riskitoimialat olivat ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous sekä niihin liittyvät palvelut’ (18 tapausta) sekä ’elintarvikkeiden valmistus’ (7 tapausta). Ammattinuhaan sairastuneita oli ammateittain tarkasteltuna eniten ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla’.
Työikäisten ammatti-ihotauteja ja -epäilyjä tuli tietoon 953 tapausta, ja vahvistettuja ammatti-ihotauteja oli 234 tapausta (31% kaikista työikäisten vahvistetuista am-mattitaudeista). Työikäisten vahvistettuja allergisia kosketusihottumia oli 107 tapausta, mikä on 34 tapausta vähemmän kuin v. 2016. Aiheuttajaryhmistä suurin oli edelleen epoksikemikaalit ja -tuotteet (21 tapausta; 20%). Kumikemikaalit olivat toiseksi suurin ryhmä: 18 tapausta (17%). Säilöntäaineallergioita oli kaiken kaikkiaan 19 tapausta, joista isotiatsolinoniallergioita oli 12. Akrylaatit ja metallit olivat myös suhteellisen suuria aiheuttajaryhmiä (9 tapausta kummassakin). Kun tarkastellaan tapausten lukumääriä eri toimialoilla, kärkeen nousee ´erikoistunut rakennustoiminta’ ja toisella sijalla oli pääasiassa kampaajista ja kosmetologeista koostuva ’muut henkilökohtaiset palvelut’. Kun tarkastellaan tapausten työvoimaan määrään suhteutettua ilmaantuvuutta eri toimialoilla, ylivoimaiseen kärkeen nousee taas ’muut henkilökohtaiset palvelut’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia oli lukumääräisesti eniten ’rakennustyöntekijöillä’, ’palvelutyöntekijöillä’ (mm. kampaajat) ja ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’. Ne ovat olleet kärkikolmikko myös edeltävällä 12-vuotisperiodilla.
Työikäisten vahvistettuja kosketusurtikarioita ja proteiinikosketusihottumia oli 25 tapausta, mikä on 8 vähemmän kuin v. 2016. Eläinperäiset altisteet muodostivat selkeän enemmistön tapauksista (14 tapausta; 56%) ja toisella sijalla olivat kasviperäiset altisteet (10 tapausta; 40%). Eläinperäisistä aiheuttajista tärkein oli edelleen lehmän epiteeli. ’Kasvinviljely- ja kotieläintalous’ on tärkein toimiala niin lukumääriä kuin työvoimaan suhteutettuja ilmaantuvuuslukuja tarkasteltaessa. Ammateista ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat’ ovat edelleen kärjessä.
Työikäisten vahvistettuja ärsytyskosketusihottumia oli tällä kertaa vain 79 tapausta. Se on 24 tapausta vähemmän kuin v. 2016. Yleisin ilmoitettu syy oli ’märkätyö’ kuten aiemminkin. Tapauksia oli lukumääräisesti eniten ’ravitsemistoiminnassa’ ja ’terveyspalveluissa’. Samat toimialat olivat kärjessä myös v. 2016. Ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten tapauksia oli tällä kertaa ’palvelutyöntekijöillä’, ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä’ sekä ’avustavilla keittiö- ja ruokatyöntekijöillä’, 10 tapausta kussakin ammattiluokassa.
Työikäisillä vahvistettiin ammattitaudiksi 25 ihoinfektiota. Kaikki tapaukset olivat syyhyjä.
Työikäisten rasitussairauksia ja niiden epäilyjä kirjattiin 258 tapausta, joista vahvistettuja rasitussairauksia oli 95 tapausta. Rasitussairauksien määrä on jatkanut vähenemistään. Työikäisten lateraalinen epikondyliittejä tai niiden epäilyjä (tenniskyynärpää) kirjattiin 78 tapausta, joista vahvistettiin 29 tapausta. Toimialoittain tarkasteltuna lateraalisen epikondyliitin tapauksia todettiin lukumääräisesti eniten ’kasvinviljely ja kotieläintaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’, ’vesiliikenteessä’ ja ’työllistämistoiminnassa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.’ sekä ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’. Työikäisten mediaalisia epikondyliittejä (golfkyynärpää) tai niiden epäilyjä oli vain 9 tapausta, joista vahvistui 6 tapausta. Työikäisten värttinäluun puikkolisäkkeen alueen jännetuppitulehduksia (de Quervain) tai niiden päilyjä kirjattiin 12 tapausta, joista vahvistettiin 7 tapausta. Työikäisten käden tai ranteen krepitoivia tenosynoviitteja ei kirjattu lainkaan vuonna 2017. Työikäisten rannekanavaoireyhtymiä tai niiden epäilyjä kirjattiin 39 tapausta, joista vahvistettiin ammattitaudiksi 9 tapausta.
Työikäisten prepatellaaribursiitteja tai niiden epäilyjä kirjattiin 25 tapausta, joista vahvistettiin 17 tapausta. Vahvistettujen tapausten määrä on pysynyt ennallaan v.2016 verrattuna, mutta lukumäärä on selvästi suurempi v. 2012-2015 verrattuna.
Meluvamma on pitkäaikaisen, toistuvan, tai voimakkaan äkillisen melulle altistumisen aiheuttama sisäkorvan aistimiskuulovika. Meluvamman kehittymiseen vaikuttavat äänen voimakkuus, taajuus, laatu ja kokonaismeluannos. Koko aineistossa meluvammoja vahvistettiin kaikkiaan 248 tapausta, joista työikäisten meluvammoja oli 209 tapausta. Sekä vahvistettujen että epäiltyjen meluvammojen määrät ovat jatkaneet vähentymistään vuonna 2017. Työikäisten vahvistetuista meluvammoista todettiin miehillä 98%. Meluvammoja todettiin ikäryhmittäin tarkasteltuna erityisesti yli 50-vuotiailla. Toimialoittain tarkasteltuna työikäisten meluvammoja vahvistettiin lukumääräisesti eniten ’julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa; pakollisessa sosiaalivakuutuksessa’. Ammateittain tarkasteltuna meluvammoja vahvistettiin lukumääräisesti eniten ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’, ’rakennustyöntekijöillä (pl. sähköasentajat’) sekä prosessityöntekijöillä. Työikäisillä työllisiin suhteutettu meluvamman ilmaantuvuus oli suurinta upseereilla.
Työikäisille kirjattiin yhteensä 81 tärinätautia tai sen epäilyä., joiden määrä on kasvanut selvästi v. 2016 verrattuna. Tärinätauteja vahvistettiin 17 tapausta, joka vastaa v. 2016 tasoa. Vahvistetuista tärinätautitapauksista kirjattiin miehille 94%. Toimialoittain tarkasteltuna vahvistettuja tärinätauteja todettiin eniten ’moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskaupassa sekä korjauksessa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ sekä ’rakennustyöntekijöillä (pl. sähköasentajilla)’.
Koko aineistossa asbestisairaustapauksia tai niiden epäilyjä oli yhteensä 512 tapausta, joista vahvistettuja tapauksia oli 316. Tapausmäärissä on havaittavissa laskeva trendi. Työikäisille kirjattiin 119 asbestisairaustapausta tai niiden epäilyä, joista vahvistettuja asbestisairauksia oli 57 tapausta. Myös työikäisten asbestisairaustapauksien määrä on jatkanut vähenemistään. Asbestisairauksiin liittyy tyypillisesti pitkä viive altistumisen ja asbestisairauden toteamisen välillä, joten suurin osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla. Koko aineistossa oli 310 asbestiplakkitautia tai sen epäilyä, joista vahvistettiin 234 tapausta. Työikäisille kirjattiin 83 asbestiplakkitautia tai sen epäilyä. Vahvistettuja asbestiplakkitauteja oli 50 tapausta. Tapausmäärät ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Koko aineistoon kirjattiin 60 asbestoosia tai niiden epäilyä. Vahvistettuja asbestooseja to-dettiin 23 tapausta, joka on edellisiä vuosia vähemmän. Työikäisille kirjattiin 2 asbestoosia tai sen epäilyä, joista toinen tapaus vahvistui. Koko aineistossa pyöröatelektaasi- tai viskeraalipleuran fibroositapauksia tai niiden epäilyjä oli yhteensä 10 tapausta. Ammattitaudiksi vahvistui 8 tapausta, joista yksi tapaus todettiin työikäisten aineistossa.
Koko aineistossa todettiin 153 ammattisyöpää tai niiden epäilyä, joista 69 ammattisyöpää vahvistui ammattitaudiksi ja 84 tapausta jäi ammattisyöpäepäilyksi. Kaikki vahvistetut ammattisyövät olivat joko keuhkosyöpiä tai mesotelioomia, ja olivat asbestin aiheuttamia. Koko aineistossa todettiin 90 ammattikeuhkosyöpää tai niiden epäilyä, joista vahvistettuja ammattikeuhkosyöpiä oli 28 tapausta. Kaksi ammattikeuhkosyöpäepäilyksi jäänyttä tapausta liittyi johonkin muuhun altisteeseen kuin asbestiin. Työikäisten ammattikeuhkosyöpiä tai niiden epäilyjä oli 12 tapausta, joista yksi vahvistui ammattitaudiksi. Mesotelioomia tai niiden epäilyjä oli 52 tapausta, joista vahvistui ammattitaudiksi 41 tapausta. Työikäisten mesotelioomia tai niiden epäilyjä oli 6 tapausta, joista 5 tapausta vahvistettiin ammattitaudiksi. Vuoden 2017 aineistossa oli edellä mainittujen keuhkosyövän ja mesoteliooman lisäksi 10 muuta ammattisyöpäepäilyä. Ionisoiva säteily oli kirjattu altisteeksi yhteen ammattisyöpäepäilyyn (melanooma). Muihin ammattisyöpäepäilyiksi jääneisiin tapauksiin (esim. nenäontelon syöpä, kurkunpääsyöpä, multippeli myelooma, lymfaattinen leukemia) oli kirjattu jokin kemiallinen altiste.
Työikäisillä vahvistettiin ammattitaudiksi myös mm. 25 myyräkuumetta, 16 allergista alveoliittia eli homepölykeuhkoa, 4 jänisruttoa, 3 orgaanisten pölyjen aiheuttamaa toksista oireyhtymää (ODTS, organic dust toxic syndrome) ja 3 kryptosporidioosia. Koko aineistossa vahvistettiin ammattitaudiksi myös mm. 5 silikoosia eli kivipölykeuhkoa (työikäisillä 2 tapausta), 4 liuotinaivosairautta (työikäisillä 3 tapausta) ja 2 keuhkoahtaumatautia.
Lääkäreillä on lakisääteinen (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteis-toiminnasta 44/2006)1 velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista tai sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Aluehallintovirastoon. Vuonna 2017 ammattitauti-ilmoitus oli tehty 26 % kaikista ammattitaudeista ja niiden epäilyistä, joka vastaa edellisen vuoden tasoa (v. 2016 27 %). Ammattitauti-ilmoitus oli tehty 36 % vahvistetuista tapauksista ja 22 % ammattitautiepäilyiksi jääneistä tapauksista (v. 2016 41 % ja 20 % vastaavasti). Työikäisillä ammattitauti-ilmoitus oli tehty 25 % ammattitaudeista ja niiden epäilyistä (v. 2016 25 %). Ammattitauti-ilmoitus oli tehty 35 % vahvistetuista tapauksista ja 21 % ammattitautiepäilyiksi jääneistä tapauksista. (v. 2016 37 % ja 19 % vastaavasti).
Työikäisille (15-64-vuotiaille) kirjattiin 2861 ammattitautia tai niiden epäilyä eli 11,9 tapausta/10 000 työllistä kohden. Työikäisten ammattitautien tai niiden epäilyjen määrä on vähentynyt noin 16 % v. 2016 verrattuna. Työikäisille kirjattiin 747 vahvistettua ammattitautia eli 3,1 tapausta/10 000 työllistä kohden. Työikäisten vahvistettujen ammattitautien määrä on noin 29 % vähemmän kuin v. 2016. Työikäisillä vahvistettujen ammattitautien osuus oli 26 %, joka on laskenut vuoden 2016 tilanteeseen verrattuna (v. 2016 31 %).
Vajaa kolmasosa kaikista vahvistetuista ammattitautitapauksista todetaan työuran jälkeen. Yli 65-vuotiaille ammattitauteja tai niiden epäilyjä kirjattiin 514 tapausta, joista vahvistettuja ammattitauteja oli 308 tapausta. Yli 65-vuotiaiden ammattitaudit ja niiden epäilyt ovat vähentyneet 22 % ja vahvistetut ammattitaudit 26 % vuoteen 2016 verrattuna. Yli 65-vuotiaiden aineistossa vahvistettujen ammattitautien osuus oli noin 60%.
Vahvistettujen ammattitautien lukumäärän väheneminen työikäisillä, yli 65-vuotialla ja koko aineistossa selittyy erityisesti meluvammojen ja asbestiplakkitautien lukumäärän vähenemisellä.
Työikäisten aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin 70 % miehille ja 30 % naisille. Yli 65-vuotiaiden aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin 96 % miehille ja 4 % naisille. Koko aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin miehille 78 % ja naisille 22 %.
Koko aineistossa vahvistettujen ammattitautitapausten keski-ikä oli 56 vuotta. Työikäisillä ammattitauteja todettiin eniten 60-64-vuotiaiden, 55-59-vuotiaiden ja 50-54-vuotiaiden ikäryhmissä. Puolet työikäisten miesten vahvistetuista ammattitautitapauksista todettiin 55-64-vuotiailla. Työikäisten naisten vahvistettujen ammattitautitapausten ikäjakauma oli selvästi miehiä tasaisempi. Työikäisillä naisilla vahvistettuja ammattitauteja todettiin eniten 50-54-vuotiaiden ikäryhmässä. Työikäisten naisten vahvistetuista ammattitaudeista todettiin alle 30-vuotiailla 24 %, kun työikäisten miesten vahvistetuista ammattitautitapauksista todettiin alle 30-vuotialla vain 8 %.
Koko aineiston selvästi yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat edelleen meluvamma ja asbestiplakkitauti. Myös työikäisillä meluvamma on edelleen yleisin vahvistettu ammattitauti. Seuraavaksi yleisimmät vahvistetut ammattitaudit työikäisillä olivat allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, asbestiplakkitauti ja ammattiastma vuoden 2016 tapaan.
Miesten ja naisten ammattitautikirjot poikkeavat selvästi toisistaan. Työikäisillä miehillä yleisin vahvistettu ammattitauti on meluvamma. Vuonna 2017 toiseksi yleisimmäksi työikäisten miesten vahvistetuksi ammattitaudiksi nousi allerginen kosketusihottuma ohittaen asbestiplakkitaudin. Työikäisillä naisilla ärsytyskosketusihottuma nousi niukasti allergisen kosketusihottuman ohi yleisimmäksi vahvistetuksi ammattitaudiksi. Kolmanneksi yleisimpänä työikäisten naisten ammattitautina jatkaa ammattiastma. Yli 65-vuotiaiden yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti, meluvamma ja mesoteliooma vuoden 2016 tapaan.
Pääaltisteryhmittäin tarkasteltuna kemialliset tekijät (esim. asbesti, epoksiyhdisteet, kumiyhdisteet, lehmä ja muut eläinperäiset altisteet, jauhot, viljat ja rehut, märkätyö) aiheuttivat työikäisillä eniten vahvistettuja ammattitautitapauksia (44 %). Fysikaalisten tekijöiden (esim. melu ja käsitärinä) aiheuttamia vahvistettuja ammattitauteja oli 34 %, biologisten tekijöiden (esim. syyhypunkki, Puumala-virus) aiheuttamia 12 % ja fyysisten/mekaanisten tekijöiden (esim. toistotyö, epäfysiologiset asennot) aiheuttamia 10 % tapauksista.
Työikäisten vahvistettuja ammattitauteja todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (127 tapausta), ’erikoistunut rakennustoiminta’ (59 tapausta), ’talonrakentaminen’ (55 tapausta) sekä ’julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus’ (40 tapausta). Mikäli tapauksien määrä suhteutetaan työllisten määrään, työikäisten vahvistettujen tapausten ilmaantuvuus oli suurin toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (20,1 tapausta/10 000 työllistä) sekä ’muiden kulkuneuvojen valmistus’ (mm. laivat, junat, lentokoneet) (19,0 tapausta/10 000 työllistä).
Työikäisten ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (265 tapausta) sekä ’julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus’ (242 tapausta). Työikäisten ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen työllisiin suhteutetuissa ilmaantuvuusluvuissa ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ nousi kärkeen (42,0 tapausta/10 000 työllistä) ja toiselle sijalle ylsi ’muut henkilökohtaiset palvelut’ (sisältää mm. kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut) (41,5 tapausta/10 000 työllistä).
Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten ammateissa ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.’ (131 tapausta), ’rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat)’ (130 tapausta) sekä ’konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat’ (118 tapausta). Työikäisten vahvistettujen ammattitautien työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ’upseereilla’ (29,0 tapausta/10 000 työllistä) sekä ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla’ (20,4 tapausta/10 000 työllistä).
Työikäisten ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä todettiin ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) (428 tapausta) sekä ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ (387 tapausta). Työikäisten ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen työllisiin suhteutettua ilmaantuvuus on korkein ’elintarvike-, puutyö-, vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.’ (54,4 tapausta/10 000 työllistä) sekä ’prosessityöntekijöillä’ (49,1 tapausta/10 000 työllistä).
Työikäisten ammattiastmoja ja niiden epäilyjä oli 465 tapausta eli 130 tapausta vähemmän kuin vuonna 2016. Vähenemistä on tapahtunut vuodesta 2011 alkaen ja myös työllisten määrään suhteutettuna ammattiastmojen ja ammattiastmaepäilyjen määrä on laskussa. Työikäisten vahvistettujen astmojen lukumäärä oli 47 eli 31 tapausta vähemmän kuin vuonna 2016. Työikäisten vahvistettujen ammattiastmojen määrässä on tapahtunut vähenemistä vuodesta 2015 alkaen. Työikäisten vahvistettuja ammattiastmoja todettiin naisilla hieman enemmän kuin miehillä (53% verrattuna 47%:iin) ja yleisin ikäryhmä oli 40-44-vuotiaat.
Työikäisten ammattiastman yleisimmät aiheuttajat olivat lehmä (11 tapausta), muut kemikaalialtisteet (8 tapausta), muut eläinperäiset altisteet (7 tapausta), homesienet (6 tapausta), jauhot ja rehut (5 tapausta), isosyanaatit (2 tapausta) ja kampaamotyön altisteet (2 tapausta). Homesienten aiheuttamissa ammattiastmoissa tapahtui selvä väheneminen vuoden 2016 24 tapauksesta. Myös jauhojen ja rehujen aiheuttamat astmat vähenivät selvästi vuoden 2016 20 tapauksesta. Vähäinen vahvistettujen ammattiastmojen osuus ilmoitetuista tapauksista osoittaa työperäisten hengitystieoireiden yleisyyttä ja aiheuttajien tunnistamisen vaikeutta.
Työikäisten vahvistettuja ammattiastmoja todettiin lukumääräisesti eniten toimialalla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (19 tapausta). Jos vahvistettuja ammattiastmojen lukumäärää tarkastellaan suhteutettuna 10 000 työlliseen olivat riskialtteimmat toimialat ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ ja ’elintarvikkeiden valmistus’. Työikäisten vahvistettuja ammattiastmoja todettiin luku-määräisesti eniten ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla’ (19 tapausta). Ammateittain tarkasteltuna korkeimmat ilmaantuvuusluvut työllisiin suhteutettuna olivat ammateissa ’maanviljelijät ja eläintenhoitajat ym.’, ’prosessityöntekijät’ ja ´rakennustyöntekijät (pl. sähköasentajat)´.
Työikäisten ammattinuhia ja niiden epäilyjä kirjattiin 161 tapausta. Ammattinuhia vahvistettiin vuonna 2017 vain 37 tapausta. Naisia on sairastuneissa hieman miehiä enemmän. Ammattinuhia aiheuttivat erityisesti nautakarja, mutta myös jauhot, rehut ja muut eläinallergeenit. Ammattinuhan riskitoimialat olivat ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous sekä niihin liittyvät palvelut’ (18 tapausta) sekä ’elintarvikkeiden valmistus’ (7 tapausta). Ammattinuhaan sairastuneita oli ammateittain tarkasteltuna eniten ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla’.
Työikäisten ammatti-ihotauteja ja -epäilyjä tuli tietoon 953 tapausta, ja vahvistettuja ammatti-ihotauteja oli 234 tapausta (31% kaikista työikäisten vahvistetuista am-mattitaudeista). Työikäisten vahvistettuja allergisia kosketusihottumia oli 107 tapausta, mikä on 34 tapausta vähemmän kuin v. 2016. Aiheuttajaryhmistä suurin oli edelleen epoksikemikaalit ja -tuotteet (21 tapausta; 20%). Kumikemikaalit olivat toiseksi suurin ryhmä: 18 tapausta (17%). Säilöntäaineallergioita oli kaiken kaikkiaan 19 tapausta, joista isotiatsolinoniallergioita oli 12. Akrylaatit ja metallit olivat myös suhteellisen suuria aiheuttajaryhmiä (9 tapausta kummassakin). Kun tarkastellaan tapausten lukumääriä eri toimialoilla, kärkeen nousee ´erikoistunut rakennustoiminta’ ja toisella sijalla oli pääasiassa kampaajista ja kosmetologeista koostuva ’muut henkilökohtaiset palvelut’. Kun tarkastellaan tapausten työvoimaan määrään suhteutettua ilmaantuvuutta eri toimialoilla, ylivoimaiseen kärkeen nousee taas ’muut henkilökohtaiset palvelut’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia oli lukumääräisesti eniten ’rakennustyöntekijöillä’, ’palvelutyöntekijöillä’ (mm. kampaajat) ja ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’. Ne ovat olleet kärkikolmikko myös edeltävällä 12-vuotisperiodilla.
Työikäisten vahvistettuja kosketusurtikarioita ja proteiinikosketusihottumia oli 25 tapausta, mikä on 8 vähemmän kuin v. 2016. Eläinperäiset altisteet muodostivat selkeän enemmistön tapauksista (14 tapausta; 56%) ja toisella sijalla olivat kasviperäiset altisteet (10 tapausta; 40%). Eläinperäisistä aiheuttajista tärkein oli edelleen lehmän epiteeli. ’Kasvinviljely- ja kotieläintalous’ on tärkein toimiala niin lukumääriä kuin työvoimaan suhteutettuja ilmaantuvuuslukuja tarkasteltaessa. Ammateista ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat’ ovat edelleen kärjessä.
Työikäisten vahvistettuja ärsytyskosketusihottumia oli tällä kertaa vain 79 tapausta. Se on 24 tapausta vähemmän kuin v. 2016. Yleisin ilmoitettu syy oli ’märkätyö’ kuten aiemminkin. Tapauksia oli lukumääräisesti eniten ’ravitsemistoiminnassa’ ja ’terveyspalveluissa’. Samat toimialat olivat kärjessä myös v. 2016. Ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten tapauksia oli tällä kertaa ’palvelutyöntekijöillä’, ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä’ sekä ’avustavilla keittiö- ja ruokatyöntekijöillä’, 10 tapausta kussakin ammattiluokassa.
Työikäisillä vahvistettiin ammattitaudiksi 25 ihoinfektiota. Kaikki tapaukset olivat syyhyjä.
Työikäisten rasitussairauksia ja niiden epäilyjä kirjattiin 258 tapausta, joista vahvistettuja rasitussairauksia oli 95 tapausta. Rasitussairauksien määrä on jatkanut vähenemistään. Työikäisten lateraalinen epikondyliittejä tai niiden epäilyjä (tenniskyynärpää) kirjattiin 78 tapausta, joista vahvistettiin 29 tapausta. Toimialoittain tarkasteltuna lateraalisen epikondyliitin tapauksia todettiin lukumääräisesti eniten ’kasvinviljely ja kotieläintaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’, ’vesiliikenteessä’ ja ’työllistämistoiminnassa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.’ sekä ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’. Työikäisten mediaalisia epikondyliittejä (golfkyynärpää) tai niiden epäilyjä oli vain 9 tapausta, joista vahvistui 6 tapausta. Työikäisten värttinäluun puikkolisäkkeen alueen jännetuppitulehduksia (de Quervain) tai niiden päilyjä kirjattiin 12 tapausta, joista vahvistettiin 7 tapausta. Työikäisten käden tai ranteen krepitoivia tenosynoviitteja ei kirjattu lainkaan vuonna 2017. Työikäisten rannekanavaoireyhtymiä tai niiden epäilyjä kirjattiin 39 tapausta, joista vahvistettiin ammattitaudiksi 9 tapausta.
Työikäisten prepatellaaribursiitteja tai niiden epäilyjä kirjattiin 25 tapausta, joista vahvistettiin 17 tapausta. Vahvistettujen tapausten määrä on pysynyt ennallaan v.2016 verrattuna, mutta lukumäärä on selvästi suurempi v. 2012-2015 verrattuna.
Meluvamma on pitkäaikaisen, toistuvan, tai voimakkaan äkillisen melulle altistumisen aiheuttama sisäkorvan aistimiskuulovika. Meluvamman kehittymiseen vaikuttavat äänen voimakkuus, taajuus, laatu ja kokonaismeluannos. Koko aineistossa meluvammoja vahvistettiin kaikkiaan 248 tapausta, joista työikäisten meluvammoja oli 209 tapausta. Sekä vahvistettujen että epäiltyjen meluvammojen määrät ovat jatkaneet vähentymistään vuonna 2017. Työikäisten vahvistetuista meluvammoista todettiin miehillä 98%. Meluvammoja todettiin ikäryhmittäin tarkasteltuna erityisesti yli 50-vuotiailla. Toimialoittain tarkasteltuna työikäisten meluvammoja vahvistettiin lukumääräisesti eniten ’julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa; pakollisessa sosiaalivakuutuksessa’. Ammateittain tarkasteltuna meluvammoja vahvistettiin lukumääräisesti eniten ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’, ’rakennustyöntekijöillä (pl. sähköasentajat’) sekä prosessityöntekijöillä. Työikäisillä työllisiin suhteutettu meluvamman ilmaantuvuus oli suurinta upseereilla.
Työikäisille kirjattiin yhteensä 81 tärinätautia tai sen epäilyä., joiden määrä on kasvanut selvästi v. 2016 verrattuna. Tärinätauteja vahvistettiin 17 tapausta, joka vastaa v. 2016 tasoa. Vahvistetuista tärinätautitapauksista kirjattiin miehille 94%. Toimialoittain tarkasteltuna vahvistettuja tärinätauteja todettiin eniten ’moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskaupassa sekä korjauksessa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ sekä ’rakennustyöntekijöillä (pl. sähköasentajilla)’.
Koko aineistossa asbestisairaustapauksia tai niiden epäilyjä oli yhteensä 512 tapausta, joista vahvistettuja tapauksia oli 316. Tapausmäärissä on havaittavissa laskeva trendi. Työikäisille kirjattiin 119 asbestisairaustapausta tai niiden epäilyä, joista vahvistettuja asbestisairauksia oli 57 tapausta. Myös työikäisten asbestisairaustapauksien määrä on jatkanut vähenemistään. Asbestisairauksiin liittyy tyypillisesti pitkä viive altistumisen ja asbestisairauden toteamisen välillä, joten suurin osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla. Koko aineistossa oli 310 asbestiplakkitautia tai sen epäilyä, joista vahvistettiin 234 tapausta. Työikäisille kirjattiin 83 asbestiplakkitautia tai sen epäilyä. Vahvistettuja asbestiplakkitauteja oli 50 tapausta. Tapausmäärät ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Koko aineistoon kirjattiin 60 asbestoosia tai niiden epäilyä. Vahvistettuja asbestooseja to-dettiin 23 tapausta, joka on edellisiä vuosia vähemmän. Työikäisille kirjattiin 2 asbestoosia tai sen epäilyä, joista toinen tapaus vahvistui. Koko aineistossa pyöröatelektaasi- tai viskeraalipleuran fibroositapauksia tai niiden epäilyjä oli yhteensä 10 tapausta. Ammattitaudiksi vahvistui 8 tapausta, joista yksi tapaus todettiin työikäisten aineistossa.
Koko aineistossa todettiin 153 ammattisyöpää tai niiden epäilyä, joista 69 ammattisyöpää vahvistui ammattitaudiksi ja 84 tapausta jäi ammattisyöpäepäilyksi. Kaikki vahvistetut ammattisyövät olivat joko keuhkosyöpiä tai mesotelioomia, ja olivat asbestin aiheuttamia. Koko aineistossa todettiin 90 ammattikeuhkosyöpää tai niiden epäilyä, joista vahvistettuja ammattikeuhkosyöpiä oli 28 tapausta. Kaksi ammattikeuhkosyöpäepäilyksi jäänyttä tapausta liittyi johonkin muuhun altisteeseen kuin asbestiin. Työikäisten ammattikeuhkosyöpiä tai niiden epäilyjä oli 12 tapausta, joista yksi vahvistui ammattitaudiksi. Mesotelioomia tai niiden epäilyjä oli 52 tapausta, joista vahvistui ammattitaudiksi 41 tapausta. Työikäisten mesotelioomia tai niiden epäilyjä oli 6 tapausta, joista 5 tapausta vahvistettiin ammattitaudiksi. Vuoden 2017 aineistossa oli edellä mainittujen keuhkosyövän ja mesoteliooman lisäksi 10 muuta ammattisyöpäepäilyä. Ionisoiva säteily oli kirjattu altisteeksi yhteen ammattisyöpäepäilyyn (melanooma). Muihin ammattisyöpäepäilyiksi jääneisiin tapauksiin (esim. nenäontelon syöpä, kurkunpääsyöpä, multippeli myelooma, lymfaattinen leukemia) oli kirjattu jokin kemiallinen altiste.
Työikäisillä vahvistettiin ammattitaudiksi myös mm. 25 myyräkuumetta, 16 allergista alveoliittia eli homepölykeuhkoa, 4 jänisruttoa, 3 orgaanisten pölyjen aiheuttamaa toksista oireyhtymää (ODTS, organic dust toxic syndrome) ja 3 kryptosporidioosia. Koko aineistossa vahvistettiin ammattitaudiksi myös mm. 5 silikoosia eli kivipölykeuhkoa (työikäisillä 2 tapausta), 4 liuotinaivosairautta (työikäisillä 3 tapausta) ja 2 keuhkoahtaumatautia.
Lääkäreillä on lakisääteinen (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteis-toiminnasta 44/2006)1 velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista tai sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Aluehallintovirastoon. Vuonna 2017 ammattitauti-ilmoitus oli tehty 26 % kaikista ammattitaudeista ja niiden epäilyistä, joka vastaa edellisen vuoden tasoa (v. 2016 27 %). Ammattitauti-ilmoitus oli tehty 36 % vahvistetuista tapauksista ja 22 % ammattitautiepäilyiksi jääneistä tapauksista (v. 2016 41 % ja 20 % vastaavasti). Työikäisillä ammattitauti-ilmoitus oli tehty 25 % ammattitaudeista ja niiden epäilyistä (v. 2016 25 %). Ammattitauti-ilmoitus oli tehty 35 % vahvistetuista tapauksista ja 21 % ammattitautiepäilyiksi jääneistä tapauksista. (v. 2016 37 % ja 19 % vastaavasti).
Kokoelmat
- Kirjat [569]